Blogi

Työntäyteinen ja kiireinen kevät takana, nyt on aika aloittaa kesän vietto!

Kesäloma on alkamassa. Tällä viikolla oli vielä viimeiset poliittisiin tehtäviin liittyvät kokoukset. Juhannusviikko on ruuhkaviikko. Maanantaina Vantaan kaupunginvaltuusto, tiistaina Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuusto ja tänään keskiviikkona vielä aluehallituksen kokous.

Tehtävää on riittänyt työssä ja luottamustehtävissä
Kevät on kulunut valmistellessa JHL:n pääkaupunkiseudun työtaistelutoimenpiteitä ja lakkoa, joka toteutettiin toukokuussa. Painostustoimia olisi tarpeen mukaan jatkettu syksyllä, mikäli emme olisi saaneet esim. kunta-alalle sovittua työehtosopimusta. Samaan aikaan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen luottamustehtävät ovat työllistäneet yllättävän paljon, koska kaikki on rakennettu alusta. Aluevaltuuston puheenjohtajana olen ollut mukana linjaamassa asioita useissa eri kokouksissa. Täytyy myös todeta, niin töissä kuin luottamustehtävissäni olen nauttinut siitä, että on vastuuta ja tiukat aikataulut.

Tiistaina pidetty aluevaltuuston kokous oli sinänsä poikkeuksellinen, että terveydenhuollon toimialajohtajan vaalissa menivät äänet tasan, koska yksi ääni hylättiin. Tällöin jouduimme valitsemaan arvalla toimialajohtajan. Toimialajohtajaksi valittiin Kati Liukko. En muista, että minun poliittisen urani aikana olisi kertaakaan valittu johtajaa arvalla. Tämä toki osoittaa sen, että yhdelläkin äänellä on suuri merkitys.

Katse kohti eduskuntavaaleja 2023
Kesän jälkeen alkaa eduskuntavaalikampanjan 2023 toteuttaminen, jota jo suunnittelimme pienemmällä porukalla kesäkuun alussa. Kampanjassani nousevat esiin esim. sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työntekijöiden oikeudet ja inhimillinen työelämä. Jos haluat mukaan kampanjaani, laita viestiä. Jokaiselle löytyy tehtävää!

Vapaat ja loma alkaa pian. Oikein hyvää Juhannusta ja kesää teille kaikille!

Terveisin
Siku

 

 

Väärin sovittu tai väärin maksettu

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien nokkamiehiä ottaa päähän. Pääosa kunta-alan ammattiliitoista teki kolmivuotisen sopimuksen palkankorotusten ja perälautojen kera. Nyt edellä mainittujen järjestöjen johtajien mielestä kunta-alan sopimukset vaikeuttavat syksyllä käytävää yksityisen sektorin liittokierrosta.

Ketkähän liittokohtaisia sopimuksia ovat vuosikausia halunneet ja vaatineet? Katsokaapa ihan vaan omaan peiliin, herrat, sillä sitä saa mitä tilaa. Kun naisvaltaisille, pienipalkkaisille, julkisen sektorin työntekijöille on tulossa jotain, niin alkaa kauhea natina ja kitinä edellä mainituissa järjestöissä. Ne neuvottelevat julkisen sektorin palkoista, joille mandaatti kuuluu.

Palkka on saatava oikein ja sovitusti
Pääkaupunkiseudulla mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat jääneet työantajan toimesta palkanmaksujärjestelmän uudistuksen jalkoihin. Palkkaa ei ole tullut, sitä on tullut liian vähän tai liikaa johtuen palkanmaksua hallinnoivien yritysten järjestelmien heikkoudesta ja toimintatavoista. Nämä samanlaiset kertomukset toistuvat näköjään poikkeuksetta, kun kunnissa vaihdetaan palkanmaksujärjestelmiä. Työntekijät eivät saa vastauksia, koska esimiehet eivät osaa auttaa ja henkilöstöpäälliköt ohjaavat soittamaan palkanmaksua hoitavaan yritykseen.

Kun asiaan ei ole ajoissa ja tarpeeksi järeästi puututtu, ovat palkanmaksujärjestelmiä tuottavien yritysten huonot toimintamallit levinneet kuin sienet sateella kuntiin ja jatkossa myös hyvinvointialueille. Eikö kuntien johtajilla, henkilöstöpäälliköillä, pääluottamusmiehillä ja ammattiyhdistyksillä ole riittävästi keinoja puuttua tähän ongelmaan, jotta se saataisiin nopeasti ratkaistua? Miten asioiden selittely ja selvittely tai pahimmassa tapauksessa käsien levittely auttavat työntekijöitä, joilla vuokrat ja velat erääntyvät?

Työnantajan velvollisuus on maksaa palkkaa tehdystä työstä sovittuna aikana ja työntekijän velvollisuus on tehdä työtä palkan saadakseen. Jos maksu viivästyy, on työntekijä ansainnut palkan lisäksi viivästyskorot. Jos ongelma ei ratkea, ei työntekijällä ole työvelvoitettakaan.

Terveisin
Siku

Kaksi konsulttiselvitystä kertoo, että Vantti Oy:ta ei tule myydä

Vantaan kaupunki omistaa Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n kokonaan ja in house-yhtiönä se tuottaa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuollon palveluja Vantaan kaupungille. Omistajapoliittiset linjaukset on valmisteltu huolellisesti ja ne perustuvat kahden konsulttiyhtiön tekemien ulkopuolisten asiantuntijaselvitysten havaintoihin: nykyisiin sekä aiemmin kerättyihin tietoihin.

