Blogi

Laadukkaat sote-palvelut tarvitsevat lisää henkilöstöä

Vaalikampanjoinnissa minulta on kysytty useampaan kertaan, miten Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aiotaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Ongelmat on ennustettu ja tiedetty Vantaalla jo vuosikausia sitten, mutta korjaavat toimenpiteet ovat olleet liian pieniä tai kohdistuneet samaan ratkaisuun: lisätään työntekijävakansseja. Henkilöstöpulaan liittyvät ongelmat ovat on niin isoja, että niitä ei ratkaista yksin kunnan talousarvion yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje on ollut arkipäivää monessa toimipisteessä ja ennen koronaa.

Työn vaativuuden mukainen palkkaus ja toimenpiteitä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi
Sote-henkilöstön saatavuuden, veto- ja pitovoiman varmistamiseksi tarvitaan oikeudenmukaiset palkankorotukset, suunnitelmallisesti toteutettu palkkaohjelma ja palkkojen vastaavuus nykyistä paremmin tehtävien vaativuuteen. Samat palkkaperiaatteet koskevat esim. tukipalvelujen työntekijöitä. Pienenevät ikäluokat, eli vähemmän hoitajia, tarkoittaa, että jatkossa korkean palvelutason takaamiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.  Tällöin ulkomaalaiset työntekijät, jotka ovat hankkineet kansainvälisesti hyväksytyn ammattipätevyyden voivat hakeutua Suomeen töihin suomalaisin työehdoin ja suomalaisella palkkatasolla. Suomen kielen koulutuksen määrän lisääminen ja esim. ammattipätevyyden päivittäminen kuuluvat myös olennaisesti perehdytykseen. Sote-henkilöstöstä on pulaa muuallakin maailmassa, joten kilpailu on kovaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Henkilöstölle on osoitettava myös kohtuuhintaisia, nykyaikaiset laatuvaatimukset täyttäviä ja eri kokoisia työsuhdeasuntoja, hyvien julkisten liikenneyhteyksien läheisyydestä. Palkkaus tuskin nousee nopeasti sille tasolle, mitä ammattinimike, työn vaativuus ja kokemus edellyttäisivät, niin pienemmät asumiskustannukset lisäävät työn pitovoimaa.

Eri kunnista tulevien työntekijöiden palkat voivat olla hyvin erilaisia, koska palkkatasot vaihtelevat samoissa tehtävissä suuresti, vaikka työn vaativuus olisi sama. Vantaa-Kerava hyvinvointialueella palkkojen harmonisointi eli palkkojen yhdenmukaistaminen on tehtävä saman ammattiryhmän ja saman vaativuustason kärkipalkkaan, jotta palvelut saadaan turvattua. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee nykyistä enemmän urapolkuja ja koulutusmahdollisuuksia työssä jaksamiseen, kehittymiseen ja asiantuntijuuden vahvistamiseen. Myös esimiehet tarvitsevat koulutusta, vertaistukea ja mahdollisuutta kehittää omaa johtajuuttaan.

Ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen
Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen on toteutettava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Henkilöstöllä on tietoa ja taitoa itsenäiseen työn ja työvuorojen suunnitteluun, kokemusta toimia erilaisissa tiimi- ja moniammatillisissa työryhmissä. Näitä asioita on hyödynnettävä asiakkaiden ja potilaiden palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Uusien toimintamallien luomisessa on syytä kuunnella myös asiakkaiden/potilaiden mielipiteitä palveluista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen sektorin tuottamia digitaalisia palveluja pidetään kankeina ja sisältävät vain osan palveluista esim. yksityisiin palveluntarjoajiin verrattuna. Osa kansalaisista pystyy hyödyntämään tietotekniikkaa omassa hoidossaan hyvin, siksi on tärkeää saada sote-palveluja nykyistä enemmän digitaalisten palvelujen piiriin. Monia asioita pystytään selvittämään jo ennen ensimmäistä digi-/lähivastaanottoa.

Edellä mainitut tavoitteet osoittavat sen, että henkilöstön saatavuuteen vaikuttavista asioista päätetään hyvinvointialueiden valtuustojen lisäksi kuntatyönantajan eli KT:n, ammattiliittojen, eduskunnan, eri ministeriöiden ja yritysten toimesta. Vain hyvällä yhteistyöllä saamme Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle laadukkaat sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut. Ne eivät synny vastakkainasettelulla. Aluevaalit ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvovaalit.

Terveisin
Siku

Sote-palvelujen on uudistuttava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella

Koronatartuntojen kasvu, sairastavuus ja rokotekattavuuden saavuttaminen vaativat lisää hoitohenkilöstöä mm. taudinjäljitykseen ja rokotuspisteisiin. Potilasturvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi, on kunnissa luotu myös määräaikaiset sopimukset sille, mitä työntekijät saavat korvauksia keskeyttäessään tai peruuttaessaan vuosilomansa vapaaehtoisesti. Valitettavasti korvaukset, jotka tulevat tosi tarpeeseen, ovat kunnasta riippuen hyvin erilaisia.

Hyvinvointialueelle yhtenäiset korvaukset
Espoo maksaa hoitohenkilöstölle 120 euroa/peruttu vuosilomapäivä, Helsinki maksaa kertakorvauksen 450 euroa, koskien samaa vuosilomajaksoa. Vantaa maksaa vapaalta tai lomalta vuoroon kutsutuille työntekijöilleen, silloin kun muut sijaisjärjestelyt esim. Seuren kautta eivät toteudu, 70 euroa/tehty työvuoro. Vantaan hyvinvointialuekumppanilla Keravalla on myös omat vuosilomia koskevat korvausmäärät samoin kuin HUS:ssa, jotka ovat korkeammat kuin Vantaalla.

