Blogi

06joulu

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe, Korson Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen juhlassa

Arvoisa Korson työväenyhdistys, arvoisa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja hyvät kuulijat,

Suomi juhlii itsenäisyytensä 105-vuotista juhlapäiväänsä hyvin erilaisessa maailmassa kuin mitä ennen koronapandemiaa uskoimme kokevamme. Korona ja sen aiheuttamat seuraukset meille kaikille, työllisyydelle ja taloudelle jatkuvat vielä tulevina vuosina. Korona on tullut yhteiskuntaamme jäädäkseen. Lähes jokainen meistä on sairastanut sen vähintään kerran ja uusia virusvariantteja leviää koko ajan. Onneksi taudinkuvaa voidaan lievittää ja ehkäistä koronarokotuksilla, jotka ovat säästäneet ihmishenkiä ja mahdollistaneet paluun uuteen arkeen.

Suomi on joutunut ottamaan velkaa monen muun maan tavoin auttaakseen yrityksiä, yrittäjiä ja järjestöjä ja kuntia selviytymään koronan aiheuttamista vaikutuksista. Suomen velkasuhde on kuitenkin noussut vähemmän kuin muissa kriiseissä. 1990-luvun laman aikana velkasuhde kasvoin 42,3 prosenttiyksikköä, 2008 finanssikriisi kasvatti velkasuhdetta 21 prosenttiyksikköä. Korona ja Venäjän hyökkäyssota kasvattaa velkasuhdetta 7,8 prosenttiyksikköä. Suomen velkasuhde nousi koronan aikana neljänneksi vähiten euromaista. Suomi ei ole velkaantunut vastuuttomasti, toisin kuin erää tahot julkisuudessa väittävät, vaan maan hallitus on huolehtinut yhteiskunnan toiminnasta ja varsinkin kansalaisten eli meidän kaikkien hyvinvoinnista.

Vuosi 2022 on tuonut kuitenkin uusia ja julmia haasteita. Putinin masinoima Venäjän hyökkäys helmikuun 24. päivä Ukrainaan oli törkeä, raaka ja Ukrainan itsenäisyyttä sekä kansainvälisiä sopimuksia halveksiva toimenpide. Me suomalaiset olemme joutuneet samanlaisen itsenäisyyttämme uhkaavan hyökkäyksen kohteeksi Venäjää edeltävän Neuvostoliiton toimesta. Silloinkin hyökättiin valheellisin perustein rajan yli. Meidän veteraanimme, silloiset nuoret miehet ja sotien aikaiset sukupolvet tietävät, mikä hinta piti maksaa itsenäisyydestä. Moni nuori kuoli, vammautui tai kärsi sodan traumoista loppuikänsä. Siksi pystymme ymmärtämään Ukrainan tilannetta ja haluamme auttaa heitä.

Venäjän hallinnon valheellisuus paljastui, petetyksi tuli moni, koska osa eurooppalaisista ja suomalaisista olivat sulkeneet silmänsä aiemmilta Putinin hallinnon toimilta. Moni meistä uskoi yhteistyön ja yhteisten hankkeiden edistävän suhteita Venäjän ja Suomen välillä. Sen sijaan meidän olisi pitänyt, aivan kuten pääministerimme Sanna Marin on todennut, ottaa oppia Baltian maista, joilla on erilainen ja realistinen kokemus nyky-Venäjästä ja sen edeltäjistä.

Heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen oli nähtävissä, että Ukraina joutuu odottamaan erilaista apua Euroopasta ja muualta maailmasta, vaikka sitä heille pikaisesti luvattiin. Heräsi kysymys: Entäpä jos Suomi olisi samassa tilanteessa kuin Ukraina? Miten kauan joutuisimme apua odottamaan ja mistä sitä saisimme? Muistan hyvin sen lauantain, kun sanoin miehelleni, että Suomen on liityttävä Natoon. Emme olleet ajatuksen kanssa yksin, sillä näin ajatteli suuri enemmistö niin meillä kuin Ruotsissa. Keväällä lähti nopeasti liikkeelle prosessi Natoon liittymiseksi. Valitettavasti joudumme vielä odottamaan Unkarin ja Turkin ratifiointia asialle, mutta uskon Suomen Nato-jäsenyyden varmistuvan viimeistään alkuvuodesta.