Konsulttiselvitykset tukevat Vantti Oy:n säilyttämistä kaupungin omistuksessa
Asiantuntijaselvityksissä on havaittu, että Vantin kustannustaso on kilpailukykyinen. Molemmat selvitykset ovat päätyneet siihen, että jatkossakin ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuollon palvelut kannattaa jatkossakin tuottaa oman, in house-yhtiön kautta. Pieni osa Vantaan em. palvelutuotannosta on ulkoistettu, jotta saadaan vertailukohteita laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja kustannustehokkuuteen liittyen. Hyvin toimivan in house-yhtiön kautta voidaan hillitä hintojen nousua, päätöksenteko säilyy kaupungilla ja kriisitilanteissa (esim. koronan myötä) pystytään reagoimaan ja muuttamaan toimintaa nopeammin.

Valitettavasti edellä mainitut konsulttiselvitykset eivät ole kelvanneet osalle päättäjistä. Käsittelyä Vantti Oy:n omistajapoliittisista linjauksista ei ole vieläkään saatu päätökseen, koska asiasta äänestettiin konsernijaostossa viime lokakuussa kokoomuksen, perussuomalaisten ja rkp:n toimesta. Edellä mainitut ryhmät halusivat selvittää asiaa uudelleen. Toukokuussa 16.5 konsernijaostossa käsitelty uusi konsulttiselvitys ei edelleenkään kelvannut, vaan asia jätettiin pöydälle. Näin edellä mainitut ryhmät ovat pitäneet Vantin työntekijöitä ns. löyhässä hirressä jo vuoden verran.

Vantin toimintojen ulkoistamista ideologisista syistä
Konsulttiselvitysten tuloksista huolimatta em. ryhmät haluavat, ideologisista syistä, myydä ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuollon palveluja, joko osittain tai kokonaan ulkopuolisille, yksityisille yrityksille. Varsinkin keskustelu puhtauspalvelujen myymisestä on ollut aktiivista. Tällaista ajatuksenkulkua voi ainoastaan ihmetellä, koska puhtauspalveluala on erittäin kilpailtu ja alalla työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Mikäli Vantti Oy:n palveluja myydään yksityisille palveluntuottajille, edessä on ammattitaitoisen henkilöstön kato ja työvoimapula. Tämä taas näkyy suoraan palvelujen määrässä ja laadussa.

Kaksi vuotta sitten Oulussa haluttiin ulkoistaa ateria- ja puhtauspalvelut sekä edellytettiin 2 miljoonan euron säästöjä. Eipä ole rahoja Oulussa veronmaksajien tarpeisiin näkynyt. Jos voittoa on tullut, ne ovat valuneet yksityisten, jopa kansainvälisten yritysten omistajille. Valta on siirtynyt kaupungin päättäjiltä yksityisten yhtiöiden hallituksille. Tätäkö me vantaalaiset haluamme?

Terveisin
Siku

Oikein hyvää Vappua

Ihanaa, tänä Vappuna pääsemme tapaamaan toisiamme, pystymme osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja nauttimaan toistemme seurasta enemmän kuin parina viime vuotena. Toki koronan sairastavuusluvut ovat edelleen korkeat, mutta onneksi monella on koronarokotuksen ja siksi myös oireet saattava olla lieviä. Koronaa toki ei ole voitettu, tautiin kuollaan edelleen ja edelleen tarvitaan tehosterokotuksia, mutta valoakin on näkyvissä.

Vappu on minulle ennen kaikkea työväen juhla, johtuen tietysti poliittisesta taustastani ja vuosia jatkuneesta työurastani. Niin opiskeluaikana, työelämässä kuin toimiessani politiikassa, olen tehtävissäni halunnut nostaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon esiin. On oikeudenmukaista, että jokaisella on mahdollisuus turvalliseen lapsuuteen. On oikeudenmukaista, että jokaisella on mahdollisuus saada koulutusta, opiskella ja päästä töihin. On oikeudenmukaista, että erilaisissa järjestöissä ja yhteisöissä sekä ennen kaikkia työelämässä sinua kohdellaan tasa-arvoisesti.

Julkisen alan työntekijät menevät lakkoon
Tähän arvoon oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta nojautuu myös ensi viikolla aloitettava JHL:n ja muutamien muiden ammattiliittojen lakko. On oikeudenmukaisesta, että sinä saat tehdystä työstä sen todellisen vaativuuden mukaisen palkan. On oikeudenmukaista, että palkka nousee tehtävien vaativuuden kasvaessa, on oikeudenmukaista vaatia palkankorotusta ja palkkaohjelmaa.

Kunnissa on harkitusti työnantajan toimesta jätetty vastaamatta vaateeseen palkkaohjelmasta ja palkankorotuksista. Palkkaohjelmaa on vaadittu vuosia JHL:n toimesta ja palkankorotuksia sekalinjalla eli sekä euroina että prosentteina. Näin halutaan turvata myös pienituloisten työntekijöiden palkankorotukset.

On siis oikeudenmukaista, että julkisen alan työntekijät menevät lakkoon 3.5.2022. alkaen.

Eduskuntavaalit 2023
Juuri tämän oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisen takia, olen halunnut asettua ehdolle eduskuntavaaleihin 2023. Koivukylän sosialidemokraatit asettivat minut ehdokkaaksi ja kampanjaorganisaatio on rakentumassa aktiivisten tukijoiden toimesta.