Mitäpä luulette, miten työntekijät siirtävät tai peruuttavat vuosilomiaan Vantaalla verrattuna Espoon tai Helsingin työntekijöihin. Vantaalla on lukuisia hoitohenkilöstön työpaikkoja avoinna ja työntekijävajaus on monien toimipisteiden arkea, jo ennen koronaa. Tähän vajaukseen yksi syy on ollut se, että Vantaalla hoitohenkilöstön palkat ovat huonompia kuin monessa ympäristökunnassa. Selvää on, että erilaisia, esim. edellä mainittuja korvauksia Vantaa-Kerava hyvinvointialueella on yhtenäistettävä ja vertailtava niitä muiden hyvinvointialueiden maksamiin korvauksiin.

Sote-palvelut vaativat uudistumista
Hyvinvointialueen sote-palvelujen on uudistuttava, jotta saadaan aikaan lisää, parempia ja vaikuttavampia palveluja. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa vain joka kymmenes palvelujen käyttäjä uskoo, että näin tapahtuisi. Uudistumisen edellytys on eri ammattiryhmien mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun. Hoitohenkilöstö, lääkärit, samoin kuin sosiaalihuollon ammattilaiset tai erilaiset terapeutit tietävät, miten heidän ammattitaitoansa voidaan hyödyntää parhaiten Vantaa-Kerava alueen asukkaiden parhaaksi. Työn kuormittavuuden hallinta, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja sen kehittäminen lisäävät työn mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Samalla myös asukkaiden ja erilaisten potilasjärjestöjen mielipiteitä sekä kokemusta on syytä kuunnella, kun palvelutoimintaa järjestetään hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueen hoitoon nimetyt vastuulääkärit, -hoitajat tai -asiantuntijat lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat hoidon ja hoivan onnistumista. Siksi kannatan lämpimästi vastuuhenkilöiden nimeämistä niille, jotka tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Myös palvelujen käyttäjän kokemus hyvästä hoidosta vahvistuu. Lisäksi tarvitaan eri ikäryhmien ja perheiden hoitoon ja hoivaan erikoistuneita työntekijöitä esim. neuvolassa, mielenterveys- ja vanhusten palveluissa. Moniammatillisten osaajien yhteistyö on tärkeää, jotta hoitoketjut ja tarvittavat toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja sujuvasti.

Digitaalisia palveluita tarvitaan lisää
Digitaaliset palvelut kuuluvat olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erilaisten ajanvarausten, videovastaanottojen, mittaustulosten tai raporttien lähettämisen mahdollisuuksia on lisättävä. Ne, jotka osaavat käyttää digitaalisia palveluja, osaavat myös kertoa oireistaan, lääkityksestään, tunnetilastaan ja avun tarpeestaan. Lisäksi apuna voidaan käyttää erilaisia sähköisiä kyselyjä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaaliset palvelut ovat yksi vaihtoehto lisää, eivätkä suinkaan poista mahdollisuutta myös asioida sote-palveluissa esim. puhelimitse. Digitaalisten palvelujen vahva kehittäminen yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa avaa mahdollisuuden nopeaan ja sujuvaan asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Hyvää talvista tammikuun alkua!

Terveisin
Siku

Hyvästi vuosi 2021, tervetuloa vuosi 2022

Vuoden 2021 viimeisenä päivänä on hyvä muistella menneitä ja ennustaa tulevaa. Koronasta ei vieläkään ole päästy, vaikka sen selättämistä on ennustettu useampaan kertaan. Ihme on, jos ns. kovennetut rajoitukset poistuvat tammikuussa. Tuskastuttaa ja samaan aikaan mieli tähyää jo kevääseen sekä kesään, josko silloin pääsisi tapaamaan ystäviä maailmalla.

Muutosten vuosi 2021
Vuosi 2021 on sisältänyt omalta osaltani isoja asioita. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelut jatkuvat ja tavoitteena on saada ne päätökseen keväällä 2022. Viime helmikuussa irtisanouduin työstäni Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta, jonka eri tehtävissä olin ollut hieman yli 20 vuotta. Ensin sairaanhoitajana, sitten projektisuunnittelijana ja lopuksi suunnittelijana. Aloitin helmikuussa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n Etelä-Suomen alueen aluepäällikkönä. Hyppäys uuteen oli suuri, mutta mielestäni se oli tässä vaiheessa tehtävä, jos halusi kehittää itseään ja työssään kehittyvän.

Työtehtävien osalta vuosi 2021 on kulunut uusien ja erittäin mielenkiintoisten asioiden opettelussa. Työtä olen tehnyt pääsääntöisesti etänä. Samoin kaikki muutkin aluetoimiston työntekijät. Ensimmäisen kerran tapasin suurimman osan työyhteisöstäni kesäkuussa ja seuraavan kerran syyskuussa. Kolmas kerta oli marraskuussa ja neljäs joulukuussa. Esimiehenä toimiminen etäaikana on erilaista, kuin jos tavattaisiin useammin työntekijöiden kanssa kasvokkain. Etätyöskentely vie pois kohtaamisen, kuuntelemisen ja näkemisen herkkyyttä, joka minun mielestäni ainakin latistaa erilaisia tapahtumia ja kokemuksia. Kulunut vuosi ja tulevan vuoden alku ovat sikäli poikkeuksellisia, että JHL:ssa on edustajistovaalit. Kattavan ehdokasasettelun ja hyvän äänestysprosentin aikaansaamiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti työtä.

Minulta on usein kysytty, miten viihdyn työssäni. Viihdyn loistavasti. Mielenkiintoisten asioiden keskellä on tullut mieleen, kuten varmasti monelle muullekin uusissa työtehtävissä, että onko tämä sitä, mitä haluan tehdä. Täytyy myöntää, että on ollut päiviä, jolloin kysyn tuota kysymystä. Vastaukseksi on aina tullut, kyllä tämä on juuri sitä mitä haluan.

