Blogi

21kesä

Tuloerot kasvavat ja julkiset palvelut heikkenevät

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen esitykset useista sosiaaliturvan kohdistuvista leikkauksista on hyväksytty eduskunnassa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa leikataan rajusti, 2 kk:n jälkeen 20%, 5kk:n jälkeen 5% lisää. Tämä leikkaus pienentää työttömän tuloja keskimäärin noin 300 euroa kuukaudessa, joka on iso raha. Lisäksi mm. aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautetaan, työttömyysturvasta on poistettu suojaosa ja lapsikorotukset, toisen asteen oppimateriaalit palautetaan maksullisiksi, opiskelijoiden asumistukea leikataan ja ammatillisesta koulutuksesta leikataan. Samaan aikaan hallitus antaa isoimmat veronkevennykset suurituloisille ja jättituet yksityiselle terveysbisnekselle.

Hallituksen mukaan Suomi saadaan nousuun tuloeroja vahvistamalla ja työttömiä rankaisemalla sekä julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta leikkaamalla. Hyvinvoinnin sijaan kasvaa velka, työttömyys ja köyhyys.

Hakunilan alueen terveyspalvelut sakkaavat
Hakunilan terveysaseman toimitilojen huono sisäilma ja rapistuva kunto ovat olleet kaikkien tiedossa jo pitkään. Myös osa henkilöstöstä on kärsinyt huonosta sisäilmasta. Korjaavia toimenpiteitä olisi pitänyt tehdä jo vuosikausia sitten esim. investoimalla uusiin tiloihin.

HUS Diagnostiikkakeskuksen tuottamat laboratoriopalvelut ovat loppuneet Hakunilasta toukokuun lopussa ja asiakkaita on ohjattu hakeutumaan tutkimuksiin muihin toimipisteisiin. Syynä toimipisteen sulkemiseen on huono sisäilma, joka estää työntekijöiden työskentelyn. Uutta näytteenottotilaa alueelta laboratoriotoiminnoille ei ole löytynyt. Kyseessä on kuitenkin hyvinvointialueen palveluihin ja palveluverkkoon liittyvä asia, joten Hakunilan alueen asukkaat tarvitsevat toimivat laboratoriopalvelut ja siihen tarvittavan tilan.

Valitettavasti lähes samaan aikaan Hakunilan terveysaseman jäähdytysilmajärjestelmä rikkoutui 3.6 ja työskentely tiloissa on mahdotonta lämpötilan noustessa 30 asteeseen. Jäähdytysilmajärjestelmää ei saada korjattua ennen syksyä, joten Hakunilan terveysaseman palvelut siirtyvät 24.6 alkaen Länsimäen terveysasemalle. Valitettavasti Länsimäen terveysasemalle ei kuitenkaan mahdu täysimittaiset laboratoriopalvelut ja siksi siellä on tehty pienimuotoisempaa päivänäytteenottoa aiemmin. Syksyllä olisi tarkoitus lisätä näytteenoton palveluja, mikäli Hakunilan terveysasema pääsee siirtymään takaisin Hakunilaan elokuussa.

Meillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päättäjillä on edessä paheneva ongelma: Miten ratkaistaan Hakunilan alueen asukkaiden terveys- ja näytteenottopalvelut? Rakennetaanko uusi yhteinen terveysasema, johon myös sijoittuvat laboratoriopalvelut vai jatketaanko kahden terveysaseman toimipisteellä ja hankitaan laboratoriopalveluja varten esim. liikkuva yksikkö vai onko joku muu vaihtoehto realistisempi? Kyse on ennen kaikkea rahasta, mutta myös tonttimaasta ja kaavoituksesta. Tarvitaan nopeita, mutta myös pidempiaikaisia ratkaisuja, joita on saatava aikaan jo syksyllä. Myös Hakunilan alueen asukkailla on oikeus toimivaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon.

Kaikesta huolimatta, hyvää kesää ja juhannusta!

Terveisin
Siku

02maalis

Milloin Elmon uimahalli valmistuu?

Vantaalle on valmistunut uimahalli edellisen kerran vuonna 1982 eli siitä on kulunut 42 vuotta ja kaupunki on kasvanut sen jälkeen n. 130 000 asukkaalla. Elmon uimahalli on yksi odotetuimmista ja tarpeellisimmista liikuntapaikoista, joka rakentuu kovin hitaasti ja aikaa on tuhraantunut eri työvaiheita odotellessa. Valmistumista viivästäviä syitä ovat olleet mm. kesälomat, suunnitelmiin tehtävät viime hetken tarkistukset tai rakentamisen projektin keskeytyminen jostain muusta syystä. Alkujaan Elmon uimahallin piti valmistua vuoden 2024 lopussa. Kaupungin verkkosivuilla todetaan, että uimahallin rakentaminen alkaa vuonna 2023. Elmon urheilupuiston alueelta metsää kaadettiin syksyllä 2021 ja sen jälkeen odotettiin vuosi, kunnes syksyllä 2022 aloitettiin maansiirto- ja pohjatyöt Elmon urheilupuiston alueella. Syksyllä 2023 työt taas loppuivat ja nyt odotellaan, että alueella jotain tapahtuisi.

Suunnitelmien ja rakentamisen aikataulut venyvät
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnassa, elokuussa 2023, oli Elmon urheilupuiston rakentumisen esittely kaupunkiympäristön toimialalta. Tällöin kerrottiin, että Elmon uimahallin on rakennettu vuoden 2025 loppuun mennessä ja että vuoden 2026 tammi-maaliskuun välisenä aikana tehdään käyttöönottoon liittyviä testauksia. Uimahalli avattaisiin käyttäjille maalis-huhtikuussa 2026. Esittelyssä todettiin myös, että urakkakilpailutuksen tuloksesta päätetään joulukuussa 2023. No, ei ollut yllätys, että suunnitelmat taas venyivät.

Kun yksi jos toinenkin alueella liikkuja ihmettelee Elmon alueen pysähtynyttä tilaa, niin kysyin kaupunkiympäristön toimialalta, miksi rakentaminen ei edisty ja kuinka kauan pitää odottaa, että jotain tapahtuu? Sain vastauksen, että Elmon uimahallin urakkakilpailutus on viivästynyt suunnitelmien tarkistustarpeiden takia eli töitä ei ole saatu käyntiin suunnitelmien mukaisesti vuodenvaihteessa 2023-2024. Kysymys herääkin, että miksi suunnitelmien tarkistuksia ja urakkakilpailutusta ei voinut aloittaa aikaisemmin, kun tiedettiin, milloin maanrakennustyöt loppuvat?