Haluatko tulla mukaan kampanjaryhmääni? Ota yhteyttä, jos haluat tulla mukaan!

Hyvää Vappua!

Terveisin
Siku

Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen palveluverkot ovat asukkaita varten

Vantaan tulevan hyvinvointikeskuksen sijoittuminen Tikkurilaan on vellonut viime viikon keskusteluissa. Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmän nosti asian keskusteluun valtuustoinfossa, koska sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan linjauksia ja päätöksiä hyvinvointikeskuksen sijaintiin Jokiniemessä on kyseenalaistettu kaupungin toisella toimialalla.

On aivan älytöntä resurssien hukkaan heittämistä, että samaan aikaan kaupunkiympäristön toimialalla operoidaan hyvinvointikeskukselle suunnitellulle tontille yritysrakentamista ja että asiasta ei riittävästi vaivauduta informoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan johtoa. Asiasta on viestitetty jo useampaan kertaan kaupunginjohtoon. Valitettavasti kaupunginjohto ei ole asiaa päätökseen saattanut, vaan on antanut eriaikaisen valmistelun edetä kaupunkiympäristön toimialalla ja antanut eriävien kantojen velloa hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta näin pitkään.

Hyvinvointikeskuksen tontin paikka on ratkaistava nopeasti, jotta rakennushanke pääsee toden teolla vauhtiin. Tikkurilaan rakentuvaa hyvinvointikeskusta tarvitaan tulevan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen asukkaille jo seuraavina vuosina, eikä suinkaan vasta 2030-luvulla, jota toisen tonttipaikan hakeminen todellisuudessa tarkoittaisi.

Some-keskustelulla ei ratkaista sosiaali- ja terveysasemien sijoittumista
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuutetut seuraavat myös mielenkiinnolla kyseistä prosessia. Osa on intoutunut käymään keskusteluja hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta sosiaalisessa mediassa. Eräs vantaalainen aluevaltuutettu oli sitä mieltä, että Tikkurilaan rakentuva hyvinvointikeskus voisi aivan hyvin sijoittua Tikkurilan alueella muualle kuin Jokiniemeen, vaikka toisesta tontista ei varmuutta olekaan.

Samaan keskusteluun em. aluevaltuutettu myös esitti, että Koivukylän sosiaali- ja terveysasema voitaisiin lakkauttaa, koska Koivukylän alueen asukkaat voivat aivan hyvin käydä asioimassa Tikkurilassa, aivan kuten 1980-luvulla. Ilmeisesti aluevaltuutettu ei miettinyt ollenkaan sitä, miten sote-palvelujen tarve ja saatavuus hoidettaisiin tai miten paljon 1980-luvun jälkeen Vantaan väestö on kasvanut myös Tikkurilan ja Koivukylän palvelualueella. Mielestäni aluevaltuutetun mielipide kertoo enemmän aluevaltuutetusta itsestään kuin siitä, miten saadaan hyvinvointialueelle mahdollisimman toimiva ja kattava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen verkosto.

Palveluverkkosuunnitelmat ovat tekeillä
Palveluverkkosuunnitelmaa seuraaville vuosille tehdään niin Vantaalla kuin Vantaa-Keravan hyvinvointialueella parhaillaan ja niistä päätetään molemmissa valtuustoissa tänä syksynä. Siksi onkin syytä tehdä yhteistyötä niin Vantaan ja Keravan kaupunkien eri toimialojen kuin hyvinvointialueen palveluverkkoa suunnittelevien virkamiesten, poliittisten päättäjien, asukkaiden ja alueen järjestöjen kesken.

Tavoitteena on saada palveluverkoista mahdollisimman toimivat ja molempien kaupunkien sekä hyvinvointialueen asukkaita palveleva verkosto. Palvelujen kannalta on tärkeää, että asukkaat pääsevät palvelujen piiriin niin julkisilla liikennevälineillä kuin digitaalisesti. Lisäksi palveluja on tarjottava myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hyvää kevättä ja lähestyvää Vappua!

Terveisin
Siku

Kevät ja koronarajoitusten poistuminen ei luvannutkaan iloa ja toivoa

Koronarajoitukset poistuivat lähes täysin, mutta toivo uudesta alusta hiipui Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Täysin roistomainen ja rikollinen hyökkäys Ukrainaan on tehnyt eurooppalaisista ja EU:sta yhtenäisempiä kuin Putin ja hänen esikuntansa ikinä pystyivät kuvittelemaan. Me olemme osoittaneet, että haluamme auttaa erilaisin keinoin, mutta kaikkein tärkeinä olisi saada sota loppumaan ja mahdollisuus ukrainalaisille päästä omaan kotimaahansa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palveluja tehdään Vantaa-Keravan asukkaille
Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle on perustettu aluehallitus, lautakuntia ja tulevaisuusjaostoja. Jaostot toimivat aluehallituksen alaisuudessa. Jo nyt on tullut selväksi, että hyvinvointialueen organisaation rakentamisessa pitää olla tosi tarkkana ja käydä erilaisia keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi väliaikainen valmistelutoimielin, joka oli nimetty Vantaan ja Keravan virkamiehistä ja joka toimi viime kesästä helmikuun loppuun, oli linjannut, että hyvinvointialueen tukipalvelut kilpailutetaan ja ostetaan ulkopuolisilta yrityksiltä. Tätä linjausta en voi todellakaan kannattaa. Tämä asia ei olisi tullut aluehallituksen käsittelyyn, jolleivat sosialidemokraatit olisi nostaneet asiaa esiin. Valitettavasti tässä yritettiin viedä suunnitelmia ohi poliittisen päätöksenteon ja siksi on oltava asioista selvillä ja kuulolla.

Kun palveluja suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, on syytä ottaa huomioon mm. alueiden asukkaat, ikärakenne, julkisen liikenteen toimivuus ja palvelujen tarve. Siksi on tärkeää, että asukkaat voivat osallistua palveluverkon suunnitteluun ja varsinkin keskusteluun yhdessä palveluja tarjoavien ammattilaisten, virkamiesten ja poliitikkojen kanssa, ennen kuin asioista päätetään.

Ikävintä on, että jos palveluja suunnittelevat ainoastaan virkamiehet, joilla ei ole mitään käsitystä Vantaan ja Keravan toimintakulttuurista ja em. kaupunkien asukkaista. Valitettavasti moni asia näyttää paperilla ihan erilaiselta kuin käytännössä. Palvelujen tarjonta, toiminnan organisointi ja palveluissa tapahtuvia muutoksia ei enää voida suunnitella entiseen malliin vaan laadukkaampien palvelujen saamiseksi on syytä myös kuunnella palvelujen käyttäjiä ja työntekijöitä. Jos näissä poliittisissa tehtävissä ei ole mitään muuta oppinut, niin ainakin sen, että järki ja viisaus ei asu yhdessä päässä.

Työtaistelukevät jatkuu
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat olleet ns. lukossa jo pitkään. Valtakunnansovittelijan esitys oli pakko hylätä viime viikolla työntekijäjärjestöjen toimesta, koska palkankorotusesitykset eivät tuoneet reaalisesti yhtään lisää palkkaa pienipalkkaisille kuntatyöntekijöille. Työntekijöille, jotka ovat koko korona-ajan venyneet työvuorosta toiseen, vaihtaneet työtehtäviään ja opiskelleet uusia tehtäviä tai jotka ovat oman turvallisuutensa vaarantaen tarjonneet hoitoa, hoivaa, ruokaa, puhtaita tiloja ja välineitä.

Kunta-alan työnantajajärjestö toteaa, ettei ole rahaa. Milloin sitä on ollut työntekijöille? Ei koskaan, kun on haluttu lisää palkkaa, lisää työntekijöitä tai parempia työehtoja. Välillä on jopa käyty kuntatyöntekijöiden kukkarolla lomarahoja leikkaamassa ja työaikaa pidentämässä, josta hyödyn ovat keränneet työnantajat.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellot jatkuvat, osa hoitajista on aloittanut jo lakon ja lisää eri ammattiryhmien lakkoja on luvassa, mikäli sopimusta ei saada aikaiseksi. Pöyristyttävintä on ollut huomata, että joidenkin kuntien esimiehet on ohjeistettu jopa painostamaan työntekijöitä, mikäli he eivät suostu vuoronvaihtoihin. Tästä laittomasta ja epäasiallisesta menettelystä on viety tiukkasanaista viestiä neuvottelupöytään ja työnantajille sekä tietääkseni ainakin yksi rikosilmoitus asiasta on tehty. Joten kovat paineet on asetettu työnantajalle ja ensi viikolla alkavaan hallituksen kehysriiheen, josta moni toivoo lisärahoitusta. Edessä saattaa olla pitkä ja polveileva kevät.

Alkukevään terveisin

Siku

Aluevaltuuston hallintosääntö ja Vantaan strategia, kumpikin valtuutettujen työkaluja

Vaalikampanjan lopulla ilmennyt korona on selätetty. Onneksi tauti tuli lievänä, koska kaikki rokotteet oli otettu. Minulla on ollut kaksi viikkoa aikaa sulatella aluevaaleissa saamaani äänimäärää ja äänestäjien antamaa, suurta luottamusta. Hieman epätietoisin tuntein mietin, mitä odotuksia äänestäjillä on ja miten pystyn vastaamaan niihin odotuksiin.

Tehtävä aluevaltuutettuna alkaa
Varsinaiset Vantaa-Kerava aluevaltuutetun tehtävät alkavat maaliskuussa, mutta hyvinvointialueen toimintaa valmistelevat henkilöt ovat ottaneet jo yhteyttä meihin aluevaltuutettuihin. Ensi viikolla alkavat koulutukset ja neuvottelut poliittisten ryhmien kesken on aloitettu mm. aluehallituksen ja lautakuntien edustajista. Maaliskuun alussa Vantaa-Kerava aluevaltuutetuille pidetään harjoittelukokous ja varsinainen ensimmäisen aluevaltuuston kokous pidetään 8.3.

Ensimmäisinä tehtävinä aluevaltuutetuilla on tehdä päätöksiä, joilla organisaatio saadaan ns. ylös nostettua ja toiminta rakennettua toimivaksi tämän vuoden aikana. Yksi aluevaltuuston tärkeimmistä tehtävistä, heti alkuun, on hallintosäännöstä päättäminen, jonka soveltaminen alkaa päätöksen hyväksynnän jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava hallintosääntö, jossa määritellään johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Hallintosääntö on hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline eli meille aluevaltuutetuille varsin tärkeä työkalu.

