Blogi Archives | Sirkka-Liisa Kähärä, kaupunginvaltuutettu Vantaalta

Blogi

Koivukylän Kirnun aukion ja lähiympäristön peruskorjaus on saatu aikaan yhteistyöllä

Elokuun koronaluvut näyttävät sen, että syksy ei tule toteutumaan niin kuin on suunniteltu. Todennäköisesti kaikki suunnitellut tapahtumat, seminaarit ja yhteiset tilaisuudet tullaan peruuttamaan tai muutetaan etätapahtumiksi kokoontumisrajoitusten takia. Vantaan valtuustokausi on aluillaan ja todennäköistä on, että jatkamme kokouksia etänä, samoin kuin edelliselläkin kaudella.

Koivukylän Kirnun aukion ja rakenteiden surkea tila on kilvoittanut paljon kommentteja niin asukkailta, järjestöiltä kuin poliitikoilta. Vihdoinkin Kirnun aukion ja portaiden korjaus on aloitettu. Koivukylän sosialidemokraatit ovat antaneet, jo useamman vuoden ajan, asiasta palautetta koko ostariin ja Kirnun rakenteisiin sekä ympäristöön liittyen. Vuoteen 2017 päättyvällä valtuustokaudella pyysin mm. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän ja suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaavia virkamiehiä katsomaan Koivukylän ostoskeskuksen ja rakennetun ympäristön heikkoa tilaa. Silloin katselimme myös Kirnuun johtavaa siltaa ja kävelytietä. Yhteisen tapaamisen tiimoilta tuli selväksi, että alueen rakenteet tarvitsevat korjausta, lisävalaistusta ja lisää viihtyvyyttä edistäviä rakenteita. Tämän vierailun jälkeen Koivukylän Sosialidemokraatit ottivat taas kerran alueen tilaan kantaa, jotta rakenteita ja pintoja saataisiin korjattua.

Korjausrakentaminen on edennyt hitaasti
Ensimmäiseksi laitettiin kuntoon Kytötien ylittävä silta ja valaistus sekä tehtiin koko Rautakallionkadun varrelle maalauksia, seinämuraaleja ja viihtyvyyttä lisääviä taideteoksia. Samalla toteutettiin Havukosken alueelle enemmänkin seinämuraaleja. Kirjaston siirryttyä pois Kirnun tiloista, teki Koivukylän sosialidemokraattien jäsen Faysal Abdi aloitteen tilojen muuttamisesta järjestöjen toimitilaksi.  Peruskorjattu tila tulee tänä syksynä järjestöjen käyttöön. Valitettavaa toki on, että alueen kunnostaminen ja viihtyvyyden parantaminen on kestänyt useamman vuoden ajan. Asiat olisivat voineet todellakin voineet tapahtua nopeammin.

Yhteistyöllä saamme aikaan tuloksia
Valitettavasti kevään kuntavaaleissa eräs puolue ja heidän kärkkäimmät ehdokkaansa eivät viitsineet tutustua aluetta koskeviin suunnitelmiin. Sen sijaa he kävivät kauhistelemassa, videoimassa ja levittämässä perättömiä kauhukuvia Kirnun aukion tilaan ja alueen asukkaiden toimintaan liittyen. Tällainen toiminta kuulu Koivukylän Sosialidemokraattien tai aktiivisesti alueella toimivien kansalaisjärjestöjen toimintamalliin. Asiat eivät korjaannu räksyttämällä julkisuudessa ja ns. irtopisteitä hankkimalla. Sen sijaan alueen aktiiviset toimijat ovat koko ajan halunneet korjausrakentamista, palvelujen lisäämistä ja viihtyisyyden kasvattamista alueelle, yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.  Vaikka Koivukylän keskustan kehittäminen on edelleen kesken, minä ja Koivukylän Sosialidemokraatit, olemme vahvasti vaikuttamassa sen kehittämiseen jatkossakin.

Terveisin
Siku

Suuralueiden ja niiden lähiöiden kehittäminen takaa Vantaan menestymisen

Kuntavaaleissa keskusteltiin Vantaan tuottamista palveluista, niiden laadusta ja riittävyydestä. Ratikka-hankkeesta kävin paljon keskusteluja vantaalaisten kanssa. Vantaan Sanomat kysyi kuntavaaliehdokkailta vaalikoneessaan Vantaan ratikasta seuraavaa: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta? Olipa vastaaja väitteen kanssa samaa – tai erimieltä, niin vastaus ei suinkaan kertonut kaikkien vastanneiden osalta sitä, että kannattivatko he ratikan rakentamista vai ei. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikkaa ei saa rakentaa missään taloustilanteessa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikka pitää rakentaa ihan missä taloustilanteessa tahansa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että taloustilanne ratkaisee ratikan rakentamisen ja osa on sitä mieltä, että ei osaa tässä vaiheessa sanoa, koska ei ole tietoa tulevasta taloustilanteesta parin vuoden päähän.