Urakkakilpailutus on käynnissä ja hyvin optimistisesti kerrotaan, että urakoitsijan valinta pitäisi tulla päätöskäsittelyyn maaliskuun kaupunkitilalautakuntaan, mikäli hyväksyttävissä olevia tarjouksia saadaan. Tällöin rakentaminen voisi nopeimmillaan alkaa huhti-toukokuussa 2024 ja rakentamisen tavoite olisi 2 vuotta eli uimahallin pitäisi valmistua huhti-toukokuussa 2026.

Tarvitaan viestinnän tehostamista ja etupainotteisuutta
Yllä mainitussa vastauksessa näkyy epävarmuus siitä, että urakoitsijavalinta saataisiin päätökseen maaliskuun kaupunkitilalautakuntaa ja että saataisiin hyväksyttävissä olevia tarjouksia. En halua maalata piruja seinälle, sillä Elmon uimahalli valmistuu joskus. Tällä rakentamisen vauhdilla huippusaavutus on, jos uimahalli valmistuu ja voidaan ottaa käyttöön vuonna 2026. Siksi Elmon urheilupuiston ja uimahallin rakentamista seuratessa ei ole ihme, että alueella liikkujat epäilevät uimahallin valmistumisaikataulua. Epäluottamusta vahvistaa myös se, että rakentamisen viivästyksistä ei tiedoteta avoimesti vantaalaisille.

Vantaalla on kokemusta siitä, että hyvistäkin rakentamisen kohteista saadaan julkisuudessa aikaa valtava epäilyjen huhumylly, jos viestintää ei tehdä ajoissa. Kun tiedotusvälineet ja some-viestintä seuraavat tehokkaasti Vantaan kaupungin isojen rakentamiskohteiden edistymistä, varainkäyttöä ja urakoitsijoita, niin kaupungin kannattaisi tiedottaa rakentamiskohteista mahdollisimman avoimesti ja ennakoivasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Elmon uimahallin ja urheilupuiston rakentamisen edistymisestä tai viivästymisestä on syytä viestiä vantaalaisille suunnitelmallisesti ja useasti. Näin vältytään turhilta huhuilta.

Terveisin
Siku

30joulu

Mietteitä vuoden 2023 loppuessa

Aloitin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot koronasyksynä 2020. Vuonna 2023 opinnot oli saatava vihdoinkin päätökseen. Kiireinen eduskuntavaalikevät, työ aluepäällikkönä ja luottamustehtävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Vantaan kaupungilla löivät lujasti kapuloita rattaisiin. YAMK-tutkinto tuli kuitenkin tehtyä. Onneksi, rakas aviomieheni Juha, sparraaja ja priorisoija, jaksoi kannustaa, luottaa ja usuttaa sekä käskyttää minut työpöydän ja opinnäytetyön materiaalien ääreen. Kiitos, ilman sinun tukeasi Juha, tästä ei olisi tullut mitään. Koko perheelle kiitos kärsivällisyydestä, sillä stressiähän opinnäytetyö hieman aiheutti.

Maan hallitus leikkaa pienituloisilta lapsiperheiltä ja työntekijöiltä
Suomen nykyisen hallituksen leikkausesitykset lisäävät työntekijäköyhyyden, pelkän toimeentulotuen varassa elävien ja köyhien lapsiperheiden määrää entisestään. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat huolehtineet siitä, että työntekijöiden työssäolon ehtoja heikennetään, jotta asuminen, eläminen ja oman tulevaisuuden suunnittelu ovat yhä vaikeampaa. Työntekijät ovat joutuneet ja joutuvat yksipuolisesti maan hallituksen leikkauslistan kohteiksi, jollei mitään tehdä. Ammattiyhdistysliike, sen pääluottamusmiehet ja aktiivit sekä jäsenet ovat koko syksyn kertoneet, mitä työhön ja sosiaaliturvaan liittyvät leikkaukset ja heikennykset todellisuudessa tarkoittavat. Leikkauksiin ovat ottaneet vahvasti kantaa myös evankelis-luterilaisen kirkon toimijat, kuten Haagan seurakunta ja arkkipiispa. Päätöksentekijöiden on syytä vakavasti pohtia, mihin asemaan heikoimpia ajetaan. Hallituksen esittämät leikkaukset tiputtavat lähes 17 000 alaikäistä lasta köyhyysrajan alapuolelle.

Ei todellakaan ole niin, että Suomen talous pelastetaan kurittamalla työntekijöitä, ammattiyhdistystoimintaa ja pienituloisia lapsiperheitä. Miten työllistymistä voidaan edistää sillä, että jo nyt kokoaikaisesti työskenteleviltä pienipalkkaisilta työntekijöiltä leikataan esim. asumistuesta. Miten työntekijä voi saada kokoaikaista työtä, kun työnantaja ei suostu muuttamaan osa-aikaista työsuhdetta kokoaikaiseksi, vaikka työntekijäpulaa olisi. Miten voit suunnitella tulevaa, kun työsuhteesi irtisanomiseen ei tarvita painavaa syytä.

Kokoomus ja perussuomalaiset saivat vaalivoiton eduskuntavaaleissa valheellisilla tavoitteilla, eivät nykyisellä hallitusohjelmalla, joka tehtiin vaalien jälkeen. Nykyinen kokoomus-perussuomalainen hallitus haluaa, että pienituloisten elintaso laskee rajusti ja että ammattiyhdistysliike nujerretaan. Samaan aikaan Petteri ja Riikka hyvätuloisine kumppaneineen ovat mielestään ansainneet tuhansien eurojen veronkevennykset. Mikäli nykyinen hallitus saa tehdä kaikki leikkaustoimenpiteensä, tarkoittaa se sitä, että hyvinvointiyhteiskunta on jatkossa tarkoitettu vain hyvätuloisille.

Presidentinvaalit ovat tärkeät vaalit
Jokaisen äänestäjän kannattaa selvittää millaisia arvoja presidenttiehdokkaat nostavat esiin. Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtävänä on edistää mm. tasa-arvoa ja hyvinvointia. Tarvitaan keskustelua maailmanpolitiikan lisäksi myös siitä, millainen arvojohtajuus vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen mahdollisuuksia sekä Suomessa että maailmalla.

Jokaisen mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen on ennen kaikkea tasa-arvokysymys ja pienelle Suomelle erittäin tärkeä voimavara myös kansainvälisesti. SDP:n presidenttiehdokas, kansainvälisesti kokenut Jutta Urpilainen, joka on koulutukseltaan opettaja, tietää ja ymmärtää, mitä vaatii mahdollisuus laadukkaaseen ja monipuoliseen koulutukseen. Laajaa yhteistyökykyä ja tasa-arvon edistämistä tarvitaan muuttuvassa maailmassa. Niitä löytyy Jutasta! Siksi minä olen mukana kampanjoimassa SDP:n ehdokkaan Jutta Urpilaisen, numero 6:n, puolesta!