Hyvinvointialueen henkilöstö mukaan toiminnan kehittämiseen
Hallintosääntömallissa on myös maininta henkilöstöjaostosta. Henkilöstöjaoston tehtävänä on mm. kehittää henkilöstöhallintoa, vaikuttaa aktiivisesti ajankohtaisiin henkilöstöä koskeviin asioihin sekä vastata osaltaan henkilöstön rekrytoinnista. Lisäksi kyseisen jaoston tehtävänä olisi laatia yleisohjeet henkilöstöhallinnon toteuttamiselle. Tällainen aluehallituksen alainen jaosto on syytä perustaa, koska se vahvistaisi henkilöstöpolitiikan toteutumista myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on mielestäni usein jätetty henkilöstön mielipiteet, ideat ja toiveet huomioimatta. Esitykset henkilöstön mukaan ottamisesta palvelujen, palveluprosessien ja esim. monialaisen yhteistyön suunnitteluun tulivat esiin monen ehdokkaan vaalikampanjassa.

On siis tärkeää, että henkilöstön edustajien tulisi olla mukana myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen hallinnossa. Henkilöstön edustajalle annettaisiin läsnäolo- ja puheoikeus erityisesti henkilöstöjaoston kokouksiin. Henkilöstön edustajien osallistumisesta päätösten valmisteluun on hyviä kokemuksia esim. monesta kunnasta.

Vantaan strategian on vahvistettava asukkaiden osallisuutta
Vantaan valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Vantaan strategia vuosille 2022-2025. Omassa puheenvuorossani totesin, että Vantaan keskukset/lähiöt ovat nähneet useita projekteja, suunnitelmia, kilpailutuksia ja rakentamishankkeita, mutta toteutuminen on ollut monin paikoin surkeaa. Vantaan kaupunkikeskukset tarvitsevatkin tavoitteellisen peruskorjaus-, purkamis- ja täydennysrakentamisen suunnitelmat, joihin sitoutetaan eri toimijat mukaan esim. erillissopimuksin.

Asukkaiden kiinnostuminen omasta elinympäristöstä ja aktiivisuus asuinalueensa muuttamiseen vaatii tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksista ja päätöksenteon menetelmistä. Tähän kuuluu myös vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin esim. äänestäminen. Vantaa on ollut erinäisissä vaaleissa huonoimmin äänestävien joukossa. Vaikka äänestysprosentin kasvu on ollut Vantaalla sitovana tavoitteena, siihen ei ole pystytty vaikuttamaan. Aluevaaleissa olimme jumbosijalla ja eikä kuntavaalitkaan hyvin menneet, alle 50%:n äänestysaktiivisuudella.

Siksi strategian toimenpiteitä on kohdistettava demokratiakasvatukseen ja demokraattisten päätöksentekomallien tietoisuuden vahvistamiseen. Demokratiakasvatus aloitetaan jo lapsuudessa ja sen tulisi jatkua olennaisena osana kansalaistaitoja, läpi koulutuspolun.

Hyvää talven jatkoa

Terveisin
Siku

Laadukkaat sote-palvelut tarvitsevat lisää henkilöstöä

Vaalikampanjoinnissa minulta on kysytty useampaan kertaan, miten Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aiotaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Ongelmat on ennustettu ja tiedetty Vantaalla jo vuosikausia sitten, mutta korjaavat toimenpiteet ovat olleet liian pieniä tai kohdistuneet samaan ratkaisuun: lisätään työntekijävakansseja. Henkilöstöpulaan liittyvät ongelmat ovat on niin isoja, että niitä ei ratkaista yksin kunnan talousarvion yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje on ollut arkipäivää monessa toimipisteessä ja ennen koronaa.

Työn vaativuuden mukainen palkkaus ja toimenpiteitä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi
Sote-henkilöstön saatavuuden, veto- ja pitovoiman varmistamiseksi tarvitaan oikeudenmukaiset palkankorotukset, suunnitelmallisesti toteutettu palkkaohjelma ja palkkojen vastaavuus nykyistä paremmin tehtävien vaativuuteen. Samat palkkaperiaatteet koskevat esim. tukipalvelujen työntekijöitä. Pienenevät ikäluokat, eli vähemmän hoitajia, tarkoittaa, että jatkossa korkean palvelutason takaamiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.  Tällöin ulkomaalaiset työntekijät, jotka ovat hankkineet kansainvälisesti hyväksytyn ammattipätevyyden voivat hakeutua Suomeen töihin suomalaisin työehdoin ja suomalaisella palkkatasolla. Suomen kielen koulutuksen määrän lisääminen ja esim. ammattipätevyyden päivittäminen kuuluvat myös olennaisesti perehdytykseen. Sote-henkilöstöstä on pulaa muuallakin maailmassa, joten kilpailu on kovaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Henkilöstölle on osoitettava myös kohtuuhintaisia, nykyaikaiset laatuvaatimukset täyttäviä ja eri kokoisia työsuhdeasuntoja, hyvien julkisten liikenneyhteyksien läheisyydestä. Palkkaus tuskin nousee nopeasti sille tasolle, mitä ammattinimike, työn vaativuus ja kokemus edellyttäisivät, niin pienemmät asumiskustannukset lisäävät työn pitovoimaa.

Eri kunnista tulevien työntekijöiden palkat voivat olla hyvin erilaisia, koska palkkatasot vaihtelevat samoissa tehtävissä suuresti, vaikka työn vaativuus olisi sama. Vantaa-Kerava hyvinvointialueella palkkojen harmonisointi eli palkkojen yhdenmukaistaminen on tehtävä saman ammattiryhmän ja saman vaativuustason kärkipalkkaan, jotta palvelut saadaan turvattua. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee nykyistä enemmän urapolkuja ja koulutusmahdollisuuksia työssä jaksamiseen, kehittymiseen ja asiantuntijuuden vahvistamiseen. Myös esimiehet tarvitsevat koulutusta, vertaistukea ja mahdollisuutta kehittää omaa johtajuuttaan.

Ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen
Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen on toteutettava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Henkilöstöllä on tietoa ja taitoa itsenäiseen työn ja työvuorojen suunnitteluun, kokemusta toimia erilaisissa tiimi- ja moniammatillisissa työryhmissä. Näitä asioita on hyödynnettävä asiakkaiden ja potilaiden palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Uusien toimintamallien luomisessa on syytä kuunnella myös asiakkaiden/potilaiden mielipiteitä palveluista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen sektorin tuottamia digitaalisia palveluja pidetään kankeina ja sisältävät vain osan palveluista esim. yksityisiin palveluntarjoajiin verrattuna. Osa kansalaisista pystyy hyödyntämään tietotekniikkaa omassa hoidossaan hyvin, siksi on tärkeää saada sote-palveluja nykyistä enemmän digitaalisten palvelujen piiriin. Monia asioita pystytään selvittämään jo ennen ensimmäistä digi-/lähivastaanottoa.

Edellä mainitut tavoitteet osoittavat sen, että henkilöstön saatavuuteen vaikuttavista asioista päätetään hyvinvointialueiden valtuustojen lisäksi kuntatyönantajan eli KT:n, ammattiliittojen, eduskunnan, eri ministeriöiden ja yritysten toimesta. Vain hyvällä yhteistyöllä saamme Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle laadukkaat sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut. Ne eivät synny vastakkainasettelulla. Aluevaalit ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvovaalit.

Terveisin
Siku

Sote-palvelujen on uudistuttava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella

Koronatartuntojen kasvu, sairastavuus ja rokotekattavuuden saavuttaminen vaativat lisää hoitohenkilöstöä mm. taudinjäljitykseen ja rokotuspisteisiin. Potilasturvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi, on kunnissa luotu myös määräaikaiset sopimukset sille, mitä työntekijät saavat korvauksia keskeyttäessään tai peruuttaessaan vuosilomansa vapaaehtoisesti. Valitettavasti korvaukset, jotka tulevat tosi tarpeeseen, ovat kunnasta riippuen hyvin erilaisia.

Hyvinvointialueelle yhtenäiset korvaukset
Espoo maksaa hoitohenkilöstölle 120 euroa/peruttu vuosilomapäivä, Helsinki maksaa kertakorvauksen 450 euroa, koskien samaa vuosilomajaksoa. Vantaa maksaa vapaalta tai lomalta vuoroon kutsutuille työntekijöilleen, silloin kun muut sijaisjärjestelyt esim. Seuren kautta eivät toteudu, 70 euroa/tehty työvuoro. Vantaan hyvinvointialuekumppanilla Keravalla on myös omat vuosilomia koskevat korvausmäärät samoin kuin HUS:ssa, jotka ovat korkeammat kuin Vantaalla.

Mitäpä luulette, miten työntekijät siirtävät tai peruuttavat vuosilomiaan Vantaalla verrattuna Espoon tai Helsingin työntekijöihin. Vantaalla on lukuisia hoitohenkilöstön työpaikkoja avoinna ja työntekijävajaus on monien toimipisteiden arkea, jo ennen koronaa. Tähän vajaukseen yksi syy on ollut se, että Vantaalla hoitohenkilöstön palkat ovat huonompia kuin monessa ympäristökunnassa. Selvää on, että erilaisia, esim. edellä mainittuja korvauksia Vantaa-Kerava hyvinvointialueella on yhtenäistettävä ja vertailtava niitä muiden hyvinvointialueiden maksamiin korvauksiin.

Sote-palvelut vaativat uudistumista
Hyvinvointialueen sote-palvelujen on uudistuttava, jotta saadaan aikaan lisää, parempia ja vaikuttavampia palveluja. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa vain joka kymmenes palvelujen käyttäjä uskoo, että näin tapahtuisi. Uudistumisen edellytys on eri ammattiryhmien mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun. Hoitohenkilöstö, lääkärit, samoin kuin sosiaalihuollon ammattilaiset tai erilaiset terapeutit tietävät, miten heidän ammattitaitoansa voidaan hyödyntää parhaiten Vantaa-Kerava alueen asukkaiden parhaaksi. Työn kuormittavuuden hallinta, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja sen kehittäminen lisäävät työn mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Samalla myös asukkaiden ja erilaisten potilasjärjestöjen mielipiteitä sekä kokemusta on syytä kuunnella, kun palvelutoimintaa järjestetään hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueen hoitoon nimetyt vastuulääkärit, -hoitajat tai -asiantuntijat lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat hoidon ja hoivan onnistumista. Siksi kannatan lämpimästi vastuuhenkilöiden nimeämistä niille, jotka tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Myös palvelujen käyttäjän kokemus hyvästä hoidosta vahvistuu. Lisäksi tarvitaan eri ikäryhmien ja perheiden hoitoon ja hoivaan erikoistuneita työntekijöitä esim. neuvolassa, mielenterveys- ja vanhusten palveluissa. Moniammatillisten osaajien yhteistyö on tärkeää, jotta hoitoketjut ja tarvittavat toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja sujuvasti.

Digitaalisia palveluita tarvitaan lisää
Digitaaliset palvelut kuuluvat olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erilaisten ajanvarausten, videovastaanottojen, mittaustulosten tai raporttien lähettämisen mahdollisuuksia on lisättävä. Ne, jotka osaavat käyttää digitaalisia palveluja, osaavat myös kertoa oireistaan, lääkityksestään, tunnetilastaan ja avun tarpeestaan. Lisäksi apuna voidaan käyttää erilaisia sähköisiä kyselyjä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaaliset palvelut ovat yksi vaihtoehto lisää, eivätkä suinkaan poista mahdollisuutta myös asioida sote-palveluissa esim. puhelimitse. Digitaalisten palvelujen vahva kehittäminen yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa avaa mahdollisuuden nopeaan ja sujuvaan asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Hyvää talvista tammikuun alkua!

Terveisin
Siku

Hyvästi vuosi 2021, tervetuloa vuosi 2022

Vuoden 2021 viimeisenä päivänä on hyvä muistella menneitä ja ennustaa tulevaa. Koronasta ei vieläkään ole päästy, vaikka sen selättämistä on ennustettu useampaan kertaan. Ihme on, jos ns. kovennetut rajoitukset poistuvat tammikuussa. Tuskastuttaa ja samaan aikaan mieli tähyää jo kevääseen sekä kesään, josko silloin pääsisi tapaamaan ystäviä maailmalla.

Muutosten vuosi 2021
Vuosi 2021 on sisältänyt omalta osaltani isoja asioita. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelut jatkuvat ja tavoitteena on saada ne päätökseen keväällä 2022. Viime helmikuussa irtisanouduin työstäni Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta, jonka eri tehtävissä olin ollut hieman yli 20 vuotta. Ensin sairaanhoitajana, sitten projektisuunnittelijana ja lopuksi suunnittelijana. Aloitin helmikuussa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n Etelä-Suomen alueen aluepäällikkönä. Hyppäys uuteen oli suuri, mutta mielestäni se oli tässä vaiheessa tehtävä, jos halusi kehittää itseään ja työssään kehittyvän.

Työtehtävien osalta vuosi 2021 on kulunut uusien ja erittäin mielenkiintoisten asioiden opettelussa. Työtä olen tehnyt pääsääntöisesti etänä. Samoin kaikki muutkin aluetoimiston työntekijät. Ensimmäisen kerran tapasin suurimman osan työyhteisöstäni kesäkuussa ja seuraavan kerran syyskuussa. Kolmas kerta oli marraskuussa ja neljäs joulukuussa. Esimiehenä toimiminen etäaikana on erilaista, kuin jos tavattaisiin useammin työntekijöiden kanssa kasvokkain. Etätyöskentely vie pois kohtaamisen, kuuntelemisen ja näkemisen herkkyyttä, joka minun mielestäni ainakin latistaa erilaisia tapahtumia ja kokemuksia. Kulunut vuosi ja tulevan vuoden alku ovat sikäli poikkeuksellisia, että JHL:ssa on edustajistovaalit. Kattavan ehdokasasettelun ja hyvän äänestysprosentin aikaansaamiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti työtä.

Minulta on usein kysytty, miten viihdyn työssäni. Viihdyn loistavasti. Mielenkiintoisten asioiden keskellä on tullut mieleen, kuten varmasti monelle muullekin uusissa työtehtävissä, että onko tämä sitä, mitä haluan tehdä. Täytyy myöntää, että on ollut päiviä, jolloin kysyn tuota kysymystä. Vastaukseksi on aina tullut, kyllä tämä on juuri sitä mitä haluan.

Vaalit taas edessä
Tulevan vuoden käynnistää toden teolla aluevaalikampanja. Viime keväänä oli kuntavaalit ja siihen liittyvää kampanjointia. Sää on tosin nyt aivan erilainen kuin touko kesäkuun lämpimät kelit. On kuitenkin rikkaus, että eri vuodenajat erottuvat selvästi. Toki mieluummin nyt pukeutuisin shortseihin ja lyhythihaiseen paitaan, kun lähden asemille aamuisin tai iltaisin jakamaan ehdokasmateriaaliani. Kuntavaalit sujuivat minun kohdaltani loistavasti, tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Kiitos äänestäjilleni. Valitettavasti Vantaan äänestysprosentti oli kuitenkin surkea, alle puolet äänioikeutetuista äänesti. Joten päätöksiä Vantaalla tehdään vähemmistön äänellä ja tahdosta. Aluevaalien äänestysprosenttia on ennustettu myös surkeaksi. Tähän asiaan voi vaikuttaa jokainen ehdokas ja äänestäjä. Kuitenkin on kyse uudistuksesta, jossa sote- ja pelastuslaitoksen palvelut, päätöksentekoa, rahaa, organisointia ja valtaa siirretään uudelle tasolle. Sen pitäisi kiinnostaa jokaista sote-palvelujen käyttäjää.

Iloitsen uudesta vuodesta, koska näen sen aina uutena alkuna, uutena mahdollisuutena. Uusi vuosi luo mahdollisuuden kasvaa ihmisenä, oppia uutta ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Vaaditaan vähemmän toisiltamme ja itseltämme, rakastetaan enemmän toisiamme ja itseämme.

Oikein hyvää uutta vuotta 2022!

Terveisin
Siku

Hyvinvointialue: Oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeille henkilöille – ammattilaisten toimesta

Vielä on muutama päivä vuotta 2021 jäljellä. Korona määrää tapaamisten ja terveyden tahdin. Vaikka meneillään on toinen koronavuosi, on se ollut erilainen kuin vuosi 2020. Todennäköistä on, että erilaisia rajoituksia tarvitaan vielä kuukausia. Mielestäni hyvinvointialueiden syntyminen sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea varten on perusteltua. Vain sitä kautta taataan palvelujen riittävyys, saatavuus, moniammatillinen yhteistyö ja riittävä rahoitus edellä mainituille toiminnoille.