Koko Vantaa kehittämisen kohteeksi
Kuntavaalikampanjan aikana jokaiselta löytyi mielipide ratikan rakentamiseen, puolesta tai vastaan. Kukaan ei vastannut, että ihan sama, mihin kaupungin rahoja käytetään, vaikka alhaisen äänestysprosentin perusteella joku näin voisi päätellä. Minua ihmetytti ratikkaa vastustavat mielipiteet silloin, kun sitä perusteltiin, että ratikka ei hyödytä jotain aluetta ollenkaan. Ei koskaan tule olemaan sellaista julkisen liikenteen välinettä, joka hyödyttäisi kaikkia asuinalueita. Ratikka ei varmasti paranna kaikkien vantaalaisten julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia, mutta onnistuessaan se tuo lisää investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja palveluja Vantaalle. Silloin se hyödyttää jokaista vantaalaista. Millaista Vantaata halutaan rakentaa, jos ollaan kateellisia siitä, että toiselle alueelle ollaan vihdoinkin suunnittelemassa jotain uutta? Millainen Vantaa on tulevaisuudessa, jos eri suuralueita ja niiden lähiöitä ei voida kehittää laadukkaita palveluja tarjoaviksi keskuksiksi? Äänestysprosentin vaihtelut eri asuinalueilla osoittavat sen, että Vantaa todellakin tarvitsee keskustojen ja lähiöpalveluiden kehittämisen ohjelman. Tästä ovat valtuuston poliittiset puolueet jo sopineet. On tärkeää,  että eri tahot suunnittelevat ja toteuttavat kaupunkirakennetta ja palveluja yhdessä asukkaiden kanssa.

Alueiden eriytyminen on pysäytettävä
Jokainen valtuutettu on kotoisin jostakin ja oman asuinalueensa palvelutarpeet on syytä tunnistaa, mutta jokainen valtuutettu päättää myös koko Vantaan asioista. Siksi jokaisen päättäjän on syytä kuunnella vantaalaisia, kiertää ja tutustua Vantaaseen. Jos Vantaan kehittämistä jatketaan vain tiettyjen suuralueiden kehittämisenä, niin silloin Vantaa edistää eriarvoistumista. Mitä enemmän palveluja keskitetään, sitä enemmän vahvistetaan alueiden eriarvoisuutta ja samalla synnytetään menestyviä ja taantuvia alueita. Taantuvilta alueilta lähtevät ensimmäisinä ne, joilla on mahdollisuus liikkua työn- ja koulupaikkojen, harrastusten ja palvelujen perässä. Alueiden eriytyminen on valitettavasti jo nähtävissä, mm. halussa vaikuttaa oman kaupungin kehittymiseen esim. äänestysaktiivisuuden kautta. Valta keskittyy myös Vantaalla vauraammille alueille, jossa äänestysprosentti on korkeampi ja valtuutettuja enemmän (HS 2.7.2021). Siksi on tärkeää, että valtuusto tekee politiikkaa, jossa jokainen suuralue ja sen lähiöt houkuttelevat kaupunkirakenteellaan ja palveluillaan asukkaita.

Terveisin
Siku

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin eduskunnassa!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin vihdoinkin eduskunnassa. Uudistus tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille eli maakuntatasolle 2023. Tämä on alkusysäys kauan toivotulle uudistukselle ja tulee muotoutumaan vuosien kuluessa maakuntaverotuksen myötä hyvinvointialueiden asukkaiden tarpeisiin. Näen uudistuksen palvelujen määrän ja laadun saavuttamisen kannalta tärkeäksi, koska Vantaa ei ole kyennyt tuottamaan palveluja siten, kuin hyvä hoito ja palvelutaso tai -tarve sitä vaatisi. Vuodesta 2023 eteenpäin vantaalaiset saavat sote-palveluja Vantaa-Kerava hyvinvointialueelta.

Suomen sosiaali- ja terveys ry. toteutti alkuvuodesta 2021 kyselyn sosiaali- ja terveysjohtajille. Siinä lähes 60 prosenttia vastaajista piti Marinin hallituksen esittämää sote-uudistuksen mallia hyvänä tai erittäin hyvänä. Edellä mainitussa kyselyssä sote-johtajista 56 prosenttia arvioi, että perusterveydenhuollon toimintakyky vahvistuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Siksi oli tärkeää, että sote-uudistukseen liittyvä lait saatiin hyväksyttyä eduskunnassa nyt ja että uudistus voi edetä aikataulussa.

Kulunut kevät on ollut monin tavoin erilainen
Kokonaisuudessaan kulunut kevät on mennyt vauhdikkaasti. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelujen ohessa on ollut paljon muutakin. Helmikuussa tulin valituksi Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n Etelä-Suomen alueen aluepäälliköksi. Hyppäys täysin uuteen tehtävään on vienyt aikaa perehtymisessä ja toki sitä riittää vieläkin. Kaikkia työtovereitani ei ole vieläkään nähnyt kasvokkain yhdessä koko työyhteisönä.

Maaliskuussa tuli eteen vasemman silmän kaihileikkaus HUS:ssa. Toimenpide meni hyvin, mutta jälkitarkastusajasta piti ns. tapella Terveystalon kanssa, johon olin saanut palvelusetelin.  Jälkitarkastus suositellaan tehtäväksi noin kuukauden päästä toimenpiteestä. Terveystalosta ei kuulunut mitään 6 viikkoon. Soitettuani sinne, minulle tarjottiin aikaa 3 kuukauden päähän toimenpiteestä. Arvatkaapa reaktioni, olinko tyytyväinen? Totesin, että jos HUS:lla ei ole aikaa tehdä kaihileikkausten jälkitarkastuksia suositusajassa, niin tuskin se on palvelua ostanut Terveystalosta sillä ajatuksella, että siellä potilaat jonottaisivat 3 kuukautta. Kun vihdoin sain tarkastuksen hoidettua, niin odotin uusia linssejä tavallista kauemmin. Loputa kesäkuussa sain uudet linssit. Joten enemmän tai vähemmän puolisokeana on painettu pitkin kevättä, onneksi toinen silmä on toiminut.