Oikein hyvää loppuvuotta ja tulevaa vuotta 2024!

Terveisin
Siku

21elo

Monipuolisilla ja laadukkailla aterioilla on suuri merkitys vanhuksille

Vanhuspalveluiden hoidon ja hoivan aterioiden laadusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käydään vilkasta keskustelua. Vanhuspalveluiden aterioiden on oltava laadukkaita ja monipuolisia. Hyvin toteutettu ateriahetki lisää niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia ja ylläpitää terveyttä. Valitettavasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tavoite ei ole aina toteutunut ateriapalveluja tuottavan yrityksen Attendon toimesta.

Lukuisia palautteita ja ongelmia
Vuoden 2023 alusta lähtien on ollut lukuisia ongelmia Attendon tuottamiin aterioihin liittyen. Näitä palautteita ja ongelmia selvittävät hyvinvointialueen esimiehet viikoittain. Näiden selvitysten perusteella Tehdyistä virheistä johtuen Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on saanut Attendolta hyvitystä maksuista.

Epäonnistuneeseen ruokailukokemukseen on useita syitä. Yksityiselle ateria- ja puhtauspalveluille on tyypillistä henkilöstön vaihtuvuus, ammattitaitoisen henkilöstön vaikea saatavuus, vähäinen koulutus ja pikainen perehdytys, mikä aiheuttaa sen, että virheitä syntyy. Lisäksi viikonloppuisin ja iltaisin henkilöstö pidetään minimissä kustannussyistä. Voitot näissä yrityksissä tehdään säästämällä työntekijöiden määrästä ja heille maksettavista korvauksista. Tiedämme myös, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vanhusten hoidossa ja hoivassa pulaa henkilöstöstä. Tällöin ohjeista tiedottaminen, muutosten noudattaminen tai yhteistyöstä sopiminen on hankalaa, kun työntekijät vaihtuvat eikä henkilöstöä ole aina riittävästi.

Valitettavasti ostopalveluaterioihin liittyvät ongelmat kohdistuvat varsinkin sairaisiin vanhuksiin, joista kovin harva pystyy vaikuttamaan siihen, mitä päivittäin suuhunsa laittaa. Pahimmassa tilanteessa ovat ne vanhukset, joilla ei ole omaisia, läheisiä tai kykyä sanoin ilmaista ruoan laadussa olevia puutteita. Onneksi omaiset ja läheiset ovat antaneet palautetta niin päättäjille kuin myös suoraan hyvinvointialueen johdolle.

Palautteista on hyötyä, mutta ei riittävästi
Viime kuukausina olen saanut kuvallisia palautteita siitä, miltä vanhuspalvelujen lounas ja päivällinen voi näyttää tai miten aterioita syödään muovilusikoilla. Erilaisia ruskean ja keltaisen sekä harmaan värisiä mössöjä tarjotaan riippumatta siitä, onko ruoka kypsää tai syökö vanhus itsenäisesti ateriansa pureskellen. Tämän jutun yhteydessä olevassa kuvassa näyttää siltä, että vanhus on saanut peruna- ja jauhelihasosetta. Siinä piti olla tilauksen mukaan perunoita ja lihapullia.

Kun ruoasta on annettu palautetta, niin pahoittelujen kera, ovat syyksi paljastuneet virheet ruoan valmistusketjuissa, liian vähäinen henkilöstö, kieliongelmat, henkilöstön vähäinen koulutus tai se, että sovituista tarkastuksista ei ole huolehdittu. Palautteiden perusteella hyvinvointialueen virkamiesjohto ja Attendo ovat tarkentaneet poikkeustilanteiden ohjeita, varmistaneet lisäkoulutusta ja päivittäneet laadunvarmistuksen prosesseja. Selvitysten jälkeen ei ole kuitenkaan varmaa, että seuraavalla aterialla asiakas saa parempaa, laadukkaampaa ja syötävämpää ruokaa. Onko niin, että vanhuspalvelujen asiakkaiden ja asukkaiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjotaan ja että mielekkään ruokailun tavoite toteutuu hyvin satunnaisesti.

Tosiasiassa varsin suuri vastuu vanhuspalvelujen hoidon ja hoivan aterioiden laadusta jää omaisille ja läheisille. Jos virheisiin tai laadun poikkeamiin ei jatkuvasti puututa, niin silloin niistä tulee vallitseva käytäntö ja vanhuspalvelujen asiakkaat ja asukkaat kärsivät niistä eniten. On siis erittäin tärkeää, että nykytilanne muutetaan paremmaksi mahdollisimman pian, vaikka tämä tarkoittaisi myös nykyisten ateriapalvelusopimusten irtisanomisia.

Terveisin
Siku

30huhti

Oikeistohallituksen leikkauslistoja odotellessa

Eduskuntavaalikampanjoinnin pettymyksestä olen vähitellen toipumassa ja ajatukset askartelevat jo uusissa tehtävissä sekä haasteissa. Työtä riittää omalla työpaikallani JHL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla ja todennäköisesti maahan syntyvä oikeistohallitus pitää huolen siitä, että työtä riittää jatkossakin. Palkalla on tultava toimeen, työstä saatavalla korvauksella on pystyttävä elämättään perheensä, asumaan ja harrastamaan. Siksi tarvitaan edelleen myös julkisten ja hyvinvointialojen edunvalvontaa vahvempana kuin koskaan.

Kokoomus lähti tekemään hallitusta muun oikeiston eli perussuomalaisten, rkp:n ja kd:n kanssa. He puhuvat suureen ääneen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta ja kuntoon saattamisesta. Yksi hyvinvointivaltion perustavia tekijöitä on laajapohjainen verotus, joka on mahdollistanut mm. sote-palvelut, koulutuksen, liikenteen-, asumisen- ja muun tärkeän infran rakentamisen. Nyt halutaan leikata näistä palveluista ja keventää verotusta, varsinkin hyvätuloisilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille mahdollistetut julkisesti tuotetut palvelut heikkenevät, niistä leikataan ja niitä supistetaan. Kokoomuksen ja muun oikeiston puhe hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta tarkoittaakin ainoastaan hyvinvointiyhteiskuntaa hyvinvoiville.

Toimintaketjuissa jokaisella yksilöllä on merkitystä
Olen pitkään puhunut sujuvien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaketjuista. Jokaisella yksilöllä on valtava merkitys, että esim. ajanvaraus tapahtuu sujuvasti, tietosuojaa ja -turvaa vaarantamatta.