Vaalit taas edessä
Tulevan vuoden käynnistää toden teolla aluevaalikampanja. Viime keväänä oli kuntavaalit ja siihen liittyvää kampanjointia. Sää on tosin nyt aivan erilainen kuin touko kesäkuun lämpimät kelit. On kuitenkin rikkaus, että eri vuodenajat erottuvat selvästi. Toki mieluummin nyt pukeutuisin shortseihin ja lyhythihaiseen paitaan, kun lähden asemille aamuisin tai iltaisin jakamaan ehdokasmateriaaliani. Kuntavaalit sujuivat minun kohdaltani loistavasti, tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Kiitos äänestäjilleni. Valitettavasti Vantaan äänestysprosentti oli kuitenkin surkea, alle puolet äänioikeutetuista äänesti. Joten päätöksiä Vantaalla tehdään vähemmistön äänellä ja tahdosta. Aluevaalien äänestysprosenttia on ennustettu myös surkeaksi. Tähän asiaan voi vaikuttaa jokainen ehdokas ja äänestäjä. Kuitenkin on kyse uudistuksesta, jossa sote- ja pelastuslaitoksen palvelut, päätöksentekoa, rahaa, organisointia ja valtaa siirretään uudelle tasolle. Sen pitäisi kiinnostaa jokaista sote-palvelujen käyttäjää.

Iloitsen uudesta vuodesta, koska näen sen aina uutena alkuna, uutena mahdollisuutena. Uusi vuosi luo mahdollisuuden kasvaa ihmisenä, oppia uutta ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Vaaditaan vähemmän toisiltamme ja itseltämme, rakastetaan enemmän toisiamme ja itseämme.

Oikein hyvää uutta vuotta 2022!

Terveisin
Siku

Hyvinvointialue: Oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeille henkilöille – ammattilaisten toimesta

Vielä on muutama päivä vuotta 2021 jäljellä. Korona määrää tapaamisten ja terveyden tahdin. Vaikka meneillään on toinen koronavuosi, on se ollut erilainen kuin vuosi 2020. Todennäköistä on, että erilaisia rajoituksia tarvitaan vielä kuukausia. Mielestäni hyvinvointialueiden syntyminen sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea varten on perusteltua. Vain sitä kautta taataan palvelujen riittävyys, saatavuus, moniammatillinen yhteistyö ja riittävä rahoitus edellä mainituille toiminnoille.

Vantaan sote-palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueen palveluiksi 1.1.2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kattavat ihmisen koko elämänkaaren, kohdusta hautaan. Olennaisesti näihin palveluihin liittyvät myös tukipalvelut, kuten ateria-, laitoshuollon- ja kiinteistöpalvelut. On siis kyse laajasta lakeihin ja asetuksiin liittyvistä palveluista sekä palveluverkosta, jotka kuuluvat jokaiselle kansalaiselle. Nykyisessä mallissa, osana Vantaan palveluja, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat olleet vain osa vantaalaisten päättäjien, kuten kaupunginvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden päätöksentekoa.

On myös totta, että kaikki päättäjät eivät ole olleet yhtä kiinnostuneita sote-palveluista kuin toiset. Valitettavasti myös osa virkamiehistä ei ole toteuttanut valtuutettujen, talousarviokäsittelyssä tekemiä, päätöksiä ja osa päätöksistä on tuotu lautakuntaan erilaisena, kuin mitä valtuusto on linjannut. Sosialidemokraatit ovat usein vaatineet lisärahoitusta työntekijöiden palkkaukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimispisteiden vahvistamiseen ja aukiolojen lisäämiseen. Kun osa päättäjistä ei tunne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisältöä, ei ole ihme, että moni tarpeellinen tavoite jää toteutumatta.

Aluevaltuutetuilla on mahdollisuus keskittyä sote-palveluihin
On tärkeää, että hyvinvointialueelle valitaan päätöksentekijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja pelastuslaitoksen sekä tukipalvelujen toimivuudesta ja rahoituksesta. Siksi on tärkeää, että aluevaltuutettuina on päättäjiä, jotka haluavat jokaisen Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaan saavan nopeat, laadukkaat ja riittävät palvelut. Aluevaltuutetut pystyvät järjestämään edellä mainitut palvelut ja niiden toimivuuden nopeammin, tuottavammin sekä laadukkaammin, kun he voivat keskittyä ja perehtyä tähän omana kokonaisuutena.

En siis näe esteenä sitä, että esim. Vantaan kaupunginvaltuutettu toimii myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aluevaltuutettuna. Pikemminkin on kyse eri kokonaisuuksien, Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen asioiden, organisoinnista, ajankäytön hallinnasta ja siitä miten hyvinvointialueelle valitut aluevaltuutetut haluavat palveluita kehitettävän. Siksi uskon, että jatkossa esim. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella sote- ja pelastuslaitoksen palvelut sekä tukipalvelut järjestetään hyvin.

Oikein hyvää joulukuun loppua!

Terveisin
Siku

Joulu ja korona

Korona on aiheuttanut muutoksia varmasti monen henkilön joulun- ja vuodenvaihteen vieton suunnitelmiin, jälleen kerran. Rokotusaikataulutkin muuttuvat tiuhaan tahtiin. Nuorten aikuisten 2. ja 3. rokotuksesta on kannettu julkisuudessa huolta. Valitettavasti nuorten aikuisten ensisijaisesti seurattaviin nettisivuihin tuskin kuuluu oman kuntansa koronarokotusta koskevat nettisivut. Vielä harvempi tuosta ikäryhmästä taitaa niitä seurata säännöllisesti.

On hyvä, että rokotuspisteet ovat auki myös iltaisin, koska osa työssäkäyvistä ei pääse rokotuksiin 8-16 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhuoltohenkilöstö joutuu jälleen kerran venymään, henkilöstöä siirtyy varsinaisista tehtävistä esim. perusterveydenhuollosta rokotuspisteisiin ja eläkeläisiä houkutellaan mukaan rokottamaan. Näin on toimittava, jotta rokotuskattavuutta saadaan rivakasti nostettua.