Erilaiset kuntavaalit
Itse kuntavaalikampanjointi korona-aikaan oli mielenkiintoista. Ensin ei saanut tavata ketään, ei jakaa mitään, eikä tiedottaa liikkumisestaan mitään. Jokainen painotti sosiaalisen median mainonnan tärkeyttä ja potentiaalisten äänestäjien kontaktointia siellä. Sanomalehdet olivat täynnä vaalimainoksia, joista varsin monen ehdokkaan mainos hukkui sinne. Kun vaalit siirtyivät, pääsi vähitellen eri paikkoihin jakamaan esitteitään ja hieman myöhemmin pystyi myös tiedottamaan, missä liikkuu. Aivan viimeisillä viikoilla pystyi tarjoamaan kahvia, makkaraa ja lettuja, mutta silloinkin oli hyvä huolehtia turvaväleistä ja suojautumisesta. Eli kampanjointi vaati tänä keväänä useampien kampanjavälineiden haltuunottoa.

Vaalikiireiden rauhoittumisen jälkeen, on ollut aikaa pohtia Vantaan äänestysprosenttia, omaa kampanjaa ja lähiöpolitiikan tarpeita. Myös Vantaan taloustilanne ja koronatoimenpiteistä siirtyminen ns. uuteen normaaliin vaatii pohdintaa ja järkeviä linjauksia. Työllisyystilanne on toki parantunut vuoden takaisesta, mutta työttömyyden pienentäminen ja verotulojen vahvistaminen vaatii myös päättäjiltä tietoa, taitoa ja kykyä päätöksentekoon. Vantaa ei saa velkaantua liikaa, koska silloin peruspalvelujen tuottaminen vaarantuu.

Nyt on kuitenkin aika katsoa luontoa, lähimmäisiä ja nauttia valoisista öistä.

Oikein hyvää Juhannusta ja kesää!

Terveisin
Siku

Vantaan palvelut, kuntavaalien tärkeimpiä asioita

Kuntavaalit ovat tärkeät vaalit, koska valittu valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat tekevät päätöksiä nimenomaan palvelujen tuottamisesta, niiden määrästä ja palvelutasosta. Nämä erilaiset palvelut koskevat jokaista vantaalaista. On kyse siitä, millaista päivähoitoa, opetusta, sosiaali- tai terveydenhuoltoa Vantaa pystyy asukkailleen tarjoamaan. On kyse siitä, miten Vantaata kaavoitetaan, minne rakennetaan tai miten teitä ja puistoja peruskorjataan. On myös kyse siitä, että millaisia liikuntapaikkoja, nuorisotiloja tai kulttuuripalveluja Vantaalla on.

Mielestäni on tärkeää, että asukas saa esim. pitkäaikaiseen kipuun asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, eikä suinkaan lääkärin voivotteluja siitä, että näin tämä julkisen sektori toimii, kun jatkohoitoon ohjausta ei tule. Minulle on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus säännölliseen ja tavoitteelliseen harrastukseen riippumatta vanhempien kukkaron paksuudesta.

Jos sote-uudistus toteutuu ja palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle, nousee päivähoidon ja opetuksen rinnalle merkittävään rooliin terveyttä ja hyvinvointia edistävät asukas-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. On tärkeää tuottaa niitä palveluita, jotka edistävät parhaiten vantaalaisten hyvinvointia, lisäävät aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vantaan elinvoiman edellytys on, että eripuolilla Vantaata asukkaat voivat tuntea ylpeyttä asuinalueesta, sen palveluista ja harrastusmahdollisuuksista.

Vantaa on iso työnantaja, joka tuottaa palveluja eri sektoreille ja monelle käyttäjäryhmälle. Nämä palvelut rahoitetaan verovaroin. Siksi päätöksiä tekevät tahot ratkaisevat, mihin verovaroja käytetään. Hyvinvoivat kaupungin työntekijät tuottavat laadukkaita palveluita. Vantaan on isona työnantajana myös huolehdittava osaavista työntekijöistä, jatkokoulutuksesta ja uralla etenemisestä. Ammattitaitoisen henkilöstön pitovoiman ja hyvinvoinnin edistämiseen kannattaa panostaa, sillä kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy entisestään. Henkilöstön hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen kuuluu myös poliittisille päättäjille. Siksi valtuutettujen on syytä tuntea kaupungin palveluorganisaatio ja -verkostot.

Vantaa on monimuotoinen ja raikkaan rouhea kaupunki, joka osaa luovasti ja ketterästi tehdä näkyvää toimintaa. Sellaista toimintaa, jota on palkittu ja tunnustettu myös valtakunnallisesti. Pidetään siis Vantaasta huolta.

Terveisin
Siku

Vantaa kasvaa ja kehittyy – palveluja tarvitaan myös vanhoissa keskuksissa

Vantaa kasvaa tuhansilla asukkailla vuosittain. Kasvu tarkoittaa sitä, että uusia asuntoalueita ja palveluja pitää rakentaa lisää. Keskittyminen uusien asuinalueiden ja palvelujen rakentamiseen on aiheuttanut sen, että osa vanhoista keskuksista on jäänyt uinumaan ruususen unta. Niissä rakenteet rapistuvat ja palvelut kaikkoavat sekä asukaskunta yksipuolistuu. Ne, joilla on rahaa ja tarpeita, jotka liittyvät harrastuksiin, työhön tai koulutukseen hakeutuvat alueille, joista palveluja saa helpommin.

Vantaan vahvuus on sen monipuolisuus, pienistä ja vanhoista keskuksista uusiin ja suuriin keskuksiin. Vantaan vanhojen keskustojen peruskuntoa, eri kaupunginosissa, on selvitetty. Pelkkä pintojen ehostus ei riitä, jos alueiden asukkaita, eri järjestöjä, yrityksiä, poliitikkoja ja virkamiehiä ei saada mukaan keskustojen kaavoituksen tarkasteluun, palvelujen suunnitteluun ja ideointiin. Vanhojen keskustojen uusien palvelujen rakentamiseen ja rakennusten peruskorjaukseen on varattava rahaa. Järkevää on myös purkaa vanhentuneita ja rapistuneita rakennuksia, mikäli peruskorjaus maksaisi kohtuuttomasti.

Varsin moni vanhemmista kaupunkikeskuksistamme on hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Siksi olisi erittäin luontevaa rakentaa alueille isojakin yksiköitä, joissa on esim. kauppa- ja ravintolapalveluita, harrastuspalveluita sekä julkisia palveluita. Nämä olisivat paikkoja, joihin voisi kävellä, tulla julkisilla ja autoilijoille riittäisi myös parkkipaikkoja, esim. maan alla. Kyse on ennen kaikkea kaavoituksen mahdollistamisesta, investointirahoituksen ohjauksesta ja uudenlaisen kaupunkikuvan luomisesta, jossa palvelut ovat ns. keskellä kylää. Mielestäni nyt on aika investoida keskeisillä paikoilla oleviin vanhoihin keskuksiin. Hyvät palvelut ja helppo liikkuminen houkuttelevat myös uusia, eri-ikäisiä asukkaita, vanhemmille asuinalueille.

Tiedän, että näitä uuden rakentamisen ja investointien paikkoja vanhoista keskustoista ja niiden läheisyydestä varmasti löytyy. Tarvitaan vain tahtoa, tavoitteita ja yhteistyötä.

Terveisin
Siku

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja tehokkaita

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus näyttää etenevän eduskunnan käsittelyyn ennen kesätaukoa. Maan hallituksen esityksen mukaan Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin jatkossa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on aivan oikeutetusti kritisoinut sote-uudistuksen rahoitusmalleja ja mahdollisia kustannuksia, joita uudistus aiheuttaisi Vantaalle. Sote uudistus aiheuttaisi epätasapainon Vantaan budjettiin. Vantaa kasvaa vauhdilla ja siksi tarvitaan lisää palveluja, päiväkoteja, kouluja, investointeja ja kuntatekniikkaa. Vantaan tarpeita ei ole uudistuksessa tässä vaiheessa huomioitu. Ymmärrettävästi sote-uudistuksen rahoituksen valmistelu on kesken, koska koko uudistus on kesken. Ymmärrettävää on, että sote-uudistus on keskittynyt sote-palvelujen tuottamiseen ja jättänyt vähemmälle kaupungin muun toiminnan.

Vantaan sote-palveluiden laatu vaihtelee
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatu ja määrä vaihtelee liikaa. Pidempiaikaisten sairauksien hoitoon tai mielenterveysongelmiin joutuu odottamaan vastaanottoaikoja useita viikkoja. Hoidon jatkuvuus on pitkittynyt ja henkilöstö vaihtuu tai sitä ei ole riittävästi. Osa palveluista on ulkoistettu yksityisille toimijoille, joka aiheuttaa omaa palvelutuotantoa huomattavasti suurempia kustannuksia.

Kehitys huonompaan on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana. Syitä ovat mm. väestön- ja palvelutarpeen kasvu sekä ikääntyneiden määrän kasvu, joihin ei ole haluttu reagoida riittävästi. Lisäksi esim. terveyspalvelujohtajilla on ollut suuri tarve viedä läpi omia linjauksiaan, joka on tarkoittanut sitä, että hyviäkin käytäntöjä on lakkautettu. Esimerkiksi keskitettyä puhelinajanvarausta on tuotu uudistuksena useamman kerran käytäntöön. Onneksi viimeisestä kokeilusta luovuttiin vuoden vaihteessa. Kaikki nämä kokeilut ovat syöneet rahaa peruspalveluista.

On syytä vaihtaa näkökulmaa
Kyseisten vuosien aikana ei Vantaan johtavilta virkamiehiltä ole tullut yhtään kokonaisvaltaista esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paremmiksi, laadukkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Siksi ihmetyttääkin kaupungin johdon näkökulma sote-uudistukseen. Eikö olisi tehokkainta tukea sote-uudistusta, kannattaa sen hyötyjä ja samalla lobata tiiviisti Vantaan talous- ja rahoitustarpeita ministereille, kansanedustajille ja valtion virkamiehille. Nyt on aika vaihtaa näkökulmaa ja todeta, että sote-uudistus on tarpeen ja hyvinvoiva Vantaa voi sitä vahvistaa. Tämä näkökulma on varmasti tuloksekkaampi ja tehokkaampi keino tulla kuulluksi, kuin sote-uudistuksen suora kritisointi.

Kulttuurielämyksiä tarvitaan

Koronan aiheuttamien rajoitusten purku eri yritysten ja kulttuuritoimijoiden välillä ihmetyttää. Kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöt ovat oikeutetusti nostaneet aluehallintoviranomaisten eriarvoistavat linjaukset esiin. Kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöjen mielestä aluehallintoviranomaiset eivät noudata maan hallituksen antamia linjauksia ja ohjeita.

Aluehallintovirasto päättää yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten koronarajoituksista, kun maan hallitus tekee päätökset ravintoloiden koronarajoituksista. Näiden kahden toimijan välillä linja ei ole selkeä. Hyvä kysymys on, että miksi ravintoloissa saa istua sisällä enemmän kuin 6 henkilöä, mutta teatterinäytökseen tai elokuvateatteriin ei enempää voi sisään ottaa, vaikka paikkoja riittäisi turvaväleilläkin monelle penkkiriville. Käsittääkseni teattereissa, erilaisissa näytöksissä ja esityksissä harvemmin yleisö keskustelee kovaäänisesti tai ylipäätänsä puhuu esitysten aikana. Rajoitusten purkamiseen pitäisi olla selkeä malli ja sitä olisi toteutettava suunnitelmallisesti. Turha poukkoilu ja epätietoisuus tulevasta, aiheuttaa vain lisäongelmia kulttuuri- ja taidealan selviytymiselle.

Kulttuuri tarvitsee rahoitusta
Esittävä taide ja eri alojen freelancerit ovat kärsineet koronasta pahasti. Tulot ovat hävinneet, tukea on ollut mahdotonta saada, valtio ei ole tullut riittävästi vastaan ja sosiaalitoimen turvaverkko on liian reikäinen kannatellakseen avun tarvitsijoita. Kituuttaminen päivästä toiseen on synnyttänyt katkeruutta ja samalla alaa kohdellaan aluehallintoviraston toimesta yliolkaisesti. Epävarma tulevaisuus aiheuttaa toimeentulonvaikeuksia erilaisille järjestöille, yhdistyksille ja organisaatioille. Vuokrat voivat olla rästissä, kassa tyhjä, lipputulot nollassa ja monen kunnan kaupunginavustuksia ollaan leikkaamassa. Kulttuuritoiminta on kohde, josta helposti leikataan varoja muiden kohteiden, varsinkin lakisääteisten palvelujen, tarpeisiin.

Vantaa järjestää tulevana kesänä, toki rajoitusten niin salliessa, erilaisia tapahtumia. Luvassa on puistopiknikkejä, pienimuotoisia esityksiä kaupunkiympäristössä, lauantaisoittoja, liikkuvia elintarvikehuoneistoja ja paljon muuta. Tavoitteena on luoda kulttuuripitoista kaupunkielämää vantaalaisille ja esiintymismahdollisuuksia eri alojen taiteilijoille. Tapahtumia on eri puolilla Vantaata, mutta ne keskittyvät selkeästi Tikkurilan ja Myyrmäen alueille. Seuraavina vuosina on tärkeää saada kaupunkikulttuuria nykyistä enemmän myös itä-Vantaalle. Haluan tehdä töitä sen eteen, että koko Vantaa voi olla ylpeä rennosta, rouheasta ja omaleimaisesta kulttuuritoiminnasta.

Terveisin

Sirkka-Liisa ”Siku” Kähärä
Vapaa-ajan lautakunnan
puheenjohtaja

Seis vihapuheille, turvataan demokratia jatkossakin

Kiinnostus oman asuinalueen rakentamiseen, palvelujen saatavuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin johtaa aktiiviset ihmiset myös usein kuntapolitiikan pariin. Lähestyvissä kuntavaaleissa kuitenkin moni valtuutettu, aktiivi tai potentiaalinen ehdokas on kieltäytynyt tai jättäytynyt pois kesken vaalikampanjan. Miksi?

Yhä useampi kertoo, että ehdokkaana oleminen vaatii liikaa ja vie yksityisyyden. On selvää, että ehdokkaan on perehdyttävä asioihin. On syytä käydä keskustella oman poliittisen viiteryhmän ja muiden ryhmien edustajien kesken. Ennen kaikkea on tärkeää kuunnella kuntalaisia ja lähipiiriään.

Uusien ehdokkaiden on tehtävä tunnetuksi itsensä, jos eivät ole jo entuudestaan kuntalaisille tunnettuja henkilöitä. Korona-aikana, kun potentiaalisten äänestäjien tapaaminen on ollut vaikeampaa, on lähes jokaisen ehdokkaan näkyminen painottunut enemmän sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisessa mediassa on hyvä osallistua eri keskusteluihin, kirjoittaa blogia, ottaa kuvia ja kertoa omasta elämästään.

Kirjoituksistaan jokainen ehdokas saa palautetta: asiallista, kiittävää tai kehittävää. Ikävä kyllä tulee myös palautetta, joka on asiatonta, poliittisesti vääristeltyä tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää. Yhä useampi kertoo myös valheista ja uhkailusta, joka voi olla suoraa tai ns. rivien välistä luettavaa. Erilaisiin väitteisiin on mahdotonta ja useimmiten turhaa vastata, koska silloin saa vastaansa isomman ryöpyn asiatonta palautetta. Ei ole ihme, että ehdokkaita ahdistaa, pelottaa ja turhauttaa vaalityö. Ei myös ole ihme, että moni valtuutettu tai potentiaalinen ehdokas on kieltäytynyt asettumasta ehdolle.

Toisille keskusteluun sosiaalisessa mediassa ei riitä asiallinen ja perusteltu mielipide, vaan poliitikoille ja kuntavaaliehdokkaille voidaan vastata mitä tahansa. Osa keskustelijoista katsoo läpi sormien poliitikkojen ja ehdokkaiden asiatonta kohtelua. Onko niin, että asiatonta käytöstä ei tuomita, koska pelätään itse sen kohteeksi joutumista? Jos sallimme vääristelijöiden tai asiattomien viestien julkaisijoiden jatkaa toimintaansa, puuttumatta siihen, silloin myös hyväksymme heidän tekemisensä.

Yhdenkään poliitikon tai ehdokkaan ei pidä tuntea pelkoa tai ahdistusta siitä, että on lähtenyt ehdolle. Jokaisen potentiaalisen ehdokkaan pitäisi pohtia muita asioita, kuin omaa tai perheen turvallisuutta. Jokaisen meistä pitää puolustaa heikompia, vaatia hyvää ja toisia kunnioittavaa käytöstä myös sosiaalisessa mediassa.

Rohkeutta ja turvaa kuntavaaleihin!

Terveisin
Siku

Yhteiset säännöt on tarkoitettu yksilön turvaksi

Vappu, perinteinen opiskelijoiden ja työväestön juhla on käsillä. Koronan takia yhä useampi työntekijä on joutunut pohtimaan, miten selvitä tästä päivästä. Osalla on töitä enemmän kuin jaksaa tehdä ja osalla työntekijöitä ei ole ollut kuukausiin työtä. Osa työntekijöiden ongelmista profiloituu julkisuuteen, osa puurtaa hiljaisesti työpaikoillaan.

Näitä hiljaisia puurtajia työskentelee esim. varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveysaloilla. Työajan seuranta, työntekijöiden vähäinen määrä, sijaisten puute tai ylityökorvausten odottelu ovat asioita, joihin toivottaisiin korjausta. Osa työntekijöistä on valveutuneita, tietävät omat ja esimiesten vastuut sekä vaatimukset.

Valitettavasti on myös niitä, jotka toimivat vastoin annettuja yleisiä ohjeita. Aloittavat työt ennen vuoron alkua tai poikkeavat sovituista käytännöistä työajan seurannassa. Valitettavasti osa työntekijöistä sopii keskenään työvuoroista, jos joku sairastuu. Tarkoitus saattaa olla hyvä, mutta jos työntekijälle tai hoidettavalle sattuu jotain, työntekijä jää usein yksin. Valitettavasti osa esimiehistä käyttää tietoisesti hyväkseen näitä työhön sitoutuneita työntekijöitä, jotka asettavat oman työturvallisuutensa kyseenalaiseksi päivittäin.

Pahinta on, että kun työntekijöitä puuttuu, eikä sijaisia työvuoroihin saada, suunnittelevat työntekijät keskenään kuka on pidempään, kuka tulee seuraavana päivänä aikaisemmin ja kuka auttaa missäkin tehtävissä. Vaikuttaakin siltä, että osassa toimipisteistä toiminta ja sovittujen ohjeiden noudattaminen on täysin villiä.  Tilanteeseen saataisiin  varmasti muutos, mikäli  aluehallintovirasto laajentaisi tarkastustoimintaansa. Kun vuonna 2019 tarkastettiin vanhusten hoivaa tarjoavia laitoksia, paljastui ikäviä yllätyksiä. Uskon, että moitittavaa löytyisi muualtakin, kuin vanhusten hoivalaitoksista.

Vappu on kevään juhla. Toivottavasti rankka talvi koronarajoituksineen on takana ja vähitellen päästään nauttimaan ystävien, työtoverien ja sukulaisten seurasta erilaisista palveluista nauttien.

Hyvää ja valoisaa Vappua!

Siku

Vapaa-ajan lautakunta ei lakkauta ruoka-apua Korsossa

Vantaan vapaa-ajan lautakunnan päätös irtisanoa Takaisin Elämään ry:n vuokratila Urpiaisentieltä Korsosta, on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa.

Tila irtisanottiin lautakunnan päätöksellä seuraavista syistä:
Vantaan kuntalaispalvelut on maksanut Takaisin Elämään ry:n, sille osoitetun 95 neliön, Korson toimitilan vuokran. Vantaalla mikään muu ruoka-apua tarjoava järjestö ei saa toimitiloja ilmaiseksi, vaan ne maksavat itse vuokran tiloistaan. Vantaa yhtenäistää vuokraamiensa tilojen vuokraperusteita ja haluaa eri toimijoille läpinäkyvät vuokrausperusteet.

Vantaan tilakeskus teki tilaan, joka oli vuokrattu Takaisin Elämään ry:lle, vuoden 2020 aikana tarkastuksen, josta ilmeni, että Urpiaisentie 7:ssä on Takaisin Elämään ry:n ohella toisenkin yhdistyksen ruoka-aputoimintaa. Samalla ilmeni, että ruoka-aputoimintaan käytettävä tila on suurempi kuin mitä Takaisin Elämään ry:lle oli osoitettu. Tarkastuksessa ilmeni, että käytössä oleva tila on pinta-alaltaan kaikkiaan 199,7 neliötä. Eli nämä järjestöt olivat ottaneet yli 100 neliötä lisää tilaa käyttöönsä ilman vuokrasopimusta, josta kustannukset maksoi Vantaan kaupunki.

Lisäksi toiminnan sisältö on laajentunut alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Toiminnan sisällön muutoksesta tai suuremman tilan käytöstä ei ole tehty sopimusta kuntalaispalveluiden kanssa, mutta Vantaan tilapalvelut laskuttivat kuntalaispalveluja molemmista tiloista. Myöskään kuntalaispalveluiden käyttötalouteen ei ole varattu tähän määrärahoja.

Näihin kaikkiin edellä mainittuihin syihin perustuen kuntalaispalvelujen virkamies esitti vuokratilan irtisanomista vuoden 2022 lopussa. Lautakunta päätti, että tila sanotaan irti vuoden 2021 loppuun mennessä. Irtisanomisaika on tässäkin tapauksessa normaalia pidempi, eli 9 kuukautta. Yleensä kaupungin vuokratilojen irtisanomisaika on 2-6 kuukautta.

Ruoka-apu ei Korsosta lopu, siihen on ottanut kantaa myös kaupunginhallitus kannanotossaan 22.3., jossa edellytetään ruoka-avun saamista Korsossa, myös jatkossa. Irtosanomisajan päätyttyä tila on vuokrattavissa kenelle tahansa, myös Takaisin Elämään ry:lle, kuitenkin sillä edellytyksellä, että vuokraaja maksaa itse vuokran.

Moni ruokaa-avun saaja on ollut huolissaan sosiaalisessa mediassa esiintyneessä videossa, jossa asia haluttiin politisoida. Kyseissä videossa on kerrottu vain osa totuudesta ja luotu pelottelemalla mielikuvia ruoka-avun loppumisesta, vaikka siitä ei ole ollut kyse vapaa-ajanlautakunnan päätöksessä.

Terveisin
Siku

Minun Havukoskeni

Helsingin Sanomien 27.2 julkaisemassa artikkelissa, koskien Havukoskea, en täysin tunnistanut asuinaluettani. On totta, että esim. vuoden 2017 kerättyjen tilastojen mukaan tällä alueella on vähäinen koulutustaso, enemmän työttömyyttä, sairastavuutta ja pienet verotulot verrattuna Vantaan muihin alueisiin. Monen asukkaan elämän laadussa ja alueen palvelujen parantamisessa on paljon tehtävää.

Samaan aikaan tällä alueella on paljon asukas- ja järjestötoimintaa, erilaisia ja eri kulttuureista olevia vantaalaisia. Havukoskella on paljon kerrostaloja, korkeitakin, mutta on myös metsiä, puistoja, leikki- ja pelikenttiä. Palvelut ovat vuosien saatossa heikentyneet siten, että muutaman kaupan, ruokapaikan ja yksityisyrittäjän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi yritystilaa ovat vallanneet erilaiset kuppilat. Palvelurakenne on siis vahvasti yksipuolistunut.

Vähäinen koulutustaso aiheuttaa herkemmin työttömyyttä, joka lisää pienituloisuutta ja sairastavuutta. Elämän yhden peruspilarin romahtaessa kehäefekti on valmis. Tarinoita näistä seurauksista Havukoskella riittää. Tähän ei ole pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi edes silloin kun työttömyyden -, koulutustason – tai sairastavuuden luvut ovat tulleet esiin. Myönteisen erityiskohtelun rahoituksella on pystytty riipaisemaan vain pintaa.

HS oli oikeassa mainitessaan alueen pienet verotulot. Ne ja muut edellä mainitut tekijät aiheuttavat tyytymättömyyttä, vihaa ja epätoivoa asukkaissa, jotka ovat yrityksistään huolimatta jääneet ilman turvaa, työtä tai koulutusta. Syytä on myös kaupungin johdon harjoittamassa eriarvoistavassa politiikassa.

Samaan aikaan, kun syksyllä 2019 kaupungin johto toi ohi, kaiken poliittisen talousarviovalmistelun, rahoituksen Kivistön väliaikaisen kirjasto- ja nuorisotilan rakentamiseksi erään talon liiketilaan, kävi Havukosken alueen järjestöaktiivit keskustelua kaupungin virkamiesten kanssa siitä, miksi Koivukylän kirjastolta jäänyttä tilaa ei saa järjestötilaksi. Kuukausien pallottelun jälkeen todettiin, että entisen kirjaston tiloissa oli myös sisäilmaan liittyvää ongelmaa. Tämän jälkeen kului taas aikaa, ennen kuin tilaa lähdettiin korjaamaan järjestötilaksi. Toisaalla Kivistössä oli varmasti tarve kirjasto- ja nuorisotilalle, mutta perussyy kaupunginjohdon nopeaan reagointiin oli, että Kivistössä on kaupungin korkeimmat verotulot.

Toinen esimerkki: Kytöpuiston koulun peruskorjausta siirrettiin vuodesta toiseen, tietoisesti. Se oli helpompaa, kuin jonkun muun alueen koulun peruskorjauksen siirtäminen. Perheet, joilla on muita ongelmia, eivät ole ensimmäisenä vaihtamassa koulua tai asuinaluetta tai vaatimassa koulurakennuksen kunnostamista. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat hyvin, kuinka kaupungin johdon toimet lisäävät eriarvoisuuden kierrettä Vantaan eri alueilla.

Havukosken ympäristön viihtyisyyteen on panostettu, mutta se on vain pintasilausta, joka ei poista tyytymättömyyttä yksilön elämäntilanteeseen. Alueella on paljon potentiaalia, kehittämisen paikkoja ja mahdollisuuksia. Täällä on myös tyytyväisiä erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita. Suunnitelmia kaupungin toimesta tehdään, mutta silloin kun asioita pitäisi edistää, tulee aina eteen rahan puute. Kaupungin johto tietää, että alueelta ei herkästi lähdetä mielenosoituksiin tai tehdä kirjelmiä. Valitettavasti Havukoskesta on tullut osalle perheistä vain läpikulkupaikka kohti parempaa elämää.

Terveisin

Siku

Jotain hyvää ja jotain huonoa

Ensimmäinen työviikko on takana JHL:ssa aluepäällikön tehtävissä. Uuden oppiminen, tietojen järjestäminen sekavassa päässä ja niiden sijoittaminen eri yhteyksiin on vienyt ajatukset täysin. Työpäivän jälkeen parasta olisi päästä tuulettumaan ulos, mutta aina se ei ollut mahdollista. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää muistaa myös rauhoittua, rentoutua ja levätä. Uskon, että asiat selkiytyvät ajan myötä. Oma haasteensa on varmasti siinä, että suurin osa perehtymisestä työhön, tehtäviin ja työyhteisöön tehdään etänä.

Terveysasemien puhelinpalvelut parantuneet
Terveysasemien puhelinpalvelut ovat saaneet viime viikkoina kiitosta, vihdoinkin. Ammattilaiset ovat vastanneet puheluihin tiukassa tilanteessa jo pidempään. Puheluihin vastataan ja takaisinsoitto toimii lähes viiveettä. Parannukseen on syynä se, että keskitetty puhelinpalvelu on siirretty takaisin terveysasemien puhelinnumeroihin ja puhelimeen vastaajia on ostettu ulkopuolelta. Toivottavasti kukaan ei enää haikaile puhelinpalvelujen keskittämisen perään.

Tämä ei ollut nimittäin ensimmäinen kerta kun Vantaalla puhelinpalveluja haluttiin keskittää. Vuodesta 2017 aloitettu toiminta on ollut kallis ja alusta lähtien siinä on ollut ongelmia. Puhelinpalvelujen keskittämisen myötä osa terveydenhuollon ammattilaisista, joiden olisi pitänyt siirtyä puhelinpalveluihin, hakeutui pois Vantaalta. Mikähän ihme siinä on, että jokainen uusi terveyspalvelujen johtaja haluaa muuttaa palveluorganisaation rakennetta tai toimintaa, vaikka siitä olisi jo aikaisempia huonoja kokemuksia tai olemassa olevaa tietoa toiminnan tehottomuudesta.

Kuntavaalien ajankohtaa pohditaan – jälleen kerran
Viime viikolla oikeuskansleri totesi, että mahdollista siirtämistä on pohdittava huolellisesti. Asiahan ei ole mikään uusi, sillä vaalien järjestäminen on riippuvainen koronan kulusta. Pohdinnassa ovat keinot, joilla esim. koronaeristyksessä olevat ihmiset voisivat äänestää turvallisesti ja tartuttamatta muita. Vaikka helmikuussa tehtäisiinkin päätös siitä, että kuntavaalit pidetään, voi pahentuva tautitilanne aiheuttaa aina muutoksia.

Minulta on kysytty mielipidettä asian suhteen. Eihän tämä ole mielipidekysymys, vaan asia, johon vaikuttavat koronatilanne, erilaiset lait ja oikeudet, kuten äänestäjän oikeus äänestää ja tartuntatautilaki. Voi olla, että osa vaalivirkailijoista rokotetaan, voi olla että huhtikuussa koronatilanne on ihan jotain muuta kuin nyt. Asia ei spekuloimalla edisty suuntaan tai toiseen. Kannattaa siis odottaa rauhassa.

Löytyykö Koivukylän vaalimökille paikka?
Koivukylän demareilla on ollut perinteisesti vaalimökki Kytötien puolella Koivukylän Kirnun ja kaupan edessä. Nyt Vantaan maankäytön virkamiehet ovat todenneet, että vaalimökki olisi haitaksi liikenteelle. Vaalimökki ei estä muuta liikennettä, kuin kaupan eteen luvattomasti kurvaavia autoilijoita, jotka aiheuttavat vaaratilanteita myös ilman vaalimökkiä. Uhkakuva on siis se, että vaalimökkiä ei Kytötien varteen saa laittaa, mutta luvattomasti pitkin jalkakäytäviä kaahaavat autoilijat saavat edelleen pysäköidä Kytötien kaupan eteen miten päin tahtovat.

Terveisin

Siku