Olin saattajana Peijaksessa, missä potilas sai lääkäriltä tehtäväksi varata ajat hoitajalta kahdelle terveydenhuollon asiantuntijalle. Sen sijaan, että potilas olisi istunut hoitajan kanssa työhuoneessa aikaa varaamassa tietokoneelta, joutui potilas käymään keskustelua käytävällä, missä hoitaja kirjasi tietoja ja potilaalle käyviä ajankohtia post-it lapulle. Sen jälkeen hoitaja kiiruhti toiselle käytävälle toiseen huoneeseen, palasi hetken kuluttua takaisin ja ehdotti toista aikaa. Myöntävän vastauksen saatuaan hoitaja kiiruhti uudelleen toiselle käytävälle. Kun hän tuli takaisin, oli hänellä varatut ajat tällä kertaa paperilla.

Kun kysyimme hoitajalta syytä tähän erikoiseen ajanvaraustoimintoon, vastaus oli Apotti. Ajanvaraustoiminnoissa oli yksi näkymä muuttunut ja hoitaja totesi, että hän osaa kyllä tehdä ajanvaraukset, mutta on niin hidas, joten siksi hän käy pyytämässä ajat osastosihteeriltä. No, nopeaa ei ollut edestakainen käytävillä kävelykään ja varmaan osastosihteerikään ei ollut kauhean tyytyväinen, että hänet keskeytetään toistuvasti.

Kuinka monessa yrityksessä tai yhtiössä esimiehet sallisivat sen, että olemassa olevia järjestelmiä ei käytetä. Ilmeisesti esimies ei tässäkään tapauksessa tiedä, miten henkilöstö toimii. Näitä ns. epäkunnossa olevia toimintamalleja löytyy varmasti lisää. Toimintamalleihin puuttumalla sekä palveluketjuja uudelleen tarkastelemalla saataisiin varmasti tuottavampia, laadukkaampia ja nopeampia toimintaketjuja, jotka hyödyttäisivät niin henkilöstöä, potilaita kuin omaisia.

Kesä on tuloillaan ja luonto herää vihertäen. Samalla mieli virkistyy. Siksi tahdon toivottaa teille oikein hyvää Vappua!

Terveisin
Siku

30maalis

Vantaalla on huutava pula nuorisotyöntekijöistä

Vantaalla nuorten pahoinvointi ja nuorisorikollisuus ovat lähteneet kasvuun 2019 lähtien ja jatkaneet kasvuaan edelleen koronan jälkeen. Muissa isoissa kaupungeissa kasvuluvut ovat taittuneet koronan jälkeen. Kaupungin johto on useaan kertaan todennut, että nuoret ovat painopiste myös Vantaalla, valitettavasti puheet eivät ole näkyneet tekoina. Vantaan nuorisotyöntekijöiden määrä on laskenut rajusti alkuvuodesta 2023 lähtien.

Vantaan 71:sta nuorisotyöntekijän työpaikoista peräti 21 on täyttämättä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole edes hakijoita. Puuttuvien työntekijöiden tilanne on pahentunut alkuvuodesta, mutta viitteitä asiasta on saatu jo viime vuonna. Hakijamäärät ovat vähentyneet vähitellen, kunnes nyt ovat loppuneet kokonaan. Syitä nuorisotyöntekijöiden siirtymiseen muualle ovat muita ympäristökuntia huonompi palkkaus, työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät tekijät.

Koronapandemian aikana nuorisotyöntekijät olivat Vantaalla lähes ainoa kaupungin työntekijäryhmä, joka koulujen, harrastusten ja nuorisotilojen sulkeuduttua, jalkautui nuorten pariin eri puolilla Vantaata. Vantaalla nuorten tekemät rikokset, varsinkin alle 15-vuotiaiden tekemät, ovat kasvaneet rajusti viime vuonna, jopa kolminkertaistuneet aiempiin lukuihin verrattuna.

Nuorisopalvelut joutuvat työntekijäpuutteen takia karsimaan nuorisotilojen aukioloaikoja, vähentämään jalkautuvaa nuorisotyötä ja ohjaamaan työntekijöitä sinne, missä tarve on suurin. Nyt jos koskaan tarvitaan ammattitaitoisia nuorisotyöntekijöitä. Kun työntekijätilanne on romahtanut, niin silloin pitäisi sekä toimialan- että henkilöstöjohdon tehdä useita ja riittäviä toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi ihmettelen Vantaan henkilöstöjohdon haluttomuutta puuttua olemassa oleviin ongelmiin jo ennakoivasti, kun ongelmat ovat olleet jo pidempään tiedossa.

Vantaalla tarvitaan toimivaa henkilöstöpolitiikkaa
Työntekijäpula on tuttua Vantaan muillakin toimialoilla kuin nuorisopalveluissa. Lisäksi toimialan johto ja henkilöstöjohto ovat saaneet tietoa myös muista kunnista, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön liikkuvuuteen. Jokainen tietää, että useissa ammattiryhmissä Vantaalla on pienemmän palkat, kuin ympäristökunnissa. Johto tietää, että henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen ja työterveyshuolto ovat parempia monissa muissa ympäristökunnissa, joten miksi korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty jo aikaisemmin. Moni työntekijä on sanonut, että olisi voinut jatkaa työskentelyä Vantaalla, jos edes työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin tarkoitetut toimet, esim. kulttuuri- ja liikuntasetelit, olisivat laadukkaampia ja kattavampia.

Työterveyshuollon sopimuksia voidaan tarkastaa nopeallakin aikataululla paremmiksi samoin kuin erilaisia työhyvinvointia edistäviä palveluja voidaan lisätä. Näyttääkin uhkaavasti siltä, että esim. nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista Vantaalla on tulossa ns. kasvattajaseura, minne hakeutuvat vastavalmistuneet työntekijät hankkimaan ammattikokemusta. Tämän jälkeen he hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin muualle.

Olen todella huolissani, sillä samanlaisia henkilöstön riittävyyteen liittyviä ongelmia on myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Eikö nyt pitäisi vihdoinkin tehdä jotain työntekijöiden hyväksi?

Terveisin
Sirkka-Liisa ”Siku” Kähärä
puheenjohtaja
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta

15maalis

Sairauksien ennaltaehkäisy vahvistaa terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä

Jokainen tietää, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on aina halvempaa kuin pitkittyneiden ja pahenevien sairauksien hoito. Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroihin vaikuttavat olennaisesti tulot. Paremmin toimeentulevat huolehtivat omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan suunnitellummin ja tehokkaammin. Pienituloisuus aiheuttaa korkeampaa sairastavuutta ja alhaisempaa elinajan odotetta.

Suomen väestö ikääntyy, sillä vuonna 2021 väestöstä oli 64-vuotta täyttäneitä n. 23%, vuonna 2070 väestöstä on 64-vuotiaita 30%. Jollei mitään tehdä yhä pienemmän työikäisten määrän pitäisi tarjota väestölle riittävät palvelut. Samaan aikaan tilannetta vaikeuttaa se, että osa työikäisestä väestöstä ei kykene tekemään täysipainoisesti työtä eläkeikään asti eikä maahanmuutto ole riittävää työvoiman varmistamiseksi.

Tarvitaan vaikuttavia tekoja terveyserojen kaventamiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon aiheuttamia kustannuksia eri tuloluokkien näkökulmasta ei ole tarkasteltu riittävästi poliittisessa päätöksenteossa. Vuosittaisissa talousarvioesityksissä, esim. kunnissa ja nyt hyvinvointialueilla, ei ole riittävästi pohdittu terveyserojen kaventamisen mahdollisuuksia ja hyvinvoinnin edistämisen merkitystä pienemmille tuloluokille. Sosiaalidemokraatit esittivät viime viikolla asiakirjan: Julkisen talouden vahvistaminen ennaltaehkäisyn keinoin, missä paneudutaan hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisevästä toiminnasta saataviin vaikutushyötyihin. Siksi on erittäin hyvä, että SDP on nostanut esityksessään keskusteluun talouteen positiivisesti vaikuttavat tekijät yksilön hyvinvoinnin rinnalle. Esimerkiksi THL:n ja FCG tutkijoiden esittämät laskelmat osoittavat, millaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan, mikäli alimpien tuloluokkien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä pitkäjänteiseen työhön kohdistettaisiin vaikuttavia toimenpiteitä.

Jos terveyden ja hyvinvoinnin erot kaventuisivat eri tuloluokkien välillä, on sillä myönteinen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja ongelmat vähenisivät huomattavasti. Tutkittua tietoa on runsaasti siitä, kuinka sairauksia ennaltaehkäisemällä ja terveyttä edistämällä säästettäisiin kustannuksia, mutta sitä ei ole haluttu hyödyntää, koska ennaltaehkäisevien toimintojen säästöt tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä ja koska on vaikeampaa esittää terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tuomia säästöjä.

Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta
Taloudellisesti kestäviä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan investoimalla ihmiseen. Kun tietoa on saatavilla, niin siihen on syytä luottaa ja tehdä tarvittavia taloudellisia päätöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on askel oikeaan suuntaan, sillä sen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Nyt tarvitaan samanlaista ymmärrystä terveysvaikutteisesta toiminnasta kuin esim. vuosisata sitten neuvolatoiminnan käynnistämisessä. Tarvitaan vaikuttavia muutoksia ja tavoitteellista toimintaa, jotta pystymme varmistamaan kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn.

Tulevassa hallitusohjelmassa on oltava terveyserojen kaventamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä linjauksia. Lisäksi on syytä muodostaa sosialidemokraattien julkaiseman esityksen ja jo tehtyjen, lukuisten, tutkimustietojen perusteella, parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on esittää mm. konkreettisia esityksiä terveyserojen kaventamisesta eri tuloluokkien välillä ja tehdä esitys toimenpiteistä, joilla voidaan siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Terveisin
Siku

05maalis

Reilu työelämä on jokaisen etu

Suomalaista työelämää on kehitetty yhdessä sopien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työntekijät ovat viime vuosina joustaneet, muuttaneet työtapojaan ja tehneet monille työnantajille sen tuloksen, joka on mahdollistanut esim. osinkojen jaon omistajille.

Yksi eduskuntavaalitavoitteistani on reilu työelämä. Alla on muutamia esimerkkejä siitä, mitä se tarkoittaa:

Työntekijöiden maksettavaksi siirretyt sosiaalivakuutusmaksut palautettava työnantajille
Edellinen, kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan, hallitus ajoi Suomeen kikyn eli kilpailukykysopimuksen 2016, jonka maksumiehiksi joutuivat työntekijät. Työaikaa pidennettiin 24 tuntia vuodessa, ilmaiseksi ja julkisen- ja valtionsektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 %:ia vuosina 2017-2019.

Työnantajamaksuja eli sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Työnantajat ovat hyötyneet kaiken kaikkiaan kikymaksuista yli 11 miljardia euroa tähän mennessä, työntekijöiden kustannuksella. Pieni- ja keskituloiset työntekijät tarvitsevat lisää rahaa elinkustannuksiin, joten olisi oikeudenmukaista, että edellä mainitut sosiaalivakuutusmaksut palautettaisiin työnantajien maksettavaksi työntekijöiden ostovoiman turvaamiseksi.

Kokoaikaisesta työstä saatavalla palkalla on pärjättävä
Moni haluaisi tehdä kokoaikaista työtä, josta saisi palkkaa, jolla pärjää. Valitettava totuus, että alle 2000 euron bruttotuloilla kuukaudessa yhä harvempi pystyy rahoittamaan normaaleja elämisen kustannuksia ilman, että joutuu turvautumaan asumis- tai toimeentulotukeen.

Näitä työnantajia, jotka vähentävät ja vyöryttävät omia palkkakustannuksiaan hyvinvointiyhteiskunnan maksettavaksi, on valitettavasti jokaisella sektorilla. Kokoomus on esittänyt, että valtion velkataakan vähentämiseksi on sosiaaliturvasta leikattava. Leikkaukset kohdistuisivat juuri pienituloisiin, jotka joutuisivat kokoaikaisen työn lisäksi hakemaan lisätyötä selviytyäkseen elämisen kustannuksista.

Alipalkkaus on kriminalisoitava
Valitettavasti Suomessakin osa työnantajista käyttää työntekijöitä hyväksi, paremman voiton varmistamiseksi. Hyväksikäytön ja alipalkkauksen kohteeksi joutuvat usein nuoret, ulkomaalaiset ja vammaiset.

Alipalkkaus ei ole tällä hetkellä rikoksena rangaistava ja siksi tarvitaan muutos rikoslakiin. Viranomaisilla on oltava oikeus puuttua alipalkkaukseen. Rangaistuksena asetettavan sakon on oltava niin suuri, ettei työnantajalla ole halua rikkoa lakia. Samalla tarvitaan työsuojeluviranomaisille tehokkaita keinoja puuttua alipalkkaukseen ja lisäresursseja, yhdessä poliisin ja syyttäjien kanssa.

Ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus
Ammattiliitoille tarvitaan kanneoikeus, jotta voidaan paremmin puuttua niihin tapauksiin, joissa työpaikoilla rikotaan lakia. Tällöin ammattiliitto voi nostaa kanteen työntekijän puolesta rikollisesta toiminnasta, eikä siihen tarvita työntekijän suostumusta.