Minulla on suuri huoli kasvavasta hoitovelasta, joka sosiaali- ja terveydenhuoltoon syntyy koronan aiheuttamien toimenpiteiden takia. Valitettavasti sitä on jo syntynyt ennen koronaa monessa kunnassa. Hoitovelan pienentäminen ja poistaminen on yksi hyvinvointialueiden tehtävistä, jossa tarvitaan suunnitelmallista toimintaa ja sitkeyttä sekä rahoitusta.

Jokaisella tuntuu olevan kiire ennen joulua, sitä valmistellaan ja odotetaan monessa kodissa. Tärkeintä kuitenkin on, että aikaa olisi rauhoittua, antaa aikaa itselleen ja läheisilleen. Tänä vuonna toteutettiin jo toista kertaa joulukalenteri eli joulupallojen etsintä Vantaalla. Joulukalenteri on tuottanut iloja ja huvia niin palloja eri puolille Vantaata vieneille tontuille kuin joulupallojen löytäjille. Kiitos kaikille joulukalenterin toteutukseen osallistuneille!

Minun ja perheeni joulu on vuosia jo mennyt tietyn kaavan mukaan. Jouluaattona perheen miehet ovat ”pukkikeikoilla”, minä olen muutaman tunnin Kirnun joulukahvilassa ”tonttuna” (tosin tänä vuonna se on peruttu) ja illalla käymme haudoilla. Sen jälkeen vasta availemme lahjoja. Joulupäivänä on aikaa juhlistaa joulua, yhdessä syömällä ja viettämällä sitä läheisten kanssa.

Oikein hyvää ja leppoisaa Joulun aikaa!

Terveisin
Siku

Hyvinvointialueita tarvitaan

Sain puhelun eräältä rouvalta, joka asuu Ruukkukujan palvelutalossa Vantaalla. Rouva kertoi, että liikkuminen ei enää omatoimisesti onnistu, mutta pää pelaa ja juttua riittää sekä onneksi puhelin toimii. Sainkin heti kipakan kysymyksen vastattavaksi: Miksi hänen asumismuotoaan kutsutaan palvelutaloksi, koska ei siellä oikein palvelua saa. Hoitajat vaihtuvat tiheään tahtiin, lähes päivittäin. Kielen kanssa aina jotenkin pärjää, mutta hoitajien ammattitaito vaihtelee todella paljon. Osa työntekijöistä suhtautuu palvelutalon asukkaisiin kuin läheisiin ja osa ikäväksi osaksi työvuoroa. Ruoka on aivan luokatonta, ei maistu, ei tuoksu eikä näytä miltään. Kyseistä soittajaa hoitajapula ja hoitajien suuri vaihtuvuus ärsyttivät kuitenkin eniten.

Toinen suoraan annettu palaute oli myös hyvin tuttua. Ystäväni läheinen oli päässyt erikoissairaanhoitoon toimenpiteeseen. Pian läheistä oltiin kotiuttamassa tyhjään kotiin, vaikka useampaan kertaan oli jo sovittu erikoissairaanhoidon kanssa päivästä ja kellonajasta. Samalla asiasta oli sovittu myös kotihoidon kanssa, että ovat vastaanottamassa, kun läheinen tulee kotiin. Asiasta siis joka puolella sovittiin, varmasti myös johonkin kirjattiin ja kuitenkaan mikään ei onnistunut. Kotiutus tapahtui liian aikaisin, vastaanottajaa ei ollut, onneksi naapuri saatiin hälytettyä hätiin.

Vantaan sote-palvelut eivät toimi niin kuin pitäisi
Näitä kokemuksia on liian paljon. Kaikki ei riipu ainoastaan työvoiman puutteesta vaan myös siitä, miten työnkulut toimivat. Miten esimerkiksi tiedotuksen aukkoja ja puutteita pystytään korjaamaan, miten potilassiirtojen lähtö- ja tulotilanteet voidaan varmistaa? Oheiset esimerkit osoittavat, että hyvinvointialueita tarvitaan, jotta asukkaat saisivat riittäviä ja laadukkaampia palveluja ammattitaitoiselta henkilökunnalta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Siksi on tärkeää, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tulevat aluevaltuutetut ja virkamiehet keskittyvät näihin asioihin täysipainoisesti.

Minä olen aluevaaleissa ehdokkaana siksi, että haluan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, että jokaisella olisi oikeus hoitoon ja hoivaan, silloin kun se on tarpeen. Toiseksi haluan vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua, jotta tehdään oikeat toimenpiteet, oikeaan aikaan. Kolmanneksi haluan parantaa palveluketjujen toimivuutta eli asiakas- ja potilassiirrot tapahtuvat sovitusti ja oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Neljänneksi haluan edistää moniammatillista yhteistyötä, eri ammattiryhmien, erikois- ja perustason yksiköiden välillä, nykyistä laajemmaksi ja sujuvammaksi. Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös säästävät kustannuksia.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tehdään isoja päätöksiä
Tammikuussa 2023 valittavat aluevaltuutetut linjaavat ensi keväänä, mm. miten hyvinvointialueella palveluja tuotetaan, miten saadaan riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, miten tieto kulkee parhaiten eri tasojen välillä ja miten eri yksiköiden toiminta saadaan sujuvaksi. Aluevaltuustossa tarvitaan sinnikkyyttä, asiantuntemusta ja päätöksenteon tuntemusta, sillä helppoja ratkaisuja aluevaltuustoissa ei ole tulossa. Vantaa-Kerava hyvinvointialueen on tarkoitus järjestää tälle alueelle palvelut, jotka ovat asukkaiden saavutettavissa.

Valitettavasti osa ehdokkaista, jotka ovat aina vastustaneet sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden muodostamista, luovat uhkakuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Väitetään, täysin perusteettomasti, että sosiaali- ja terveysasemia lakkautetaan tai että neuvolapalvelut häviävät muista kuin isoimmista keskuksista. Minkäänlaista todellisuuspohjaa näille väitteille ei kuitenkaan ole.

Helppoja ratkaisuja minulla ei ollut antaa Ruukkukujan rouvalle tai ystävälleni. Kirjallinen valitus asiasta omalla nimellä sekä hoitaviin yksiköihin että apulaiskaupunginjohtajalle on vähintä, mitä kannattaa tehdä. Julkisuuteen asioiden vieminen on myös joskus välttämätöntä, niin ikävältä kuin se tuntuukin, niiden työntekijöiden kohdalta, jotka toimivat vastuullisesti ja ammattitaitoisesti.

Haasteellisia aikoja on edessä aluevaaleissa valituille päättäjille. Minä en ole haasteita pelännyt koskaan. Uskon, että 20 vuoden kokemus hoitotyöstä ja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä sekä kokemukseni kaupunginvaltuutettuna ja eri luottamustehtävissä on eduksi kyseisessä aluevaltuutetun tehtävässä. Päätöksen asiassa teet sinä – äänestäjä.

Terveisin
Siku

Pikavoittojen toivossa henkilöstö on kaupan ja palkkojen halpuutus leviää

Yhä useampi kaupunki ja kunta halua muuttaa omaa toimintaansa varsinkin ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen osalta. Muutoksessa vilahtavat erilaiset liikelaitokset, kaupungin omat yhtiöt, kuntayhtymät tai palvelujen ulosmyynti kaupungin omistamista yhtiöistä joko kokonaan tai osittain.

Silmät kiiluen osa poliitikoista, yleensä kokoomus, rkp, keskusta, kristilliset ja perussuomalaiset hamuavat pikavoittoja kaupungin omistamien yhtiöiden myynnillä. Kiinnostus ei riitä siihen, kuka tuottaa kuntalaisille laadukkaita palveluja tai millainen on palveluja tuottavien työntekijöiden toimeentulo, osaaminen ja työkokemus. Laskelmia tehdään ainoastaan henkilöstökustannuksiin vedoten. Laadusta halutaan mainita mahdollisimman vähän, kun kilpailutetaan edellä mainittujen palvelujen tuottajia.

Päätöksenteko karkaa ja raha ratkaisee
Palvelujen ulosmyynti kaupungin omistuksesta tarkoittaa sitä, että päätöksenteko siirtyy vaaleissa valituilta päättäjiltä eri yhtiöiden hallituksiin, kasvottomille päättäjille. Tämän jälkeen palvelujen saajilla, kansalaisilla, ei ole mitään kosketuspintaa palvelujen tuottajiin. Kaupungin ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen ulosmyynti tarkoittaa työntekijöille huonompaa palkkaa, lyhyempää lomaa ja huonompia työehtoja. Miltä sinusta tuntuisi siirtyä toiselle työnantajalle tekemään ruokaa saman koulun tai päiväkodin keittiössä kuin ennenkin, mutta pienemmällä palkalla?

Mitäpä luulette tapahtuvan hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa, mikäli edellä mainitut puolueet ovat enemmistönä? Kun palvelujen hinta on edelleen määräävä tekijä ja laatu ei ole painopiste, niin hyvin nopeasti niin ateria-, puhtaus ja kiinteistöpalveluja ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta. Näin valvonta, seuranta, laadun tarkkailu tai sopimusrikkomusten seuranta karkaavat yhä kauemmaksi päätöksentekijöiltä ja heidät valinneilta kansalaisilta. Siksi on väliä sillä, että aluevaaleissa äänestää ja ketä äänestää.

Joulupallojen etsintä käynnistyy taas
Viime vuonna suosittu joulukalenteri toteutetaan taas. Tänä vuonna etsitään Sikun ja Jarin Joulukalenterin 2021 palloja eri puolilta Vantaata. Heti joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien joulupallo on löydettävissä ja löytäjä saa joulupallon lisäksi pienen lahjan, kun ilmoittaa pallosta kortissa olevaan numeroon.

Hauskaa Joulupallojen etsintää!

Terveisin
Siku

Aluevaaleilla on merkitystä!

Syksy on kulkenut hujahtaen ja kohta ollaan jo joulussa. Uuden valtuuston ja kaupunkikulttuurilautakunnan kanssa toiminnan aloittaminen, toisiin päättäjiin tutustuminen ja asioihin perehtyminen sekä muutto uuteen asuntoon on pitänyt kiireisenä työn ohessa. Onneksi asioita pystyy laittamaan tärkeysjärjestykseen ja suunnittelemaan päivänsä siten, että myös läheisille jää aikaa.

Hyvinvointialueen aluevaalit
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluevaalit ovat parin kuukauden kuluttua. Miksi on tärkeää, että mahdollisimman moni käyttää ääntänsä tammikuussa vaaleissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille. Vantaa ja Kerava muodostavat yhdessä hyvinvointialueen. Jo ensi keväänä, maaliskuussa 2022 aloittavat uudet aluevaltuustot päätöksenteon, joka koskee hyvinvointialueita. Miten palveluja tulevaisuudessa järjestetään, hyvinvointialueen omana vai ostopalveluina vai yhteistyössä muiden kanssa. Miten riittävää henkilöstä hankitaan, miten palkkoja harmonisoidaan ja miten varmistetaan hoito sekä riittävät palvelut Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaille.

Vuoden 2023 alkaessa Vantaan kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitus tai virkamiehet eivät vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutuksesta, riittävästä määrästä toimipisteitä tai riittävästä henkilöstöstä. Siksi aluevaaleilla ja -valtuutetuilla on merkitystä, koska he päättävät hyvinvointialueen sote-palveluista.

Hyvinvointialueet tarvitsevat sitoutuneita ja osaavia päätöksentekijöitä
Miksi olen lähtenyt ehdokkaaksi aluevaaleihin? Siksi, että uskon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikuttavan asiakkaan ja potilaan hoitoon, palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Moniammatillinen yhteistyö ja palveluketjujen sujuvuus vahvistavat tyytyväisyyttä, vähentävät päällekkäisyyttä, nopeuttavat paranemista ja kuntoutumista sekä säästävät kustannuksia.

Nykyisin perustason sosiaali- ja terveydenhuolto sakkaa välillä pahasti myös Vantaalla. Kauniita puheita on riittänyt virkamiehiltä ja poliitikoilta, mutta pysyvän ja laadukkaan toiminnan kehittäminen on ollut mahdotonta, koska ei ole ollut henkilöstöä, rahaa tai kykyä järjestää toimintaa uudelleen. Pitkäjänteisyys toiminnan kehittämiseen ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin on puuttunut. Hyvin toimivia ja laadukasta palvelua tarjoavia yksiköitä on, mutta hyvien käytänteiden levittäminen ei ole onnistunut.

Henkilöstöpula on kestänyt vuosikausia ja samaan aikaan Vantaan asukasmäärä on kasvanut koko ajan. Kaupungin kasvua ei otettu riittävän ajoissa huomioon ja palvelujen puute pääsi kasvamaan liian isoiksi esim. lääkäri-, psykologipalveluissa tai lastensuojelussa.

Hyvä asiakaskokemus olennainen osa hyvinvointia ja uskon sen paranevan sote-uudistuksen myötä. Nykyisin monet sote-palvelut on suunniteltu palvelun tuottajan näkökulmasta, asiakasta ja potilasta ei ole kuunneltu tai otettu mukaan suunnitteluun. Hyvin tyypillistä on sote-palveluille, että tieto ajanvarauksesta toimitetaan kirjeitse. Jos palvelujen käyttäjä haluaa vaihtaa aikaa, joutuu asiakas/potilas kaivamaan itse tiedon siitä, mihin hän voi ottaa yhteyttä. Siksi tarvitaan palveluketjujen, eri palvelutasojen ja ammattiryhmien ja palvelujen käyttäjien yhteistyötä saumattoman ja sujuvan asioinnin varmistamiseksi.

Terveisin
Siku

Koivukylän Kirnun aukion ja lähiympäristön peruskorjaus on saatu aikaan yhteistyöllä

Elokuun koronaluvut näyttävät sen, että syksy ei tule toteutumaan niin kuin on suunniteltu. Todennäköisesti kaikki suunnitellut tapahtumat, seminaarit ja yhteiset tilaisuudet tullaan peruuttamaan tai muutetaan etätapahtumiksi kokoontumisrajoitusten takia. Vantaan valtuustokausi on aluillaan ja todennäköistä on, että jatkamme kokouksia etänä, samoin kuin edelliselläkin kaudella.

Koivukylän Kirnun aukion ja rakenteiden surkea tila on kilvoittanut paljon kommentteja niin asukkailta, järjestöiltä kuin poliitikoilta. Vihdoinkin Kirnun aukion ja portaiden korjaus on aloitettu. Koivukylän sosialidemokraatit ovat antaneet, jo useamman vuoden ajan, asiasta palautetta koko ostariin ja Kirnun rakenteisiin sekä ympäristöön liittyen. Vuoteen 2017 päättyvällä valtuustokaudella pyysin mm. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän ja suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaavia virkamiehiä katsomaan Koivukylän ostoskeskuksen ja rakennetun ympäristön heikkoa tilaa. Silloin katselimme myös Kirnuun johtavaa siltaa ja kävelytietä. Yhteisen tapaamisen tiimoilta tuli selväksi, että alueen rakenteet tarvitsevat korjausta, lisävalaistusta ja lisää viihtyvyyttä edistäviä rakenteita. Tämän vierailun jälkeen Koivukylän Sosialidemokraatit ottivat taas kerran alueen tilaan kantaa, jotta rakenteita ja pintoja saataisiin korjattua.

Korjausrakentaminen on edennyt hitaasti
Ensimmäiseksi laitettiin kuntoon Kytötien ylittävä silta ja valaistus sekä tehtiin koko Rautakallionkadun varrelle maalauksia, seinämuraaleja ja viihtyvyyttä lisääviä taideteoksia. Samalla toteutettiin Havukosken alueelle enemmänkin seinämuraaleja. Kirjaston siirryttyä pois Kirnun tiloista, teki Koivukylän sosialidemokraattien jäsen Faysal Abdi aloitteen tilojen muuttamisesta järjestöjen toimitilaksi.  Peruskorjattu tila tulee tänä syksynä järjestöjen käyttöön. Valitettavaa toki on, että alueen kunnostaminen ja viihtyvyyden parantaminen on kestänyt useamman vuoden ajan. Asiat olisivat voineet todellakin voineet tapahtua nopeammin.

Yhteistyöllä saamme aikaan tuloksia
Valitettavasti kevään kuntavaaleissa eräs puolue ja heidän kärkkäimmät ehdokkaansa eivät viitsineet tutustua aluetta koskeviin suunnitelmiin. Sen sijaa he kävivät kauhistelemassa, videoimassa ja levittämässä perättömiä kauhukuvia Kirnun aukion tilaan ja alueen asukkaiden toimintaan liittyen. Tällainen toiminta kuulu Koivukylän Sosialidemokraattien tai aktiivisesti alueella toimivien kansalaisjärjestöjen toimintamalliin. Asiat eivät korjaannu räksyttämällä julkisuudessa ja ns. irtopisteitä hankkimalla. Sen sijaan alueen aktiiviset toimijat ovat koko ajan halunneet korjausrakentamista, palvelujen lisäämistä ja viihtyisyyden kasvattamista alueelle, yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.  Vaikka Koivukylän keskustan kehittäminen on edelleen kesken, minä ja Koivukylän Sosialidemokraatit, olemme vahvasti vaikuttamassa sen kehittämiseen jatkossakin.

Terveisin
Siku

Suuralueiden ja niiden lähiöiden kehittäminen takaa Vantaan menestymisen

Kuntavaaleissa keskusteltiin Vantaan tuottamista palveluista, niiden laadusta ja riittävyydestä. Ratikka-hankkeesta kävin paljon keskusteluja vantaalaisten kanssa. Vantaan Sanomat kysyi kuntavaaliehdokkailta vaalikoneessaan Vantaan ratikasta seuraavaa: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta? Olipa vastaaja väitteen kanssa samaa – tai erimieltä, niin vastaus ei suinkaan kertonut kaikkien vastanneiden osalta sitä, että kannattivatko he ratikan rakentamista vai ei. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikkaa ei saa rakentaa missään taloustilanteessa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikka pitää rakentaa ihan missä taloustilanteessa tahansa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että taloustilanne ratkaisee ratikan rakentamisen ja osa on sitä mieltä, että ei osaa tässä vaiheessa sanoa, koska ei ole tietoa tulevasta taloustilanteesta parin vuoden päähän.

Koko Vantaa kehittämisen kohteeksi
Kuntavaalikampanjan aikana jokaiselta löytyi mielipide ratikan rakentamiseen, puolesta tai vastaan. Kukaan ei vastannut, että ihan sama, mihin kaupungin rahoja käytetään, vaikka alhaisen äänestysprosentin perusteella joku näin voisi päätellä. Minua ihmetytti ratikkaa vastustavat mielipiteet silloin, kun sitä perusteltiin, että ratikka ei hyödytä jotain aluetta ollenkaan. Ei koskaan tule olemaan sellaista julkisen liikenteen välinettä, joka hyödyttäisi kaikkia asuinalueita. Ratikka ei varmasti paranna kaikkien vantaalaisten julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia, mutta onnistuessaan se tuo lisää investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja palveluja Vantaalle. Silloin se hyödyttää jokaista vantaalaista. Millaista Vantaata halutaan rakentaa, jos ollaan kateellisia siitä, että toiselle alueelle ollaan vihdoinkin suunnittelemassa jotain uutta? Millainen Vantaa on tulevaisuudessa, jos eri suuralueita ja niiden lähiöitä ei voida kehittää laadukkaita palveluja tarjoaviksi keskuksiksi? Äänestysprosentin vaihtelut eri asuinalueilla osoittavat sen, että Vantaa todellakin tarvitsee keskustojen ja lähiöpalveluiden kehittämisen ohjelman. Tästä ovat valtuuston poliittiset puolueet jo sopineet. On tärkeää,  että eri tahot suunnittelevat ja toteuttavat kaupunkirakennetta ja palveluja yhdessä asukkaiden kanssa.

Alueiden eriytyminen on pysäytettävä
Jokainen valtuutettu on kotoisin jostakin ja oman asuinalueensa palvelutarpeet on syytä tunnistaa, mutta jokainen valtuutettu päättää myös koko Vantaan asioista. Siksi jokaisen päättäjän on syytä kuunnella vantaalaisia, kiertää ja tutustua Vantaaseen. Jos Vantaan kehittämistä jatketaan vain tiettyjen suuralueiden kehittämisenä, niin silloin Vantaa edistää eriarvoistumista. Mitä enemmän palveluja keskitetään, sitä enemmän vahvistetaan alueiden eriarvoisuutta ja samalla synnytetään menestyviä ja taantuvia alueita. Taantuvilta alueilta lähtevät ensimmäisinä ne, joilla on mahdollisuus liikkua työn- ja koulupaikkojen, harrastusten ja palvelujen perässä. Alueiden eriytyminen on valitettavasti jo nähtävissä, mm. halussa vaikuttaa oman kaupungin kehittymiseen esim. äänestysaktiivisuuden kautta. Valta keskittyy myös Vantaalla vauraammille alueille, jossa äänestysprosentti on korkeampi ja valtuutettuja enemmän (HS 2.7.2021). Siksi on tärkeää, että valtuusto tekee politiikkaa, jossa jokainen suuralue ja sen lähiöt houkuttelevat kaupunkirakenteellaan ja palveluillaan asukkaita.

Terveisin
Siku

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin eduskunnassa!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin vihdoinkin eduskunnassa. Uudistus tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille eli maakuntatasolle 2023. Tämä on alkusysäys kauan toivotulle uudistukselle ja tulee muotoutumaan vuosien kuluessa maakuntaverotuksen myötä hyvinvointialueiden asukkaiden tarpeisiin. Näen uudistuksen palvelujen määrän ja laadun saavuttamisen kannalta tärkeäksi, koska Vantaa ei ole kyennyt tuottamaan palveluja siten, kuin hyvä hoito ja palvelutaso tai -tarve sitä vaatisi. Vuodesta 2023 eteenpäin vantaalaiset saavat sote-palveluja Vantaa-Kerava hyvinvointialueelta.

Suomen sosiaali- ja terveys ry. toteutti alkuvuodesta 2021 kyselyn sosiaali- ja terveysjohtajille. Siinä lähes 60 prosenttia vastaajista piti Marinin hallituksen esittämää sote-uudistuksen mallia hyvänä tai erittäin hyvänä. Edellä mainitussa kyselyssä sote-johtajista 56 prosenttia arvioi, että perusterveydenhuollon toimintakyky vahvistuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Siksi oli tärkeää, että sote-uudistukseen liittyvä lait saatiin hyväksyttyä eduskunnassa nyt ja että uudistus voi edetä aikataulussa.

Kulunut kevät on ollut monin tavoin erilainen
Kokonaisuudessaan kulunut kevät on mennyt vauhdikkaasti. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelujen ohessa on ollut paljon muutakin. Helmikuussa tulin valituksi Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n Etelä-Suomen alueen aluepäälliköksi. Hyppäys täysin uuteen tehtävään on vienyt aikaa perehtymisessä ja toki sitä riittää vieläkin. Kaikkia työtovereitani ei ole vieläkään nähnyt kasvokkain yhdessä koko työyhteisönä.

