Kampanja

Mielipidekirjoitus Vantaan Sanomissa: Terveydenhuollon työaikauudistus on mennyt pahasti pieleen

Yleistyöaika ei sovi hoitotyöhön, kirjoittavat vantaalaiset kaupunginvaltuutetut ja sairaanhoitajat Sirkka-Liisa Kähärä ja Salla Lindblad-Palo Vantaan Sanomissa keskiviikkona 31.1.2018.

(lisää…)

Aktiivimalli on raippamalli

Maan hallituksen säätämä laki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Sen mukaan työttömän on tehtävä kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana 18 tuntia palkkatyötä, ansaitsemaan yritystoiminnassa tai oltava TE-toimistojen työllisyyttä edistävässä palvelussa. Mitä tapahtuu, jos tässä ei onnistu? No, silloin alkaa raippa viuhua, vaikka työtön olisi kuinka aktiivisesti edellä mainittuihin toimintoihin yrittänyt hakeutua.

Kenenkään toiveammattina ei ole olla työtön. Silti se on ollut tai saattaa olla jossain vaiheessa kenen tahansa kohtalo. Silloin jokainen meistä haluaisi mahdollisuuksia uusiin urapolkuihin, ammatinvalintoihin ja työllistymiseen. Sitä tämä hallitus ei halua työttömille tarjota.

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömältä leikataan työttömyysturvaa, jos hän ei pysty täyttämään hallituksen asettamaa aktiivisuusvelvoitetta. Kun yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitänsä, niin hallitus rankaisee siitä työttömäksi joutuneita. Hallitus tietää, että jokaista työpaikkaa kohden on seitsemän työnhakijaa. Onko tämä mielestäsi tasa-arvoista?

Lisäksi hallituksen toimenpiteet eivät jää tähän, sillä aktiivimallia seuraa aktiivimalli 2, joka on hallituksessa työn alla. Tässä seuraavassa mallissa työntekijä pakotetaan hakemaan työpaikkaa kerran viikossa, vaikka ammattitaitoa tai oman alan työtä ei olisikaan saatavilla. Kuulostaako tämäkään järkevältä?

Maan hallitukselle on tarjottu useita keinoja paremman työllisyyspolitiikan luomiseksi. Viimeksi työttömien työllistymisturvan kehittämisestä tuli esitys SAK:lta. Rangaistuksilla pelottelun sijaan kannustetaan työttömiä työnhakuun takaamalla heille laadukkaat palvelut ja kannattava mahdollisuus lyhyenkin työn vastaanottamiseen. Työllistymisen pitää antaa toivoa tulevasta. Sen maan hallitus on halunnut täysin sivuuttaa.

On muistettava, että hallitus on kohdistanut työttömyysturvaan lukuisia leikkauksia viime vuosina. Lupauksistaan huolimatta, se on lähtenyt leikkaamaan työttömien turvaa, vaikka asiasta oli toisin sovittu kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Hallitus on siis osoittanut toimillaan ja puheillaan, että se haluaa nujertaa ammattiyhdistysliikkeen lopullisesti.

Tässä tilanteessa joukkovoiman käyttö mielenosoitukseen hallitusta vastaan on täysin oikeutettua. Siksi minä ja moni muu olemme perjantaina 2.2 osoittamassa mieltämme maan hallitusta vastaan. Haluan, että myös sinä olet paikalla!

Terveisin Sirkka-Liisa

Minäkin äänestän Tuulaa!

Presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina 28.1.2018. Ennakkoäänestää ehtii vielä tiistaina. Sosialidemokaattien ehdokas Tuula Haatainen, numerolla 6, on vaalikampanjan edetessä tuonut mielestäni ansiokkaasti esille presidenttiyteen vahvasti liittyvät ja myös itselleni tärkeät asiat.

(lisää…)

Miksi ihmisten arvo palveluiden takana ei kiinnosta?