Naivi ajattelu Venäjän hallinosta ja sen tekemistä toimista on osoittanut, että Euroopassa moni maa on riippuvainen Venäjältä tuodusta öljystä ja maakaasusta. Kallistuva energia aiheuttaa hintojen nousua myös Suomessa. Energian hinnannousun lisäksi ruoan, liikkumisen, asumisen ja harrastusten hinnat kallistuvat. Talveksi on tulossa mitä todennäköisemmin sähkökatkoksia ja kotitalouksia kehotetaan nyt viimeistään varaamaan 72 tunniksi riittävästi peruselintarvikkeita ja valolähteitä.

Syksyn kuumin puheenaihe onkin ollut kotitalouksien sähkösopimusten kilowattituntien hinnat. Maan hallituksen päätöksestä sähkön arvonlisäveron aleni väliaikaisesti 24 prosentista 10 prosenttiin joulu-huhtikuun ajaksi. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla turvataan kansalaisten normaalin elämän mahdollisuudet sekä toimenpiteitä, jotka varmistavat Suomen turvallisuuden ja elinkelpoisuuden hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme vakaata ja toimintakykyistä hallitusta.

Hyvinvointialueuudistus on yksi suurimmista hallinnollisista ja toiminnallisista muutoksista, joita Suomessa on itsenäisyyden aikana tehty. Uudistuksen tarkoituksena on kaventaa terveyseroja, vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä sairauksia. Lisäksi jokaisella on oltava mahdollisuus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluihin tulotasosta riippumatta.

Sekä koronapandemia että energiakriisi ovat osoittaneet, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Vanhusten hoitoon ja hoivaan erikoistuneet ostopalveluyritykset sanovat irti sopimuksia pikavoittojen toivossa, eikä pandemioiden kaltaisiin huoltovarmuuden vaateisiin ole kyetty yksityisten yritysten toimesta vastaamaan.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tarvitaan tiivistä yhteistyötä ammattilaisten, järjestöjen ja asukkaiden kesken. Muutokset on tehtävä suunnitellusti edellä mainittuja tahoja kuunnellen. Hyvinvointialueemme tarvitsee lisää ammattitaitoista henkilöstöä, sujuvaa palvelua ja uusien toimintamallien kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.

Hyvät kuulijat,
Suomen itsenäisyydestä ja elinvoimaisuudesta saamme kiittää sotiemme veteraaneja ja sodan jälkeen yhteiskuntaa rakentaneita sukupolvia, jotka ovat luoneet Suomesta hyvinvointivaltion. Venäjän hyökkäyssota on vahvistanut meidän haluamme auttaa Ukrainaa, sillä me ymmärrämme kansakuntana sen tilanteen, missä Ukraina nyt on. Suomalaiset ovat ukrainalaisten tukena niin kauan kuin sota kestää ja apua tarvitaan. Meidän, nykyisten sukupolvien, tehtävänä on säilyttää Suomi toimivana, kansalaisistaan huolehtivana ja solidaarisena yhteiskuntana, missä ketään ei jätetä yksin.

Arvoisa juhlaväki, haluan toivottaa sinulle oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

05joulu

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluja on vahvistettava

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula on rajusti pahentunut viime vuosina, minkä takia myös palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Kunnat kilpailevat keskenään ammattitaitoisesta työvoimasta, ja heikoimmin menestyvät kilpailussa ne, jotka tarjoavat pienimpiä palkkoja.

Hyvinvointialueemme tarvitsee vakituista henkilöstöä
Koronapandemia lisäsi hoitovelkaa, joka oli alkanut jo ennen koronaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä jouduttiin siirtämään koronapotilaiden akuuttiin hoitoon ja samaan aikaan jouduttiin sulkemaan osa toimipisteistä. Esimerkiksi vanhuspalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan supistumisen myötä jonot kasvoivat ja monen vanhuksen tarkoituksenmukainen hoito viivästyi. Kun henkilöstöä ei ole riittävästi, joudutaan palveluaikoja supistamaan tai toimisteitä jopa sulkemaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö löytää töitä paremmalla palkalla ympäristökuntien lisäksi sote-henkilöstöä välittävien yritysten kautta. Tällöin työntekijät voivat valita paremman palkan lisäksi mm. työpaikan ja työvuorot. Näille työntekijöille maksetaan esim. lomaan liittyvät korvaukset palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka on isompi kuin vakituisen henkilöstön. Tosiasiassa bruttopalkka voi olla jonkun yksityisen sijaisvälitysfirman kautta tulleella työntekijällä, jopa 1000 euroa enemmän kuin vakinaisella henkilöstöllä.

