Politiikassa on kyse yhdessä sopimisesta

Epäkohtien nostaminen keskusteluun ja niiden korjaaminen päätöksenteossa kuuluvat mielestäni päättäjän tehtäviin.

Onko vaippaikäisellä oikeus päivähoitoon? Onko lapsilla oikeus harrastuksiin? Riittävätkö rahat ruokakauppaan ja lääkkeisiin? Kuuluuko jokaiselle perustoimeentulo, jotta voi suunnitella omaa ja perheensä elämää. Vastaukset ovat yksinkertaisia ja ihan yhtä yksinkertaisia ovat päätökset, joilla asiat ratkaistaan. Kyse on arvoista, jotka päättäjä kokee tärkeäksi.

Ihmisten hyvinvointia pitää lisätä ja eriarvoisuutta vähentää. Siksi minä olen lähtenyt mukaan politiikkaan. Ihmisten mahdollisuutta osallistua ja tulla kuulluksi pitää puolustaa viimeiseen saakka. Politiikassa on kyse pohjimmiltaan siitä, millaista elämää haluamme ihmisille tarjota yhteiskunnassa, jossa elämme. Onko jokaisella ihmisellä oikeus olla yhteiskuntamme täysivaltainen jäsen. Politiikka ei ole rakettitiedettä – riittää, että haluaa ymmärtää arjen merkityksen jokaisen ihmisen hyvinvointiin.

Minua on kuvattu perehtyväksi, aikaansaavaksi ja sisukkaaksi. Vahvuuteni on rohkeuteni nostaa keskusteluun asioita ja epäkohtia, sekä tarjota niihin ratkaisuja. Otan asioista selvää ja uskon siihen, että hyvä valmistautuminen edistää päätöksentekoa ja sitä, että jokaisella mielipiteellä on mahdollisuus vaikuttaa.

Näin työssäni, sairaanhoitajana, miten perustason sosiaali- ja terveydenhuollon laatu vaihtelee liian paljon. Ihmisille se on tarkoittanut eriarvoisia ja heikentyneitä palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli hyvinvointialueiden on vastattava tähän haasteeseen. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä on terveys. Jos terveyden edistämisen tavoite ei toteudu, vaikuttaa se kansalaisten kokemukseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta.  Siksi meidän on tavoiteltava tilannetta, että jokainen ihminen saa avun sosiaali- ja terveydenhuollosta laadukkaasti, kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti.