Blogi

20huhti

Mielenpyöritystä, surua ja kiitollisuutta

Kuten teistä moni on jo kuullut, rakas aviomieheni Juha Kähärä kuoli lauantaina 12.4.2025. Suru ja ikävä ovat valtavia, mutta hetki- ja päivä kerrallaan elämä etenee. Lähes samaan aikaan, sunnuntai-iltana 13.4 tullut vaalitulos veti nöyräksi, koska sain erittäin hyvän vaalituloksen ja luottamuksen osoituksen. Suuri kiitos kaikille vaalityöhön osallistuneille tukijoille ja minua äänestäneille. Sain Vantaan ja Keravan aluevaltuustoon 2431 ääntä ja Vantaan kaupunginvaltuustoon 1360 ääntä. Hyvillään täytyy olla myös siitä, että SDP menestyi vaaleissa loistavasti. Mielessä pyörii siis äärimmäinen suru ja suuri kiitollisuus viime viikonlopun tapahtumista.

Arki etenee erilaisia asioita järjestellessä, muistellessa, kuvia katsellessa ja välillä itkiessä. Kiitän myös teitä kaikkia, jotka olette lähettäneet suruviestejä erilaisia kanavia pitkin. Sydämellinen kiitos ja halaukset niistä.

Vaalivoittaja vetää paikkajakoneuvottelut
Arki vie mennessään. Vantaalla ja hyvinvointialueella on muitakin toimielimiä, kuin valtuustot, esim. alue- ja kaupunginhallitus, erilaisia lautakuntia, jaostoja ja yhtiöitä. Vantaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaalien voittajapuolue, SDP, vetää paikkaneuvottelut. Meillä on valittu neuvotteluryhmät sekä Vantaalle että hyvinvointialueelle, samoin ovat tehneet myös muut puolueet. Neuvottelut alkavat ensi tiistaina ja neuvottelijoiden tarkoituksena on sopia siitä, mistä puolueista valitaan hallituksiin/toimielimiin/lautakuntiin puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet sekä varajäsenet.

Tämän jälkeen puolueet esittävät henkilöitä neuvottelutuloksen mukaisesti eri paikoille. Jokaisella puolueella on oma prosessinsa siitä, miten eri henkilöistä esitykset tehdään. Esitetyt henkilöt valitaan ja vahvistetaan Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen kokouksissa kesäkuussa, jolloin uudet valtuustot aloittavat työskentelynsä.

Pysy tässä hetkessä, ole läsnä
Eli vielä päätöksenteosta vastaavat kuluvan kauden päättäjät. Kiireinen kevät on siis tiedossa ja ensi viikosta lähtien on erilaisten toimielinten kokouksia, useampia viikoittain. Asioita on paljon valmisteltava ja päätettävä. Hyvä niin, sillä yhteiskuntavaikuttamiseen liittyvät asiat luovat, työn lisäksi, päiviin rytmiä ja aikatauluja.

Iloa elämään tuo perheen ja ystävien lisäksi ensimmäinen lapsenlapseni Sebastian, joka vietti Mummi-päivää kanssani eilen lankalauantaina. Huolet ja murheet jäävät taka-alalle, kun saa kuunnella lapsen jokeltelua. Useiden viestien mukaisesti yritän pitää huolta itsestäni, muistaa levätä, liikkua ja keskustella perheen sekä ystävien kanssa.

Hyvää pääsiäistä ja kevään jatkoa!

Terveisin
Siku

25maalis

Lyhytnäköistä asunto- ja lähiöpolitiikkaa

Vantaa on eri-ikäisten lähiöiden kaupunki, joista osa on syntynyt 1970-1980 luvuilla ja osa myöhemmin. Näissä vanhemmissa lähiöissä palvelutarpeet, harrastukset, liikkuminen ja lähiöissä ajan viettäminen on muuttunut vuosikymmenten aikana, samoin kuin asukkaat ovat vaihtuneet. Monessa lähiössä asukkaat huomaavat niin kaupallisten kuin Vantaan kaupungin palvelujen hävinneen, rakennusten rapistuneen ja töhryjen lisääntyneen. Aikaisemmin toimivat lähiöostarit ovat paikoin epäsiistejä ja ympäristöltään nukkavieruja paikkoja, joihin ei haluta hakeutua, saati niissä haluttaisiin asioida.

Samaan aikaan on lähiöissä erikokoisia vuokra- ja omistusasuntoja tyhjillään. Ne ovat asuntoja, joissa on uudempiin perheasuntoihin verrattuna enemmän neliöitä ja siten myös tilaa. Ne ovat asuntoja, johon makuuhuoneeseen mahtuu parisängyn lisäksi pöytiä ja tuoleja. Ne ovat asuntoja, joista löytyy säilytystilaa ja vaatehuoneita, läpitalon huoneistoja ja isoja ikkunoita. Ne ovat asuntoja, jotka ovat julkisen liikenteen läheisyydessä ja vuokrat tai myyntihinnat ovat halvempia kuin esim. Tikkurilassa tai Myyrmäessä. Näihin asuntoihin ei kuitenkaan haluta muuttaa tai niitä ostaa, koska alue koetaan turvattomana, ympäristö on epäsiisti ja vähäiset levähdys- ja seurustelupaikat ovat törkyisiä tai epäasiallisesti käyttäytyvien porukoiden valtaamia.

Tarvitaan viihtyisää ja monipuolista kaupunkitilaa
Vaikka kaupunki kunnostaa kaupunkitilaa, istumapaikkoja ja istutuksia lähiöiden keskuksiin, niiden huoltaminen ei onnistu. Samoin myös erilainen töhryjen poistaminen näyttää olevan sitä hitaampaa, mitä vähemmän niissä asuu kaupungin päättäjiä. Ominaista näille lähiöille on myös, että niihin on tehty kaupungin toimesta useita osallistamis- ja arviointisuunnitelmia, hanke- ja runkosuunnitelmia sekä pidetty lukuisia asukastilaisuuksia alueiden kehittämisestä. Kovin pieniä ovat muutokset olleet. Näyttää vahvasti siltä, että Vantaan virkamiesjohto on priorisoinut, mitä kannattaa pitää kunnossa ja mikä saa rapistua rauhassa.

Rapistumisesta on hyvä esimerkki tekstin mukana olevassa kuvassa. Talo sijaitsee keskeisellä paikalla Koivukylän Kirnun aukiolla, missä on Koivukylän asema ja bussipysäkit vieressä. Samoin vieressä on muutama kauppa ja kerrostaloja. Luulisi tämänkin alueen olevan paraatipaikalla kiinteistökehittämiselle tai uuden asuintalon rakentamiselle, mutta suunnitelmia jatkosta ei ole tiedossa. Talosta on tehty purkupäätös, jonka toteuttamiseen on aikaa kolme vuotta! Kaupunki on laittanut vanerit katutason ikkunoiden ja ovien eteen. Mitäpä luulette tämän kaltaisten näkymien viestivän kyseisen lähiön rakennus- ja palvelusuunnittelusta, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä? Muuttaisitko alueelle asumaan?

Terveisin
Siku

21tammi

Miksi vakavasti sairasta pompotellaan eikä kuunnella

Vuoden vaihtuessa mietin mennyttä vuotta 2024. Siihen mahtui iloisia ja surullisia, jopa järkyttäviä kokemuksia. Oma perhe, lähisukulaiset, ystävät, matkat ja tapahtumat toivat niitä iloisia ja hyviä hetkiä, jolloin elämä oli kirkasta, antoisaa ja tulevaisuuden uskoa täynnä. Lokakuussa kaikki muuttui, kuin olisin saanut mojovan potkun alavatsaan. Järkytyksen myötä pää oli täynnä kysymyksiä ja mieli ailahteli itkupurkauksista yksittäisiin kirkkaampiin hetkiin. Aiemmin suunnitellut tehtävät, matkat ja tapaamiset eivät toteutuneet. Onneksi mustissa pilvissä oli myös kultaa ja aurinkoa, kun vuoden 2025 alussa meille syntyi ensimmäinen lapsenlapsi.

Aviomieheni sairastuttua syksyllä haimasyöpään ovat HUS:n palvelut tulleet varsin tutuiksi. Kun nyt arvioin terveyspalvelujen kykyä vastata hänen hoidostaan, niin hyvistäkin kokemuksista huolimatta olen järkyttynyt. Osa terveydenhuollon ammattilaisista on hyvää ja osaavaa, varsinkin HUS:n Syöpäkeskuksen henkilöstö on timanttista. He todellakin yrittävät auttaa, hakevat erilaisia lääkitykseen liittyviä apuja ja vastaavat kysymyksiin kiertelemättä, mutta kuitenkin kuunnellen ja tukien sekä potilasta että omaisia.

Kuuntelun ja potilaan kanssa keskustelun pitäisi olla edelleenkin tärkeää
Kuitenkin on ollut niitä kokemuksia esim. HUS:n päivystysyksiköissä, että kukaan ei ota kokonaisvastuuta hoidosta. Hoidetaan yhtä osaa kehosta ja tuijotetaan yksittäisiä labra-arvoja. Potilaan kertomusta oireista ei kuunnella, puhutaan päälle tai hoidon kokonaisuutta ei arvioida, saati hoitoa aloiteta. Hoidetaan tulehdusta, kun pitäisi myös katsoa, turvonneita jalkoja jalkateristä reisiin asti ja vatsanpeitteitä. Ei arvioida ihon kuntoa tai mitata painoa.

Pahin aika hakeutua esim. Peijaksen päivystykseen on loppuviikko, sillä jos osastolle joudut, siellä ei viikonloppuna suunnitella potilaan hoitokokonaisuutta ennen kuin arki koittaa ja osastonlääkärit tulevat töihin. HUS:n päivystyksessä otetaan kyllä kokeita, reagoidaan erilaisiin arvojen muutoksiin, mutta yleensä odotetaan lääkärin tulkintaa tuloksista ja arviota jatkohoitopaikasta tuntikausia. Kun lääkäri on tuntien jälkeen tehnyt päätöksen jatkohoidoista, voi hoitopaikkaan siirtymistä joutua odottamaan taas tuntikausia tai vuorokausia parissakin päivystyssairaalassa, kun jatkohoitopaikka vaihtuu. Näin kävi myös aviomiehelleni. Lähes kahden vuorokauden odottelun jälkeen hän pääsi Peijakseen osastolle.

Potilaan hyvää kokemusta hoidosta edistetään yhdessä keskustellen, ei väitellen
Olen ihmetellyt muutamien hoitajien tapaa puhua potilaille. Kokemuksia on siitä, kuinka hoitohenkilöstö korottaa ääntään, väittelee potilaalle vastaan hanakasti ja käy keskustelua potilaan asioista ovet auki käytävälle. Aivan kuin tarkoituksena olisi saada otettua viimeinen sana sairaalta potilaalta. Näitä tapauksia mekin olemme joutuneet päivystyksessä kokemaan esim. lääkityksen suhteen, kun olemme toimineet Syöpäkeskuksesta saadun ohjeen mukaisesti.

Ymmärrän hyvin, että HUS:ssa kulunut syksy on ollut erittäin raskas, koska taloudellisia leikkauksia on kohdistettu sekä toimintaan että henkilöstöön. Moni työntekijä on varmasti joutunut pohtimaan työpaikkansa tulevaisuutta ja elämään epätietoisuudessa useita kuukausia. Lisäksi henkilöstöä on jo aiemmin ollut liian vähän ja sitä karsitaan edelleen. Kuitenkaan työntekijän henkisen pahan olon ei pidä kohdistua sairaaseen ihmiseen.

Viime viikkojen kokemukset osoittavat, että hoidon jatkuvuus yksiköstä toiseen ei ole tasalaatuista ja sujuvaa. On lähes arpapeliä, että pääsetkö sujuvasti jatkohoitoon ja arvioidaanko hoidon tarvettasi kokonaisuutena. Sairaalahoito kuluttaa sekä potilasta että omaisia, siksi olisi tärkeää saada keskustella hoidon tavoitteista yhdessä ammattilaisten kanssa. Parasta mitä potilaalle voi tapahtua on se, että hän kotiutuu sairaalasta ja että elämän laatu olisi mahdollisimman hyvää.

Terveisin
Siku

01joulu

Hakunilan terveysasemapalvelut jatkuvat Länsimäessä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on yhdeksän terveysasemaa, joista Hakunilan terveysaseman toiminta on siirretty Länsimäen terveysasemalle, Hakunilan terveysaseman sisäilman ja vesivahinkojen korjausten takia. Hakunilan terveysasema toimii myös vuonna 2025 Länsimäessä ja alueelta etsitään aktiivisesti uutta väistötilaa. Uusi Hakunila-Länsimäen perhe- ja terveyskeskus on nostettu investointisuunnitelmassa korkealle, vuosille 2027-2029, ja tonttia etsitään yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.

Uuden väistötilan löytäminen hankalaa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkko on vahvistettu aluevaltuustossa. Valitettavasti kaikki hyvinvointialueen terveysasemien tilat eivät ole ongelmattomia, johtuen esimerkiksi vanhoista tiloista, ahtaudesta tai sisäilmasta. Hakunilan terveysaseman tilat olisi pitänyt peruskorjata jo vuosia sitten tai etsiä uusi tila Hakunilan alueelta. Valitettavasti aiempina vuosina Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden uudistaminen ja uusiin tiloihin investoiminen on ollut jäissä, varsinkin itä-Vantaalla, koska odotettiin hyvinvointialueuudistusta. Nyt kun uudistus on toteutunut, niin Vantaa vuokraa tiloja hyvinvointialueelle ja laskuttaa edelleen Hakunilan terveysturvattomista tiloista vuokraa hyvinvointialueelta.

Hakunilan terveysaseman tiloissa on toiminut myös seniorikuntosali Vantaan liikuntapalvelujen tuottamana vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimesta. Kuntosali nyt suljettu, koska terveysasema on suljettu. Hakunila on hyvä esimerkki siitä, kuinka asukkaiden peruspalveluita ja toimintojen järjestämisen vastuuta pompotellaan sekä hyvinvointialueen että Vantaan kaupungin välillä. Kuntosalin tulevaisuudesta ei ole tietoa, vaan nyt tilat ja laitteet seisovat tyhjillään. Kyseinen sali ei ole ollut vain harjoittelupaikka vaan tuonut apua ikäihmisten yksinäisyyteen. Kyseisen kuntosalin tilaongelma Hakunilassa on jotenkin ratkaistava Vantaan kaupungin toimesta.

Laadukkaita sotepe-palveluita ei tunnisteta vetovoimatekijöiksi ja kilpailuvaltiksi
Sekä Vantaa että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haluavat edistää mielikuvaa, että alueella on laadukkaat palvelut, toiminnan mahdollisuuksia ja viihtyisä ympäristö. Toistetaan että alueella on hyvä asua, tehdä työtä, harrastaa ja nauttia niin julkisista kuin yksityisistä palveluista. Alueen vetovoimaa, kilpailukykyä ja ammattitaitoisen työvoiman tarvetta pidetään merkityksellisenä elinvoimaa edistävinä tekijöinä.

Valitettavasti edellä mainitut tavoitteet eivät ole merkityksellisiä, kun on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastuslaitoksen palveluista ja toimitiloista. Silloin olemassa olevien ongelmien ratkaisemisella ei ole merkitystä palveluverkolle, palvelujen saatavuudelle, henkilöstön hyvinvointiin ja pysyvyyteen. Sen sijaan ongelmia siirrellään kaupungista hyvinvointialueelle ja päinvastoin.

Siksi on erittäin tärkeää, että Vantaan ja Keravan kaupungeilla sekä hyvinvointialueella on yhteinen neuvotteleva toimielin, jonka tarkoituksena on hakea ratkaisuja kaupunkien ja hyvinvointialueen rajapinnassa oleviin asioihin, kuten vuokrattaviin kiinteistöihin, palveluverkon kehittämiseen, järjestö- ja nuorisotyöhön, kouluterveydenhuollon ongelmiin ja asukkaiden hyvinvointia sekä terveyttä edistäviin kysymyksiin. Jatkossa tarvitaan joko valtion isompaa vastuuta ja rahoitusta hyvinvointialueiden tilojen investointeihin tai säädöksiä siitä, miten kaupungit ja hyvinvointialueet ratkovat mm. kiinteistöihin liittyviä ongelmia.

Terveisin
Siku

18marras

Elmon uimahallihanke on saatava maaliin

Elmon urheilupuiston tarina alkoi 1986 kaupunginhallituksen päätöksellä, että Korso-Rekolan alueelle toteutetaan uusi urheilupuisto, jota myös Elmoksi nykyisin kutsutaan. Sen jälkeen Elmon urheilupuistoa ja uimahallia on käsitelty useasti kaupungin päätöksenteossa.

Elmon uimahalli nousi esiin kunnolla marraskuussa 2018, kun hyväksyttiin 17,5 miljoonan euron määrärahavaraus Koillis-Vantaan uimahallille, suunnittelukaudelle 2020-2022. Huhtikuussa 2019 vapaa-ajan lautakunta päätti selvitysten perusteella, että Koillis-Vantaan uimahallin sijaintipaikaksi valitaan Elmon alue. Lisäksi todettiin, että hankkeen yhteyteen tehdään maauimalavaraus. Marraskuussa 2019 vapaa-ajan lautakunta perusti työryhmän seuraamaan uimahallin suunnittelua.

Aikataulu viivästyy ja hankkeen johtaminen ontuu
Maaliskuussa 2021 kaupunginhallitus hyväksyi Elmon uimahallin hankesuunnitelman tavoitehintoineen, 36 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2022 korotettiin tavoitehintaa 44, 3 miljoonaan euroon. Tuolloin todettiin myös, että esirakentaminen on viivästynyt ja uimahallin rakentaminen ajoittuu vuosille 2023-2025. Maaliskuussa 2024 käsiteltiin uimahallin projektinjohtourakkaa, joka oli kilpailutettu talvella 2023-2024. Tällöin tavoitehintaa korotettiin 46,3 miljoonaan euroon.

Kertomus Elmon uimahallihankkeesta osoittaa, että hankkeelta puuttuu vahva johto. Kun rakentaminen pitkittyy, se myös kallistuu. Lähes jokainen hankevaihe on alkanut viivästyksellä, jotka ovat kestäneet jopa useita kuukausia. Elmon uimahallin piti valmistua ensin 2023, sen jälkeen 2024, sitten 2025. Viimeksi tänä syksynä, kaupunginjohtaja kertoi, että uimahalliin pääsee polskimaan vuonna 2026. Nyt valmistumisaikataulu 2027.

Edellinen uimahalli rakennettiin Hakunilaan 1982, jolloin asukkaita oli 136 600, nyt asukkaita on yli 250 000. Valitettavasti yhä useampi on joutunut seuraamaan rakentamisen hidasta toteutumista ja puutteellista viestintää. Kiitos talousarvioneuvottelijoille siitä, että jatkossa Elmon uimahallihankkeesta raportoidaan säännöllisesti lautakunnille ja hankkeen johtoryhmän toimesta lautakuntien puheenjohtajille. Se ei kuitenkaan riitä. Siksi onkin tärkeää, että Vantaan tarkastuslautakunta ottaisi Elmon uimahallihankkeen tarkasteluunsa.

Terveisin
Siku

21kesä

Tuloerot kasvavat ja julkiset palvelut heikkenevät

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen esitykset useista sosiaaliturvan kohdistuvista leikkauksista on hyväksytty eduskunnassa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa leikataan rajusti, 2 kk:n jälkeen 20%, 5kk:n jälkeen 5% lisää. Tämä leikkaus pienentää työttömän tuloja keskimäärin noin 300 euroa kuukaudessa, joka on iso raha. Lisäksi mm. aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautetaan, työttömyysturvasta on poistettu suojaosa ja lapsikorotukset, toisen asteen oppimateriaalit palautetaan maksullisiksi, opiskelijoiden asumistukea leikataan ja ammatillisesta koulutuksesta leikataan. Samaan aikaan hallitus antaa isoimmat veronkevennykset suurituloisille ja jättituet yksityiselle terveysbisnekselle.

Hallituksen mukaan Suomi saadaan nousuun tuloeroja vahvistamalla ja työttömiä rankaisemalla sekä julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta leikkaamalla. Hyvinvoinnin sijaan kasvaa velka, työttömyys ja köyhyys.

Hakunilan alueen terveyspalvelut sakkaavat
Hakunilan terveysaseman toimitilojen huono sisäilma ja rapistuva kunto ovat olleet kaikkien tiedossa jo pitkään. Myös osa henkilöstöstä on kärsinyt huonosta sisäilmasta. Korjaavia toimenpiteitä olisi pitänyt tehdä jo vuosikausia sitten esim. investoimalla uusiin tiloihin.

HUS Diagnostiikkakeskuksen tuottamat laboratoriopalvelut ovat loppuneet Hakunilasta toukokuun lopussa ja asiakkaita on ohjattu hakeutumaan tutkimuksiin muihin toimipisteisiin. Syynä toimipisteen sulkemiseen on huono sisäilma, joka estää työntekijöiden työskentelyn. Uutta näytteenottotilaa alueelta laboratoriotoiminnoille ei ole löytynyt. Kyseessä on kuitenkin hyvinvointialueen palveluihin ja palveluverkkoon liittyvä asia, joten Hakunilan alueen asukkaat tarvitsevat toimivat laboratoriopalvelut ja siihen tarvittavan tilan.

Valitettavasti lähes samaan aikaan Hakunilan terveysaseman jäähdytysilmajärjestelmä rikkoutui 3.6 ja työskentely tiloissa on mahdotonta lämpötilan noustessa 30 asteeseen. Jäähdytysilmajärjestelmää ei saada korjattua ennen syksyä, joten Hakunilan terveysaseman palvelut siirtyvät 24.6 alkaen Länsimäen terveysasemalle. Valitettavasti Länsimäen terveysasemalle ei kuitenkaan mahdu täysimittaiset laboratoriopalvelut ja siksi siellä on tehty pienimuotoisempaa päivänäytteenottoa aiemmin. Syksyllä olisi tarkoitus lisätä näytteenoton palveluja, mikäli Hakunilan terveysasema pääsee siirtymään takaisin Hakunilaan elokuussa.

Meillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päättäjillä on edessä paheneva ongelma: Miten ratkaistaan Hakunilan alueen asukkaiden terveys- ja näytteenottopalvelut? Rakennetaanko uusi yhteinen terveysasema, johon myös sijoittuvat laboratoriopalvelut vai jatketaanko kahden terveysaseman toimipisteellä ja hankitaan laboratoriopalveluja varten esim. liikkuva yksikkö vai onko joku muu vaihtoehto realistisempi? Kyse on ennen kaikkea rahasta, mutta myös tonttimaasta ja kaavoituksesta. Tarvitaan nopeita, mutta myös pidempiaikaisia ratkaisuja, joita on saatava aikaan jo syksyllä. Myös Hakunilan alueen asukkailla on oikeus toimivaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon.

Kaikesta huolimatta, hyvää kesää ja juhannusta!

Terveisin
Siku

02maalis

Milloin Elmon uimahalli valmistuu?

Vantaalle on valmistunut uimahalli edellisen kerran vuonna 1982 eli siitä on kulunut 42 vuotta ja kaupunki on kasvanut sen jälkeen n. 130 000 asukkaalla. Elmon uimahalli on yksi odotetuimmista ja tarpeellisimmista liikuntapaikoista, joka rakentuu kovin hitaasti ja aikaa on tuhraantunut eri työvaiheita odotellessa. Valmistumista viivästäviä syitä ovat olleet mm. kesälomat, suunnitelmiin tehtävät viime hetken tarkistukset tai rakentamisen projektin keskeytyminen jostain muusta syystä. Alkujaan Elmon uimahallin piti valmistua vuoden 2024 lopussa. Kaupungin verkkosivuilla todetaan, että uimahallin rakentaminen alkaa vuonna 2023. Elmon urheilupuiston alueelta metsää kaadettiin syksyllä 2021 ja sen jälkeen odotettiin vuosi, kunnes syksyllä 2022 aloitettiin maansiirto- ja pohjatyöt Elmon urheilupuiston alueella. Syksyllä 2023 työt taas loppuivat ja nyt odotellaan, että alueella jotain tapahtuisi.

Suunnitelmien ja rakentamisen aikataulut venyvät
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnassa, elokuussa 2023, oli Elmon urheilupuiston rakentumisen esittely kaupunkiympäristön toimialalta. Tällöin kerrottiin, että Elmon uimahallin on rakennettu vuoden 2025 loppuun mennessä ja että vuoden 2026 tammi-maaliskuun välisenä aikana tehdään käyttöönottoon liittyviä testauksia. Uimahalli avattaisiin käyttäjille maalis-huhtikuussa 2026. Esittelyssä todettiin myös, että urakkakilpailutuksen tuloksesta päätetään joulukuussa 2023. No, ei ollut yllätys, että suunnitelmat taas venyivät.

Kun yksi jos toinenkin alueella liikkuja ihmettelee Elmon alueen pysähtynyttä tilaa, niin kysyin kaupunkiympäristön toimialalta, miksi rakentaminen ei edisty ja kuinka kauan pitää odottaa, että jotain tapahtuu? Sain vastauksen, että Elmon uimahallin urakkakilpailutus on viivästynyt suunnitelmien tarkistustarpeiden takia eli töitä ei ole saatu käyntiin suunnitelmien mukaisesti vuodenvaihteessa 2023-2024. Kysymys herääkin, että miksi suunnitelmien tarkistuksia ja urakkakilpailutusta ei voinut aloittaa aikaisemmin, kun tiedettiin, milloin maanrakennustyöt loppuvat?

Urakkakilpailutus on käynnissä ja hyvin optimistisesti kerrotaan, että urakoitsijan valinta pitäisi tulla päätöskäsittelyyn maaliskuun kaupunkitilalautakuntaan, mikäli hyväksyttävissä olevia tarjouksia saadaan. Tällöin rakentaminen voisi nopeimmillaan alkaa huhti-toukokuussa 2024 ja rakentamisen tavoite olisi 2 vuotta eli uimahallin pitäisi valmistua huhti-toukokuussa 2026.

Tarvitaan viestinnän tehostamista ja etupainotteisuutta
Yllä mainitussa vastauksessa näkyy epävarmuus siitä, että urakoitsijavalinta saataisiin päätökseen maaliskuun kaupunkitilalautakuntaa ja että saataisiin hyväksyttävissä olevia tarjouksia. En halua maalata piruja seinälle, sillä Elmon uimahalli valmistuu joskus. Tällä rakentamisen vauhdilla huippusaavutus on, jos uimahalli valmistuu ja voidaan ottaa käyttöön vuonna 2026. Siksi Elmon urheilupuiston ja uimahallin rakentamista seuratessa ei ole ihme, että alueella liikkujat epäilevät uimahallin valmistumisaikataulua. Epäluottamusta vahvistaa myös se, että rakentamisen viivästyksistä ei tiedoteta avoimesti vantaalaisille.

Vantaalla on kokemusta siitä, että hyvistäkin rakentamisen kohteista saadaan julkisuudessa aikaa valtava epäilyjen huhumylly, jos viestintää ei tehdä ajoissa. Kun tiedotusvälineet ja some-viestintä seuraavat tehokkaasti Vantaan kaupungin isojen rakentamiskohteiden edistymistä, varainkäyttöä ja urakoitsijoita, niin kaupungin kannattaisi tiedottaa rakentamiskohteista mahdollisimman avoimesti ja ennakoivasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Elmon uimahallin ja urheilupuiston rakentamisen edistymisestä tai viivästymisestä on syytä viestiä vantaalaisille suunnitelmallisesti ja useasti. Näin vältytään turhilta huhuilta.

Terveisin
Siku

30joulu

Mietteitä vuoden 2023 loppuessa

Aloitin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot koronasyksynä 2020. Vuonna 2023 opinnot oli saatava vihdoinkin päätökseen. Kiireinen eduskuntavaalikevät, työ aluepäällikkönä ja luottamustehtävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Vantaan kaupungilla löivät lujasti kapuloita rattaisiin. YAMK-tutkinto tuli kuitenkin tehtyä. Onneksi, rakas aviomieheni Juha, sparraaja ja priorisoija, jaksoi kannustaa, luottaa ja usuttaa sekä käskyttää minut työpöydän ja opinnäytetyön materiaalien ääreen. Kiitos, ilman sinun tukeasi Juha, tästä ei olisi tullut mitään. Koko perheelle kiitos kärsivällisyydestä, sillä stressiähän opinnäytetyö hieman aiheutti.

Maan hallitus leikkaa pienituloisilta lapsiperheiltä ja työntekijöiltä
Suomen nykyisen hallituksen leikkausesitykset lisäävät työntekijäköyhyyden, pelkän toimeentulotuen varassa elävien ja köyhien lapsiperheiden määrää entisestään. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat huolehtineet siitä, että työntekijöiden työssäolon ehtoja heikennetään, jotta asuminen, eläminen ja oman tulevaisuuden suunnittelu ovat yhä vaikeampaa. Työntekijät ovat joutuneet ja joutuvat yksipuolisesti maan hallituksen leikkauslistan kohteiksi, jollei mitään tehdä. Ammattiyhdistysliike, sen pääluottamusmiehet ja aktiivit sekä jäsenet ovat koko syksyn kertoneet, mitä työhön ja sosiaaliturvaan liittyvät leikkaukset ja heikennykset todellisuudessa tarkoittavat. Leikkauksiin ovat ottaneet vahvasti kantaa myös evankelis-luterilaisen kirkon toimijat, kuten Haagan seurakunta ja arkkipiispa. Päätöksentekijöiden on syytä vakavasti pohtia, mihin asemaan heikoimpia ajetaan. Hallituksen esittämät leikkaukset tiputtavat lähes 17 000 alaikäistä lasta köyhyysrajan alapuolelle.

Ei todellakaan ole niin, että Suomen talous pelastetaan kurittamalla työntekijöitä, ammattiyhdistystoimintaa ja pienituloisia lapsiperheitä. Miten työllistymistä voidaan edistää sillä, että jo nyt kokoaikaisesti työskenteleviltä pienipalkkaisilta työntekijöiltä leikataan esim. asumistuesta. Miten työntekijä voi saada kokoaikaista työtä, kun työnantaja ei suostu muuttamaan osa-aikaista työsuhdetta kokoaikaiseksi, vaikka työntekijäpulaa olisi. Miten voit suunnitella tulevaa, kun työsuhteesi irtisanomiseen ei tarvita painavaa syytä.

Kokoomus ja perussuomalaiset saivat vaalivoiton eduskuntavaaleissa valheellisilla tavoitteilla, eivät nykyisellä hallitusohjelmalla, joka tehtiin vaalien jälkeen. Nykyinen kokoomus-perussuomalainen hallitus haluaa, että pienituloisten elintaso laskee rajusti ja että ammattiyhdistysliike nujerretaan. Samaan aikaan Petteri ja Riikka hyvätuloisine kumppaneineen ovat mielestään ansainneet tuhansien eurojen veronkevennykset. Mikäli nykyinen hallitus saa tehdä kaikki leikkaustoimenpiteensä, tarkoittaa se sitä, että hyvinvointiyhteiskunta on jatkossa tarkoitettu vain hyvätuloisille.

Presidentinvaalit ovat tärkeät vaalit
Jokaisen äänestäjän kannattaa selvittää millaisia arvoja presidenttiehdokkaat nostavat esiin. Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtävänä on edistää mm. tasa-arvoa ja hyvinvointia. Tarvitaan keskustelua maailmanpolitiikan lisäksi myös siitä, millainen arvojohtajuus vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen mahdollisuuksia sekä Suomessa että maailmalla.

Jokaisen mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen on ennen kaikkea tasa-arvokysymys ja pienelle Suomelle erittäin tärkeä voimavara myös kansainvälisesti. SDP:n presidenttiehdokas, kansainvälisesti kokenut Jutta Urpilainen, joka on koulutukseltaan opettaja, tietää ja ymmärtää, mitä vaatii mahdollisuus laadukkaaseen ja monipuoliseen koulutukseen. Laajaa yhteistyökykyä ja tasa-arvon edistämistä tarvitaan muuttuvassa maailmassa. Niitä löytyy Jutasta! Siksi minä olen mukana kampanjoimassa SDP:n ehdokkaan Jutta Urpilaisen, numero 6:n, puolesta!

Oikein hyvää loppuvuotta ja tulevaa vuotta 2024!

Terveisin
Siku

21elo

Monipuolisilla ja laadukkailla aterioilla on suuri merkitys vanhuksille

Vanhuspalveluiden hoidon ja hoivan aterioiden laadusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käydään vilkasta keskustelua. Vanhuspalveluiden aterioiden on oltava laadukkaita ja monipuolisia. Hyvin toteutettu ateriahetki lisää niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia ja ylläpitää terveyttä. Valitettavasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tavoite ei ole aina toteutunut ateriapalveluja tuottavan yrityksen Attendon toimesta.

Lukuisia palautteita ja ongelmia
Vuoden 2023 alusta lähtien on ollut lukuisia ongelmia Attendon tuottamiin aterioihin liittyen. Näitä palautteita ja ongelmia selvittävät hyvinvointialueen esimiehet viikoittain. Näiden selvitysten perusteella Tehdyistä virheistä johtuen Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on saanut Attendolta hyvitystä maksuista.

Epäonnistuneeseen ruokailukokemukseen on useita syitä. Yksityiselle ateria- ja puhtauspalveluille on tyypillistä henkilöstön vaihtuvuus, ammattitaitoisen henkilöstön vaikea saatavuus, vähäinen koulutus ja pikainen perehdytys, mikä aiheuttaa sen, että virheitä syntyy. Lisäksi viikonloppuisin ja iltaisin henkilöstö pidetään minimissä kustannussyistä. Voitot näissä yrityksissä tehdään säästämällä työntekijöiden määrästä ja heille maksettavista korvauksista. Tiedämme myös, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vanhusten hoidossa ja hoivassa pulaa henkilöstöstä. Tällöin ohjeista tiedottaminen, muutosten noudattaminen tai yhteistyöstä sopiminen on hankalaa, kun työntekijät vaihtuvat eikä henkilöstöä ole aina riittävästi.

Valitettavasti ostopalveluaterioihin liittyvät ongelmat kohdistuvat varsinkin sairaisiin vanhuksiin, joista kovin harva pystyy vaikuttamaan siihen, mitä päivittäin suuhunsa laittaa. Pahimmassa tilanteessa ovat ne vanhukset, joilla ei ole omaisia, läheisiä tai kykyä sanoin ilmaista ruoan laadussa olevia puutteita. Onneksi omaiset ja läheiset ovat antaneet palautetta niin päättäjille kuin myös suoraan hyvinvointialueen johdolle.

Palautteista on hyötyä, mutta ei riittävästi
Viime kuukausina olen saanut kuvallisia palautteita siitä, miltä vanhuspalvelujen lounas ja päivällinen voi näyttää tai miten aterioita syödään muovilusikoilla. Erilaisia ruskean ja keltaisen sekä harmaan värisiä mössöjä tarjotaan riippumatta siitä, onko ruoka kypsää tai syökö vanhus itsenäisesti ateriansa pureskellen. Tämän jutun yhteydessä olevassa kuvassa näyttää siltä, että vanhus on saanut peruna- ja jauhelihasosetta. Siinä piti olla tilauksen mukaan perunoita ja lihapullia.

Kun ruoasta on annettu palautetta, niin pahoittelujen kera, ovat syyksi paljastuneet virheet ruoan valmistusketjuissa, liian vähäinen henkilöstö, kieliongelmat, henkilöstön vähäinen koulutus tai se, että sovituista tarkastuksista ei ole huolehdittu. Palautteiden perusteella hyvinvointialueen virkamiesjohto ja Attendo ovat tarkentaneet poikkeustilanteiden ohjeita, varmistaneet lisäkoulutusta ja päivittäneet laadunvarmistuksen prosesseja. Selvitysten jälkeen ei ole kuitenkaan varmaa, että seuraavalla aterialla asiakas saa parempaa, laadukkaampaa ja syötävämpää ruokaa. Onko niin, että vanhuspalvelujen asiakkaiden ja asukkaiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjotaan ja että mielekkään ruokailun tavoite toteutuu hyvin satunnaisesti.

Tosiasiassa varsin suuri vastuu vanhuspalvelujen hoidon ja hoivan aterioiden laadusta jää omaisille ja läheisille. Jos virheisiin tai laadun poikkeamiin ei jatkuvasti puututa, niin silloin niistä tulee vallitseva käytäntö ja vanhuspalvelujen asiakkaat ja asukkaat kärsivät niistä eniten. On siis erittäin tärkeää, että nykytilanne muutetaan paremmaksi mahdollisimman pian, vaikka tämä tarkoittaisi myös nykyisten ateriapalvelusopimusten irtisanomisia.

Terveisin
Siku

30huhti

Oikeistohallituksen leikkauslistoja odotellessa

Eduskuntavaalikampanjoinnin pettymyksestä olen vähitellen toipumassa ja ajatukset askartelevat jo uusissa tehtävissä sekä haasteissa. Työtä riittää omalla työpaikallani JHL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla ja todennäköisesti maahan syntyvä oikeistohallitus pitää huolen siitä, että työtä riittää jatkossakin. Palkalla on tultava toimeen, työstä saatavalla korvauksella on pystyttävä elämättään perheensä, asumaan ja harrastamaan. Siksi tarvitaan edelleen myös julkisten ja hyvinvointialojen edunvalvontaa vahvempana kuin koskaan.

Kokoomus lähti tekemään hallitusta muun oikeiston eli perussuomalaisten, rkp:n ja kd:n kanssa. He puhuvat suureen ääneen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta ja kuntoon saattamisesta. Yksi hyvinvointivaltion perustavia tekijöitä on laajapohjainen verotus, joka on mahdollistanut mm. sote-palvelut, koulutuksen, liikenteen-, asumisen- ja muun tärkeän infran rakentamisen. Nyt halutaan leikata näistä palveluista ja keventää verotusta, varsinkin hyvätuloisilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille mahdollistetut julkisesti tuotetut palvelut heikkenevät, niistä leikataan ja niitä supistetaan. Kokoomuksen ja muun oikeiston puhe hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta tarkoittaakin ainoastaan hyvinvointiyhteiskuntaa hyvinvoiville.

Toimintaketjuissa jokaisella yksilöllä on merkitystä
Olen pitkään puhunut sujuvien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaketjuista. Jokaisella yksilöllä on valtava merkitys, että esim. ajanvaraus tapahtuu sujuvasti, tietosuojaa ja -turvaa vaarantamatta.

Olin saattajana Peijaksessa, missä potilas sai lääkäriltä tehtäväksi varata ajat hoitajalta kahdelle terveydenhuollon asiantuntijalle. Sen sijaan, että potilas olisi istunut hoitajan kanssa työhuoneessa aikaa varaamassa tietokoneelta, joutui potilas käymään keskustelua käytävällä, missä hoitaja kirjasi tietoja ja potilaalle käyviä ajankohtia post-it lapulle. Sen jälkeen hoitaja kiiruhti toiselle käytävälle toiseen huoneeseen, palasi hetken kuluttua takaisin ja ehdotti toista aikaa. Myöntävän vastauksen saatuaan hoitaja kiiruhti uudelleen toiselle käytävälle. Kun hän tuli takaisin, oli hänellä varatut ajat tällä kertaa paperilla.

Kun kysyimme hoitajalta syytä tähän erikoiseen ajanvaraustoimintoon, vastaus oli Apotti. Ajanvaraustoiminnoissa oli yksi näkymä muuttunut ja hoitaja totesi, että hän osaa kyllä tehdä ajanvaraukset, mutta on niin hidas, joten siksi hän käy pyytämässä ajat osastosihteeriltä. No, nopeaa ei ollut edestakainen käytävillä kävelykään ja varmaan osastosihteerikään ei ollut kauhean tyytyväinen, että hänet keskeytetään toistuvasti.

Kuinka monessa yrityksessä tai yhtiössä esimiehet sallisivat sen, että olemassa olevia järjestelmiä ei käytetä. Ilmeisesti esimies ei tässäkään tapauksessa tiedä, miten henkilöstö toimii. Näitä ns. epäkunnossa olevia toimintamalleja löytyy varmasti lisää. Toimintamalleihin puuttumalla sekä palveluketjuja uudelleen tarkastelemalla saataisiin varmasti tuottavampia, laadukkaampia ja nopeampia toimintaketjuja, jotka hyödyttäisivät niin henkilöstöä, potilaita kuin omaisia.

Kesä on tuloillaan ja luonto herää vihertäen. Samalla mieli virkistyy. Siksi tahdon toivottaa teille oikein hyvää Vappua!

Terveisin
Siku

30maalis

Vantaalla on huutava pula nuorisotyöntekijöistä

Vantaalla nuorten pahoinvointi ja nuorisorikollisuus ovat lähteneet kasvuun 2019 lähtien ja jatkaneet kasvuaan edelleen koronan jälkeen. Muissa isoissa kaupungeissa kasvuluvut ovat taittuneet koronan jälkeen. Kaupungin johto on useaan kertaan todennut, että nuoret ovat painopiste myös Vantaalla, valitettavasti puheet eivät ole näkyneet tekoina. Vantaan nuorisotyöntekijöiden määrä on laskenut rajusti alkuvuodesta 2023 lähtien.

Vantaan 71:sta nuorisotyöntekijän työpaikoista peräti 21 on täyttämättä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole edes hakijoita. Puuttuvien työntekijöiden tilanne on pahentunut alkuvuodesta, mutta viitteitä asiasta on saatu jo viime vuonna. Hakijamäärät ovat vähentyneet vähitellen, kunnes nyt ovat loppuneet kokonaan. Syitä nuorisotyöntekijöiden siirtymiseen muualle ovat muita ympäristökuntia huonompi palkkaus, työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät tekijät.

Koronapandemian aikana nuorisotyöntekijät olivat Vantaalla lähes ainoa kaupungin työntekijäryhmä, joka koulujen, harrastusten ja nuorisotilojen sulkeuduttua, jalkautui nuorten pariin eri puolilla Vantaata. Vantaalla nuorten tekemät rikokset, varsinkin alle 15-vuotiaiden tekemät, ovat kasvaneet rajusti viime vuonna, jopa kolminkertaistuneet aiempiin lukuihin verrattuna.

Nuorisopalvelut joutuvat työntekijäpuutteen takia karsimaan nuorisotilojen aukioloaikoja, vähentämään jalkautuvaa nuorisotyötä ja ohjaamaan työntekijöitä sinne, missä tarve on suurin. Nyt jos koskaan tarvitaan ammattitaitoisia nuorisotyöntekijöitä. Kun työntekijätilanne on romahtanut, niin silloin pitäisi sekä toimialan- että henkilöstöjohdon tehdä useita ja riittäviä toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi ihmettelen Vantaan henkilöstöjohdon haluttomuutta puuttua olemassa oleviin ongelmiin jo ennakoivasti, kun ongelmat ovat olleet jo pidempään tiedossa.

Vantaalla tarvitaan toimivaa henkilöstöpolitiikkaa
Työntekijäpula on tuttua Vantaan muillakin toimialoilla kuin nuorisopalveluissa. Lisäksi toimialan johto ja henkilöstöjohto ovat saaneet tietoa myös muista kunnista, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön liikkuvuuteen. Jokainen tietää, että useissa ammattiryhmissä Vantaalla on pienemmän palkat, kuin ympäristökunnissa. Johto tietää, että henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen ja työterveyshuolto ovat parempia monissa muissa ympäristökunnissa, joten miksi korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty jo aikaisemmin. Moni työntekijä on sanonut, että olisi voinut jatkaa työskentelyä Vantaalla, jos edes työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin tarkoitetut toimet, esim. kulttuuri- ja liikuntasetelit, olisivat laadukkaampia ja kattavampia.

Työterveyshuollon sopimuksia voidaan tarkastaa nopeallakin aikataululla paremmiksi samoin kuin erilaisia työhyvinvointia edistäviä palveluja voidaan lisätä. Näyttääkin uhkaavasti siltä, että esim. nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista Vantaalla on tulossa ns. kasvattajaseura, minne hakeutuvat vastavalmistuneet työntekijät hankkimaan ammattikokemusta. Tämän jälkeen he hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin muualle.

Olen todella huolissani, sillä samanlaisia henkilöstön riittävyyteen liittyviä ongelmia on myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Eikö nyt pitäisi vihdoinkin tehdä jotain työntekijöiden hyväksi?

Terveisin
Sirkka-Liisa “Siku” Kähärä
puheenjohtaja
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta

15maalis

Sairauksien ennaltaehkäisy vahvistaa terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä

Jokainen tietää, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on aina halvempaa kuin pitkittyneiden ja pahenevien sairauksien hoito. Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroihin vaikuttavat olennaisesti tulot. Paremmin toimeentulevat huolehtivat omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan suunnitellummin ja tehokkaammin. Pienituloisuus aiheuttaa korkeampaa sairastavuutta ja alhaisempaa elinajan odotetta.

Suomen väestö ikääntyy, sillä vuonna 2021 väestöstä oli 64-vuotta täyttäneitä n. 23%, vuonna 2070 väestöstä on 64-vuotiaita 30%. Jollei mitään tehdä yhä pienemmän työikäisten määrän pitäisi tarjota väestölle riittävät palvelut. Samaan aikaan tilannetta vaikeuttaa se, että osa työikäisestä väestöstä ei kykene tekemään täysipainoisesti työtä eläkeikään asti eikä maahanmuutto ole riittävää työvoiman varmistamiseksi.

Tarvitaan vaikuttavia tekoja terveyserojen kaventamiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon aiheuttamia kustannuksia eri tuloluokkien näkökulmasta ei ole tarkasteltu riittävästi poliittisessa päätöksenteossa. Vuosittaisissa talousarvioesityksissä, esim. kunnissa ja nyt hyvinvointialueilla, ei ole riittävästi pohdittu terveyserojen kaventamisen mahdollisuuksia ja hyvinvoinnin edistämisen merkitystä pienemmille tuloluokille. Sosiaalidemokraatit esittivät viime viikolla asiakirjan: Julkisen talouden vahvistaminen ennaltaehkäisyn keinoin, missä paneudutaan hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisevästä toiminnasta saataviin vaikutushyötyihin. Siksi on erittäin hyvä, että SDP on nostanut esityksessään keskusteluun talouteen positiivisesti vaikuttavat tekijät yksilön hyvinvoinnin rinnalle. Esimerkiksi THL:n ja FCG tutkijoiden esittämät laskelmat osoittavat, millaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan, mikäli alimpien tuloluokkien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä pitkäjänteiseen työhön kohdistettaisiin vaikuttavia toimenpiteitä.

Jos terveyden ja hyvinvoinnin erot kaventuisivat eri tuloluokkien välillä, on sillä myönteinen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja ongelmat vähenisivät huomattavasti. Tutkittua tietoa on runsaasti siitä, kuinka sairauksia ennaltaehkäisemällä ja terveyttä edistämällä säästettäisiin kustannuksia, mutta sitä ei ole haluttu hyödyntää, koska ennaltaehkäisevien toimintojen säästöt tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä ja koska on vaikeampaa esittää terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tuomia säästöjä.

Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta
Taloudellisesti kestäviä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan investoimalla ihmiseen. Kun tietoa on saatavilla, niin siihen on syytä luottaa ja tehdä tarvittavia taloudellisia päätöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on askel oikeaan suuntaan, sillä sen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Nyt tarvitaan samanlaista ymmärrystä terveysvaikutteisesta toiminnasta kuin esim. vuosisata sitten neuvolatoiminnan käynnistämisessä. Tarvitaan vaikuttavia muutoksia ja tavoitteellista toimintaa, jotta pystymme varmistamaan kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn.

Tulevassa hallitusohjelmassa on oltava terveyserojen kaventamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä linjauksia. Lisäksi on syytä muodostaa sosialidemokraattien julkaiseman esityksen ja jo tehtyjen, lukuisten, tutkimustietojen perusteella, parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on esittää mm. konkreettisia esityksiä terveyserojen kaventamisesta eri tuloluokkien välillä ja tehdä esitys toimenpiteistä, joilla voidaan siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Terveisin
Siku