Kyse on työmarkkinarikollisuudesta, koska työnantaja toimii väärin saadakseen taloudellista hyötyä. Useimmiten on kyse palkasta, joka voi jäädä maksamatta joko kokonaan tai osittain, palkan lisät puuttuvat tai lomarahoja ei makseta. Työnantaja voi jättää myös palkan sivukulut, kuten verot, eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Surullisena ja törkeänä esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupunki.

Nämä työmarkkinarikolliset aiheuttavat vahinkoa myös meille kaikille veronmaksajille. Verohallinnon selvitysten mukaan valtio menettää vuosittain noin 480 miljoonaa euroa verotuloja ja muita maksuja näiden verohuijareiden vuoksi.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei pidä heikentää
Kokoomus on esittänyt vaaliohjelmassaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta 400 päivästä 200 päivään. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus ei lisää yhtään enempää työpaikkoja tai mahdollisuuksia hakeutua töihin, jos ammattitaidolle ei ole käyttöä. Työttömän toimeentuloa kurjistamalla ajetaan vaan yhä suurempi osa työttömistä muiden sosiaalitukien piiriin.

Tarvitaan ennen kaikkea lisäresursseja ammattitaidon päivittämiseen, kehittämiseen tai mahdollisuuksia uuteen ammattiin kouluttautumiseen. Lisäksi urasuunnittelua ja oman työn kehittämistä on vahvistettava jo töissä ollessa. Työllisyyspalveluilla on iso merkitys työllistymisen edistämisessä.

Samaan aikaan kun porvaripuolueet ja varsinkin kokoomus haluavat kurjistaa työntekijöiden toimeentulon mahdollisuuksia, ovat he luvanneet vaaliohjelmissaan miljardin euron veronkevennykset, jotka kohdistuvat 75 %:sti hyvätuloisille. Nämä veronkevennykset rahoitettaisiin leikkaamalla yhteiskunnan toiminnasta, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Terveisin
Siku

14helmi

Vakituista sote-henkilöstöä on arvostettava

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaa on yritetty ratkaista erilaisten henkilöstön vuokrausfirmojen toimesta keikkatyötä tekevillä sijaisilla. Osa keikkalaisista tekee pitkiäkin jaksoja paremmalla palkalla samassa toimipisteessä, osa vaihtelee työpaikkoja tarpeen mukaan. Valitettavasti tämä toimintamalli ei ole parantanut, pysyvän oman henkilöstön, tilannetta.

Vakituisen henkilöstön sitoutumista ei ole arvostettu
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä keikkailevalla työntekijällä saattaa olla jopa 1000 euroa paremmat bruttotulot kuukaudessa kuin toimipisteen vakituisilla työntekijöillä. Samaan aikaan nämä vakituiset työntekijät ohjaavat ja perehdyttävät lukuisia keikkatyöhön tulevia työntekijöitä toimintayksiköiden toimintaan ja potilaiden lääkitykseen. Pahimmillaan on ollut tilanteita, joissa toimipisteen esimiehillä ei ole tietoa etukäteen keikkalaisen ammattitaidosta tai suoritetuista sote-alan tutkinnoista. Jokainen ymmärtää, mitä tällainen toiminta aiheuttaa vakituisen henkilöstön hyvinvoinnille, työmotivaatiolle ja työssä viihtymiselle.

Vantaalla on käytetty, ennen hyvinvointialueen perustamista, jo pitkään Seuren kautta hankittavia keikkalaisia, jotka ovat osittain paikanneet vakituisen henkilöstön puuttumista. Vantaan kasvu on kuitenkin ollut 2010- luvulla niin nopeaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ei ole pystynyt vastaamaan kasvavien asukasmäärien palvelutarpeeseen ja palvelujen kysyntään. Vantaa säästi useita vuosia sekä henkilöstömäärissä että työntekijöiden palkkauksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden saatavuusongelma paheni siinä vaiheessa, kun Seuresta ei saatu riittävästi keikkalaisia. Vakituinen henkilöstö on siis vuosikausia tehnyt vajaalla henkilöstömäärällä töitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja tämä on väistämättä näkynyt palvelujen saatavuudessa ja sen laadussa.

Virheistä ei haluttu oppia
Kun eri kaupunkien omistama, voittoa tavoittelematon henkilöstöpalveluyhtiö, Seure ei kyennyt vastaamaan kysyntään, lähdettiin sijaisia hakemaan yksityisiltä henkilöstövuokrausfirmoilta. Näin keikkatyötä tarjoavien yritysten hinnat ovat kohonneet suuren kysynnän myötä siten, että yhä useampi vakituisessa työsuhteessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen miettii ryhtymistä keikkatyöntekijäksi. Hyvinvointialueen sijaishenkilöstön kustannukset ovat korkeat ja hoidon ja hoivan laatu ei ole aina sitä, mitä on alun perin tavoiteltu.

Siinä vaiheessa, kun todettiin, että Seure ei kykene vastaamaan esim. Vantaan sijaistarpeeseen, olisi kaupungin johdon ja henkilöstöhallinnon pitänyt tehdä radikaaleja toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon oman henkilöstön pitovoiman vahvistamiseksi. Osa Vantaan ympäristökaupungeista ymmärsi nostaa henkilöstön palkkoja ja vahvistaa työhyvinvointia sekä koulutusta. Nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nämä toimenpiteet ovat huomattavasti kalliimpia ja hankalampia toteuttaa, mutta muutos on tehtävä henkilöstön ja asiakkaiden/potilaiden hyvinvoinnin sekä laadukkaamman hoidon ja toiminnan tuottavuuden takia.

Sitoutumisesta, ammattitaidosta ja toiminnan kehittämisestä on palkittava
Korjaavat toimenpiteet vievät aikaa, eikä kaikkea voida korjata yhdellä kertaa, vaan toimenpiteitä on tehtävä toimintayksikkö kerrallaan. Jos nyt ei puututa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrään ja laatuun, niin voimme sanoa hyvästit verovaroin tuotetuille julkisen sektorin palveluille ja ammattitaitoisille työntekijöille.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on kohdistettava toimenpiteensä ensimmäiseksi ympärivuorokautisten toimipisteiden työvoiman turvaamiseksi. Kaikkein kriittisimpiin työvuoroihin hankitaan ylimääräisiä työntekijöitä helpottamaan koko vuoron työtä. Kolmivuorotyöstä maksetaan enemmän ja korvausta on saatavissa oman työn kehittämisestä ja työantajan toimintaan sitoutumisesta. Työntekijöitä kannustetaan ammattitaidon kehittämiseen, kouluttautumiseen ja urapolkujen suunnitteluun, josta myös palkitaan. Lisäksi työntekijöiden palkkausta on tarkasteltava ylöspäin ympäristökuntiin verrattuna ja palkkaharmonisointi on toteutettava hyvän suunnittelun jälkeen mahdollisimman pian.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet tulevat maksamaan, mutta toiminnan sujuvuus ja laatu sekä asiakkaiden palvelutyytyväisyys tulevat kasvamaan. Henkilöstön työhyvinvointi, ammattitaito ja kehittävä työote tulevat vahvistumaan. Samalla voimme pitää kiinni lupauksestamme, että olemme Suomen paras hyvinvointialue.

Hyvää Ystävänpäivää!
Terveisin
Siku

02helmi

Lähiöt tarvitsevat tekoja

Vantaalla on usean vuoden ajan ohjattu osalle alueita/lähiöitä lisämäärärahoja muutamia miljoonia euroja vuodessa. Näillä alueilla on korkea työttömyys, alhainen koulutustaso ja sairastavuus on korkeampaa kuin muualla Vantaalla. Tätä rahoitusta ovat saaneet mm. Mikkola, Havukoski, Hakunila ja Martinlaakso. Tarkoituksena on ollut lisätä alueen työpaikkoja, viihtyvyyttä ja asukasturvallisuutta sekä ohjata asukkaita harrastuksiin, koulutukseen ja yhteisölliseen toimintaan.

Liian vähän liian myöhään
Valitettavasti nämä korjaavat toimet alueille on aloitettu liian myöhään ja liian pienillä resursseilla. Alueilla ei ole kyetty säilyttämään monipuolista palvelurakennetta. Ei ole varmistettu harrastusmahdollisuuksia eikä ole toteutettu suunniteltuja asunto- ja palvelurakentamisen hankkeita. Meidän poliitikkojen ja virkamiesten päätökset ovat keskittyneet suunnitteluun, mutta ei toteutukseen. Kuinka monta rakentamisen ja kaavoituksen suunnitelmaa on tehty Kirnun aukiolle ja Havukosken alueelle, puhumattakaan arkkitehtikilpailusta, josta jäi tyhjät lupaukset ja kauniit kuvat käteen. Sen sijaan ympäristö on päästetty rapautumaan ja rikkoutumaan. Helposti on vuosia siirretty koulujen ja päiväkotien tai ympäristön peruskorjauksia.

Esimerkiksi Havukosken alueelta moni asukas antaa palautetta, että alueella ei ole toivoa tai tulevaisuuden näkymiä. Havukoskelle ei ole tulossa kaupungin tai yksityisten tuottamia palveluja, ei kahviloita tai kuntosaleja. Kirjastokin siirrettiin läheiseen ostoskeskukseen. Kun usko tulevaisuuteen häviää ja toivo hiipuu, alkaa passiivisuus, negatiivisuus ja erilaisia häiriöitä lisäävä käyttäytyminen. Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on kasvanut. Viimeisen vuoden aikana 15-vuotiaiden rikosten määrä Vantaalla on kasvanut voimakkaasti.

Tarvitaan vaikuttavia tekoja
Vantaalle on perustettu suuralueiden mukaiset seurantaryhmät seuraamaan ja tukemaan Vantaan kaupunkikeskustojen kehittämisohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa. Toimintaryhmiin on nimetty alueilla asuvia poliittisten ryhmien edustajia. Mielestäni näille seurantaryhmille on saatava enemmän vaikutusvaltaa alueen suunnitteluun ja ehdotusten käsittelyyn. Pelkkä asioista lausuminen ei riitä, vaan seurantaryhmiltä tarvitaan näkemystä, tavoitteita ja jopa ideoita siitä, miten kaupunkikeskukset saadaan eläviksi, turvallisiksi ja monipuolisiksi. Kaupungin virkamiesten on kuunneltava asukkaiden näkemyksiä.

Samaan aikaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä moniammatillisesti. Uuden lähiöstrategian ja toiminnan käynnistämisessä tarvitaan ammattilaisia yrityksistä, yhteisöistä, järjestöistä ja Vantaan kaupungilta sekä alueiden asukasryhmistä. Tämä työ vaatii rahan lisäksi ympäristörakentamista, muutostoimenpiteitä, perheisiin ja yksilöihin kohdistuvia tulevaisuutta vahvistavia tekoja. Tarvitaan yhdessä tekemistä, toimintaan sitoutuneita aikuisia, kannustavia esimerkkejä ja johtajuutta, joka mahdollistaa uusien toimintamallien syntymisen.

Edessä on pitkä taival rapistuneiden lähiöiden korjaamiseksi, joten on viimeinen hetki työn aloittamiselle.

Terveisin
Siku

15tammi

Paljon on tehty ja paljon on tehtävää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Vaaleilla valitut aluevaltuutetut ovat viime vuoden maaliskuusta lähtien tehneet hyvinvointialueen toiminnan varmistamiseksi valmistelutyötä ja päätöksiä. Yllättävän paljon aikaa on mennyt asioihin perehtyessä, keskustellessa ja neuvotellessa sekä erilaisissa kokouksissa. Osa asioista on päätetty virkamiesten valmistelun mukaisesti ja osaan asioista on haluttu muutoksia ja niistä on päätetty poliittisten ryhmien neuvottelujen jälkeen.

Aluevaltuuston hyväksymä strategia ohjaa hyvinvointialueen toimintaa
Hyvinvointialueen strategiasta päätettiin marraskuussa, sen jälkeen, kun valmistelutyö oli aloitettu jo keväällä. Strategiassa näkyy meidän demareiden tavoitteet vahvasti. Olimme keskustelleet, jo aikaisemmin ongelmista, jotka koskevat hoidon ja hoivan laatua, palvelujen saatavuutta, henkilöstön riittävyyttä ja henkilöstön hyvinvointia. Nämä ovat asioita, jotka sosialidemokraattien mielestä strategiassa piti näkyä. Yhteinen tahtotilamme on, asioiden on hyvinvointialueella muututtava: terveyserojen on kavennuttava, palveluihin pääsyn on nopeuduttava, yhteydenottoihin on vastattava, henkilöstötilanteen on parannuttava ja henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava merkittävästi. Jatkossa haluamme saada tietoa näiden tavoitteiden toteutumisesta, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ja toimintoja muuttaa nopeastikin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaat ovat ottaneet paljon yhteyttä eri toimipisteiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä: Lakkautetaanko tai yhdistetäänkö toimipisteitä? Yhdenkään sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteen lakkauttamisesta tai yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä. Sen sijaan Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentamista olemme kiirehtineet, jotta saadaan toimivat ja laaja-alaiset sote-palvelut eri-ikäisille käyttäjille keskeiseltä paikalta. Loppusyksystä aloitamme hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvien asioiden käsittelyn. Kuitenkin vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet nykyisestä hyvinvointialueen palveluverkosta kattavat selvitykset.