Lähes poikkeuksetta erilaiset kyselyt kertovat, että suomalaiset ovat halukkaita maksamaan veroja, jotta julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja että ne ovat laadukkaita ja toimivia. Palveluja arvostetaan ja niiden merkitystä pidetään korkeana.
Siksi on harmittavaa, että näiden arvostettujen palveluiden takana työskentelevien ihmisten asemasta ei julkisuudessa käydä lähes lainkaan keskustelua.
Monissa kunnissa taloudellisen tilanteen heikkeneminen johtanut siihen, että kunnallisiin palveluihin ei ole voitu hankkia riittävästi työntekijöitä. Kuntalaisille tämä on näkynyt palvelutason laskuna, mutta samalla tärkeistä tukipalveluista vastaavien työntekijöiden palkatkin ovat lähes jäätyneet paikalleen. Ne eivät pysy enää elämisen kasvavien kustannusten perässä.
Palkkataso etenkin kasvukeskuksissa on niin pieni, että sillä on vaikea tulla toimeen seuraavaan tilipäivään saakka. Moni täysin työllistetty työntekijä joutuu turvautumaan asumistukeen, koska asuminen maksaa niin paljon, etteivät palkkatulot tahdo riittää.
Kuluvana vuonna maan hallitus on syyllistänyt työntekijöitä ja laittanut heidät huonon taloustilanteen syntipukeiksi ja maksajiksi. Palkkakehitys viimeisen vuoden aikana on osoittautunut olevan kuntasektorilla miinusmerkkinen. Mielestäni on kohtuutonta, että yhteisen ja yleisesti hyväksytyn palvelutason säilyttämisestä nostetaan vastuuseen työntekijät ja että heitä syyllistetään korkeista kustannuksista.
Liian usein kunnissa naiset ja miehet tekevät työn vaativuuteen ja tärkeyteen nähden töitä matalapalkkaisissa työsuhteissa. Kuitenkin he ovat joutuneet Sipilän hallituksen kilpailukyvyn edistämisen maksajiksi.  Epätasapaino julkisen ja yksityisen sektorin palkoissa on myös asia, jota ei saa jättää huomioimatta. Lisäksi palkkaerot heikentävät naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa, koska usein julkisella puolella matalapalkkaista työtä tekee juurikin nainen.
Valitettavasti julkisella puolella monien tehtävien palkkaus ei ole enää vuosikymmeniin vastannut työn vaativuutta, saati lisännyt sen arvostusta. Tilanne on työntekijöiden osalta kestämätön. Tulevissa palkkaratkaisuissa tähän on saatava muutos. Alan työntekijöiden palkkojen on noustava. Ei ole kenenkään etu, että julkiset palvelut, joita arvostetaan laajasti, romutetaan. Eikä ole oikein, että näiden palveluiden mahdollistajille, työntekijöille, maksetaan vielä elämiseen riittämätöntä palkkaa.
Sirkka-Liisa Kähärä
sairaanhoitaja
JHL:n edustajiston puheenjohtaja
Vantaa

Teksti julkaistu Keskiuusimaassa 26.11.2017 sekä JHL:n blogissa 4.12.2017

Päivähoito-oikeus on lapsen oikeus

Vantaan edellinen valtuusto rajasi syksyllä 2016 lasten mahdollisuutta kokoaikaiseen päivähoitoon kokoomuksen ja kumppaneiden tuella. Lasten oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon on kiinni siitä, ovatko vanhemmat töissä vai eivät.

Toisen vanhemman ollessa esim. työttömänä kotona, ei lapsi voi olla päivähoidossa 20 viikkotuntia enempää. Perustellusta syystä on voinut anoa lisätunteja päivähoidosta vastaavilta virkamiehiltä. Käytäntö on ollut täysin turha, se on ollut ihmisiä nöyryyttävää ja alistavaa ja lisännyt myös kaupungin turhaa byrokratiaa.

Päivähoito ja varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Siihen ei saa vaikuttaa vanhempien varallisuus, työssäkäynti tai työttömyys. Vantaalla oikeutta rajattiin, koska maan porvarihallitus antoi siihen mahdollisuuden poistamalla subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Vantaalla olisi usean muun kaupungin tavoin voitu tehdä myös toisenlainen päätös, oikeudenmukaisempi päätös.

Nyt, kuntavaalien jälkeen, voimme tehdä uusia päätöksiä vantaalaisten lasten oikeuksien palauttamiseksi. Mielestäni Vantaalla yhtäkään lasta ei saa asettaa erilaiseen asemaan toisten kanssa. Oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen kuuluu jokaiselle lapselle.

Varhaiskasvatuskeskustelussa on jäänyt jo aikaisemmin huomioimatta vanhempien valinnanvapaus ja oikeus päättää siitä, onko lapsi päivähoidossa kokoaikaisesti vai vain osan. Vanhemmat voivat tehdä valintoja itsenäisesti ja mahdollisuuksia voidaan perheille tarjota myös osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.

Meidän on vahvistettava sitä, että päivähoito-järjestelmä tukee myös perheiden yhteistä aikaa yhteiskunnan ollessa auki yhä enemmän 24/7. Osa-aikaisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen on oltava aidosti mahdollista myös niille lapsille, joiden vanhemmat tekevät työtä osa-aikaisissa tai 0-tuntityösuhteissa, vuorotöissä sekä epäsäännöllisesti epäsäännöllisin työajoin.

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on edellyttänyt subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen purkamista ensi vuoden talousarviossa, aivan kuten kuntavaaliohjelmassamme ja vaalikentillä äänestäjille lupasimme. Päivähoito-oikeuden palauttaminen ilman mitään lisäehtoja on jokaisen lapsen etu.

Sirkka-Liisa Kähärä
kaupunginvaltuutettu, sd

kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 1.11.2017

Asukasfoorumit ja yhteisömanagerit yhteisöllisyyden edistäjiksi

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä kannustaa asukkaita, vuokranantajia sekä kiinteistöhuoltoyhtiöitä yhteistyöhön asuinviihtyvyyden vahvistamiseksi. Hän toivoo, että yhteistyötä tehtäisiin koordinoidusti ja avoimesti yhdessä kaikkien asuintalon eri toimijoiden kesken. (lisää…)