Vantaan sote-palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueen palveluiksi 1.1.2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kattavat ihmisen koko elämänkaaren, kohdusta hautaan. Olennaisesti näihin palveluihin liittyvät myös tukipalvelut, kuten ateria-, laitoshuollon- ja kiinteistöpalvelut. On siis kyse laajasta lakeihin ja asetuksiin liittyvistä palveluista sekä palveluverkosta, jotka kuuluvat jokaiselle kansalaiselle. Nykyisessä mallissa, osana Vantaan palveluja, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat olleet vain osa vantaalaisten päättäjien, kuten kaupunginvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden päätöksentekoa.

On myös totta, että kaikki päättäjät eivät ole olleet yhtä kiinnostuneita sote-palveluista kuin toiset. Valitettavasti myös osa virkamiehistä ei ole toteuttanut valtuutettujen, talousarviokäsittelyssä tekemiä, päätöksiä ja osa päätöksistä on tuotu lautakuntaan erilaisena, kuin mitä valtuusto on linjannut. Sosialidemokraatit ovat usein vaatineet lisärahoitusta työntekijöiden palkkaukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimispisteiden vahvistamiseen ja aukiolojen lisäämiseen. Kun osa päättäjistä ei tunne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisältöä, ei ole ihme, että moni tarpeellinen tavoite jää toteutumatta.

Aluevaltuutetuilla on mahdollisuus keskittyä sote-palveluihin
On tärkeää, että hyvinvointialueelle valitaan päätöksentekijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja pelastuslaitoksen sekä tukipalvelujen toimivuudesta ja rahoituksesta. Siksi on tärkeää, että aluevaltuutettuina on päättäjiä, jotka haluavat jokaisen Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaan saavan nopeat, laadukkaat ja riittävät palvelut. Aluevaltuutetut pystyvät järjestämään edellä mainitut palvelut ja niiden toimivuuden nopeammin, tuottavammin sekä laadukkaammin, kun he voivat keskittyä ja perehtyä tähän omana kokonaisuutena.

En siis näe esteenä sitä, että esim. Vantaan kaupunginvaltuutettu toimii myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aluevaltuutettuna. Pikemminkin on kyse eri kokonaisuuksien, Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen asioiden, organisoinnista, ajankäytön hallinnasta ja siitä miten hyvinvointialueelle valitut aluevaltuutetut haluavat palveluita kehitettävän. Siksi uskon, että jatkossa esim. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella sote- ja pelastuslaitoksen palvelut sekä tukipalvelut järjestetään hyvin.

Oikein hyvää joulukuun loppua!

Terveisin
Siku

Joulu ja korona

Korona on aiheuttanut muutoksia varmasti monen henkilön joulun- ja vuodenvaihteen vieton suunnitelmiin, jälleen kerran. Rokotusaikataulutkin muuttuvat tiuhaan tahtiin. Nuorten aikuisten 2. ja 3. rokotuksesta on kannettu julkisuudessa huolta. Valitettavasti nuorten aikuisten ensisijaisesti seurattaviin nettisivuihin tuskin kuuluu oman kuntansa koronarokotusta koskevat nettisivut. Vielä harvempi tuosta ikäryhmästä taitaa niitä seurata säännöllisesti.

On hyvä, että rokotuspisteet ovat auki myös iltaisin, koska osa työssäkäyvistä ei pääse rokotuksiin 8-16 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhuoltohenkilöstö joutuu jälleen kerran venymään, henkilöstöä siirtyy varsinaisista tehtävistä esim. perusterveydenhuollosta rokotuspisteisiin ja eläkeläisiä houkutellaan mukaan rokottamaan. Näin on toimittava, jotta rokotuskattavuutta saadaan rivakasti nostettua.

Minulla on suuri huoli kasvavasta hoitovelasta, joka sosiaali- ja terveydenhuoltoon syntyy koronan aiheuttamien toimenpiteiden takia. Valitettavasti sitä on jo syntynyt ennen koronaa monessa kunnassa. Hoitovelan pienentäminen ja poistaminen on yksi hyvinvointialueiden tehtävistä, jossa tarvitaan suunnitelmallista toimintaa ja sitkeyttä sekä rahoitusta.

Jokaisella tuntuu olevan kiire ennen joulua, sitä valmistellaan ja odotetaan monessa kodissa. Tärkeintä kuitenkin on, että aikaa olisi rauhoittua, antaa aikaa itselleen ja läheisilleen. Tänä vuonna toteutettiin jo toista kertaa joulukalenteri eli joulupallojen etsintä Vantaalla. Joulukalenteri on tuottanut iloja ja huvia niin palloja eri puolille Vantaata vieneille tontuille kuin joulupallojen löytäjille. Kiitos kaikille joulukalenterin toteutukseen osallistuneille!

Minun ja perheeni joulu on vuosia jo mennyt tietyn kaavan mukaan. Jouluaattona perheen miehet ovat ”pukkikeikoilla”, minä olen muutaman tunnin Kirnun joulukahvilassa ”tonttuna” (tosin tänä vuonna se on peruttu) ja illalla käymme haudoilla. Sen jälkeen vasta availemme lahjoja. Joulupäivänä on aikaa juhlistaa joulua, yhdessä syömällä ja viettämällä sitä läheisten kanssa.

Oikein hyvää ja leppoisaa Joulun aikaa!

Terveisin
Siku