Tulen keväällä kiertämään hyvinvointialueen eri asuinalueilla ja lähiöissä, tapaamaan alueen asukkaita ja kuuntelemaan heidän toiveita, näkemyksiä sekä palautteita palveluiden laadusta.

Asiakasmaksuja ei korotettu maksimiin
Marraskuussa päätettiin myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasmaksuista vuodelle 2023. Sosialidemokraattien ryhmä pyysi virkamiehiltä vertailua Vantaan ja Keravan asiakasmaksujen tasosta, jotta pystyimme tekemään päätöksiä tiedon pohjalta sen sijaan, että olisimme hyväksyneet maksimikorotuksia virkamiesten esityksestä. Aluevaltuusto päätti pitää asiakasmaksut monessa kohdassa ennallaan, Vantaan aiemmassa tasossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ainoa alue koko Suomessa, missä ei nostettu terveyskeskuksen lääkärin vastaanottomaksuja vuodelle 2023, vaan maksu pidettiin ennallaan. Lisäksi sosialidemokraattisen valtuustoryhmän esityksestä laskettiin lääkärin etävastaanottokäynnin maksua. Aikaisemmin maksu on ollut samansuuruinen, kuin terveysasemalla tapahtuva vastaanottokäynti. Etävastaanotolla ei voida hoitaa kaikkia asioita, mutta se nopeuttaa monien asioiden selvittelyä ja hoitoa sekä helpottaa niin lääkärin kuin asiakkaan/potilaan osallistumista vastaanotolle. Toivottavasti etävastaanoton pienempi hinta kannustaa asiakkaita ja potilaita käyttämään nykyistä enemmän etävastaanottoa.

Tarvitaan lisärahoitusta ja toiminta on saatava sujumaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat nousemaan seuraavina vuosina, joten lisärahoitusta valtiolta tarvitaan. Hyvinvointialueiden rahoituksesta päätetään eduskunnassa. Rahoitusta tarvitaan, jotta pystymme hoitamaan erimerkiksi alueemme ikääntyvän väestön, lapsiperheiden, nuorten sekä isoille kaupungeille tyypillisesti erilaisten väestöryhmien ongelmia riittävin resurssein, moniammatillisen henkilöstön toimesta. Tulevaisuudessa rahoituksen ja toiminnan painopistettä on muutettava vahvasti ennaltaehkäisevään työhön, hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Tähän toimintaan on otettava mukaan hyvinvointialueiden lisäksi kunnat ja erilaiset hyvinvointia edistävät järjestöt ja asukasyhteisöt, jotka toimivat jo nyt asukkaiden keskuudessa. Rahoituksen ja toiminnan varmistamiseksi tarvitsemme jatkossa hyvinvointialueiden toimintaa ymmärtäviä päätöksentekijöitä, kansanedustajia ja ministereitä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on käynnistänyt toimintansa monin paikoin onnistuneesti. Valitettavasti epäonnistumisiakin on tapahtunut ja on hyvä, että myös tiedotusvälineet nostavat niitä esiin. Ateriapalveluiden toiminta ei ole olut sitä, mitä on päätöksentekijöille luvattu ja mistä on kilpailutuksessa sovittu. Aluevaltuuston selostustilaisuudessa annettiin vahvaa viestiä virkamiehille, että virheet on korjattava ja vaadittava parempaa toimintaa palveluntuottajalta. Jos muutosta toiminnassa ei tapahdu, on käytettävä vahvempia keinoja.

Hyvinvointialueen vakituisen henkilöstön palkanmaksussa 13.1.2023 oli odotettavissa ongelmia jonkun verran, varsinkin erilaisten lisien osalta. Nyt olevan tiedon mukaan palkanmaksu on mennyt pääsääntöisesti hyvin. Niin työntekijät kuin esimiehet ovat sitoutuneet siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toiminnan siirto hyvinvointialueelle onnistuisi. Kiitos, jo tässä vaiheessa, tehdystä työstä, todella paljon.

Kun asiantuntevat päätöksentekijät ja virkamiehet voivat rauhassa keskittyä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, saamme jatkossa riittävästi tuloksellisia ja laadukkaampia palveluja.

Terveisin
Siku

23joulu

Nyt on aika nauttia joulusta

Kiireinen syksy on aiheuttanut sen, että moni odottaa joulua rauhoittumisen aikana. Halutessamme kuitenkin voisimme paljon useammin nauttia läheisten ja ystävien seurasta. Aikaa aina löytyy toisillemme, jos vain niin haluamme. Joten ei säästetä rakkautta ja ystävyyssuhteita tulevaisuuteen, vaan ollaan spontaaneja ja raivataan kalenterista tilaa ihmissuhteiden vaalimiseen.

Tarvitaan vaikuttavaa politiikkaa
Politiikassa on tarvittu aktiivisuutta ja olen mielestäni päässyt vaikuttamaan eri asioihin. Olen päässyt, varsinkin syksyn aikana, rakentamaan yhdessä aluevaltuuston ja sosialidemokraattisen ryhmän kanssa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta. Samaan aikaan Vantaan kaupunginvaltuustossa ja kaupunkikulttuurilautakunnassa olen nostanut keskusteluun hyvinvointia edistävän ja sairauksia ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Sitä toimintaa, jota erilaiset järjestöt tekevät kaikenikäisten vantaalaisten kanssa.

Tehokkaalla ja tavoitteellisella lähiöpolitiikalla on tässä asiassa myös valtava merkitys. Siksi Vantaan kaupunkilähiöt tarvitsevat vaikuttavia toimenpiteitä, jotta lähiöiden asuinviihtyvyys kasvaa, työpaikat lisääntyvät, asukasyhteistyö eri järjestöjen kanssa vahvistuu ja välitetään toisistamme sekä ympäristöstämme. Yhteistyöllä, yhdessä alueellisten seurantaryhmien, kaupungin virkamiesten ja alueiden asukkaiden sekä järjestöjen kanssa voimme tehdä vaikuttavaa politiikkaa.

Lähestyvät eduskuntavaalit täyttävät onnistuneesti vapaa-aikani tänä syksynä. Ensi vuonna kampanjointi lähtee täyteen vauhtiin. Yhdessä tukiryhmäni kanssa olemme näkyneet eri paikoissa, keskustellen kansalaisten kanssa ja varsinkin minun tehtäväni on ollut ottaa asioihin kantaa sekä kertoa tavoitteistani. Tukiryhmäni on ollut valtava tuki minulle. Suuri ja sydämellinen kiitos kaikille kampanjassani mukana oleville.

Hyvää ja leppoisaa joulua!

Terveisin
Siku