Maaliskuussa tuli eteen vasemman silmän kaihileikkaus HUS:ssa. Toimenpide meni hyvin, mutta jälkitarkastusajasta piti ns. tapella Terveystalon kanssa, johon olin saanut palvelusetelin.  Jälkitarkastus suositellaan tehtäväksi noin kuukauden päästä toimenpiteestä. Terveystalosta ei kuulunut mitään 6 viikkoon. Soitettuani sinne, minulle tarjottiin aikaa 3 kuukauden päähän toimenpiteestä. Arvatkaapa reaktioni, olinko tyytyväinen? Totesin, että jos HUS:lla ei ole aikaa tehdä kaihileikkausten jälkitarkastuksia suositusajassa, niin tuskin se on palvelua ostanut Terveystalosta sillä ajatuksella, että siellä potilaat jonottaisivat 3 kuukautta. Kun vihdoin sain tarkastuksen hoidettua, niin odotin uusia linssejä tavallista kauemmin. Loputa kesäkuussa sain uudet linssit. Joten enemmän tai vähemmän puolisokeana on painettu pitkin kevättä, onneksi toinen silmä on toiminut.

Erilaiset kuntavaalit
Itse kuntavaalikampanjointi korona-aikaan oli mielenkiintoista. Ensin ei saanut tavata ketään, ei jakaa mitään, eikä tiedottaa liikkumisestaan mitään. Jokainen painotti sosiaalisen median mainonnan tärkeyttä ja potentiaalisten äänestäjien kontaktointia siellä. Sanomalehdet olivat täynnä vaalimainoksia, joista varsin monen ehdokkaan mainos hukkui sinne. Kun vaalit siirtyivät, pääsi vähitellen eri paikkoihin jakamaan esitteitään ja hieman myöhemmin pystyi myös tiedottamaan, missä liikkuu. Aivan viimeisillä viikoilla pystyi tarjoamaan kahvia, makkaraa ja lettuja, mutta silloinkin oli hyvä huolehtia turvaväleistä ja suojautumisesta. Eli kampanjointi vaati tänä keväänä useampien kampanjavälineiden haltuunottoa.

Vaalikiireiden rauhoittumisen jälkeen, on ollut aikaa pohtia Vantaan äänestysprosenttia, omaa kampanjaa ja lähiöpolitiikan tarpeita. Myös Vantaan taloustilanne ja koronatoimenpiteistä siirtyminen ns. uuteen normaaliin vaatii pohdintaa ja järkeviä linjauksia. Työllisyystilanne on toki parantunut vuoden takaisesta, mutta työttömyyden pienentäminen ja verotulojen vahvistaminen vaatii myös päättäjiltä tietoa, taitoa ja kykyä päätöksentekoon. Vantaa ei saa velkaantua liikaa, koska silloin peruspalvelujen tuottaminen vaarantuu.

Nyt on kuitenkin aika katsoa luontoa, lähimmäisiä ja nauttia valoisista öistä.

Oikein hyvää Juhannusta ja kesää!

Terveisin
Siku

Vantaan palvelut, kuntavaalien tärkeimpiä asioita

Kuntavaalit ovat tärkeät vaalit, koska valittu valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat tekevät päätöksiä nimenomaan palvelujen tuottamisesta, niiden määrästä ja palvelutasosta. Nämä erilaiset palvelut koskevat jokaista vantaalaista. On kyse siitä, millaista päivähoitoa, opetusta, sosiaali- tai terveydenhuoltoa Vantaa pystyy asukkailleen tarjoamaan. On kyse siitä, miten Vantaata kaavoitetaan, minne rakennetaan tai miten teitä ja puistoja peruskorjataan. On myös kyse siitä, että millaisia liikuntapaikkoja, nuorisotiloja tai kulttuuripalveluja Vantaalla on.

Mielestäni on tärkeää, että asukas saa esim. pitkäaikaiseen kipuun asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, eikä suinkaan lääkärin voivotteluja siitä, että näin tämä julkisen sektori toimii, kun jatkohoitoon ohjausta ei tule. Minulle on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus säännölliseen ja tavoitteelliseen harrastukseen riippumatta vanhempien kukkaron paksuudesta.

Jos sote-uudistus toteutuu ja palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle, nousee päivähoidon ja opetuksen rinnalle merkittävään rooliin terveyttä ja hyvinvointia edistävät asukas-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. On tärkeää tuottaa niitä palveluita, jotka edistävät parhaiten vantaalaisten hyvinvointia, lisäävät aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vantaan elinvoiman edellytys on, että eripuolilla Vantaata asukkaat voivat tuntea ylpeyttä asuinalueesta, sen palveluista ja harrastusmahdollisuuksista.

Vantaa on iso työnantaja, joka tuottaa palveluja eri sektoreille ja monelle käyttäjäryhmälle. Nämä palvelut rahoitetaan verovaroin. Siksi päätöksiä tekevät tahot ratkaisevat, mihin verovaroja käytetään. Hyvinvoivat kaupungin työntekijät tuottavat laadukkaita palveluita. Vantaan on isona työnantajana myös huolehdittava osaavista työntekijöistä, jatkokoulutuksesta ja uralla etenemisestä. Ammattitaitoisen henkilöstön pitovoiman ja hyvinvoinnin edistämiseen kannattaa panostaa, sillä kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy entisestään. Henkilöstön hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen kuuluu myös poliittisille päättäjille. Siksi valtuutettujen on syytä tuntea kaupungin palveluorganisaatio ja -verkostot.

Vantaa on monimuotoinen ja raikkaan rouhea kaupunki, joka osaa luovasti ja ketterästi tehdä näkyvää toimintaa. Sellaista toimintaa, jota on palkittu ja tunnustettu myös valtakunnallisesti. Pidetään siis Vantaasta huolta.

Terveisin
Siku