Ei ole sijaisten syy, että heille maksetaan parempaa palkkaa, kuin vakituiselle henkilöstölle. Nykyinen toimintamalli kuitenkin rapauttaa pitkäjänteisen palvelujen kehittämisen, koska vakituista henkilökuntaa ei ole riittävästi. Vakituiselle henkilöstölle kuuluu ehdottomasti nykyistä parempi palkka. Siksi tarvitaan palkkaharmonisointia ja palkkaohjelmaa, joiden avulla voidaan palkkoja nostaa työ vaativuuden mukaisesti.

Kyse on poliittisista arvovalinnoista
Nykytilanne on myös seurausta kokoomuksen ja muiden oikeistopuolueiden poliitikkojen valinnoista. He ovat, poliittisena enemmistönä, vaatineet säästöjä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja samaan aikaan vaatineet enemmän yksityisten sote-yritysten toimintaa julkisen, verovaroin tuotetun, toiminnan rinnalle. Perusteena on käytetty yksityisten toimijoiden mahdollisesti tuomia säästöjä kunnille, mitkä kuitenkin ovat osoittautuneet käytännössä kalliimmiksi ja palveluja hajauttaviksi ratkaisuiksi.

Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitusta ja palvelutuotantoa halutaan ohjata yhä enemmän yksityisten palvelutuottajien huomaan. Näin verotuotot valuvat osinkoina yritysten omistajille, sen sijaan, että niillä voitaisiin kehittää hyvinvointialueen omaa toimintaa. Mikäli toimintaa näin jatketaan, tulee yhä useampi asukas kysymään, miksi maksamme veroja, kun emme saa tarvitsemiamme sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja julkisena palveluna.

Jotta Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi menestyä, tarvitaan nykyistä enemmän omaa palvelutuotantoa. Tällä hetkellä Vantaan ja Keravan sote-palveluista ostetaan 60 %, joka on esim. huoltovarmuuden varmistamiseksi liian paljon. Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on syytä ostaa jatkossakin, mutta se ei saa olla hyvinvointialueen palvelutuotantoa ohjaava tekijä.

Terveisin
Siku

07marras

Talousarviot esitetään joka syksy, mutta Elmon uimahalli etenee hitaasti

Vantaan vuoden 2023 talousarvio hyväksytään lopullisesti valtuustossa 14.11. Sosialidemokraattien määrärahaesitykset kohdistuivat pääsääntöisesti kaupungin henkilöstöön sekä lapsiin ja nuoriin. Esityksemme henkilöstön palkkauksen, henkilöstön saatavuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen menestyivät odotettua paremmin. Työntekijöitä on arvostettava ja Vantaan on oltava hyvä työnantaja, jotta ammattitaitoinen henkilöstö myös pysyy Vantaalla.

Esityksemme kouluruoan arvostushankkeesta menestyi. Se tarkoittaa ateriamäärärahojen suunnitelmallista nostoa nyt ja seuraavina vuosina. Samoin osana hanketta edistetään kouluruokailun kulttuuria. Koulujen pitkät lomat voivat aiheuttaa perheissä ongelmia. Esityksestämme, osana perhe- ja työelämän yhteensovittamista, pilotoidaan koululaisten syys- ja hiihtolomiin ohjattua toimintaa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio
Hyvinvointialueen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys julkaistiin viime torstaina. Julkaistu talousarvioesitys mahdollistaa sen, että tarjoamme asukkaille laadukkaat palvelut nykyisen palveluverkon kautta ja varmistetaan henkilöstön saatavuus. Kärkitavoitteina on, että palveluihin on päästävä nykyistä nopeammin, henkilöstötilanteen on muututtava paremmaksi ja henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava. Hyvinvointialueen talousarvio ja -suunnitelma hyväksytään aluevaltuuston joulukuun kokouksessa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista tuotetaan 60% ostopalveluina, mikä on toiminnan kustannusten, huoltovarmuuden ja ennustettavuuden kannalta erittäin huono tilanne. Yksityisillä palveluntuottajilla on hintojen nostopaine todella kova, jopa 20-30%. Samasta asiasta on kyse, kun Attendo irtisanoo merkittävän osan sopimuksista, joita sillä on vanhusten hoivakodeissa. Myös muut yritykset ovat tehneet näin. Siksi hyvinvointialueella on tehtävä palveluihin muutoksia siten, että nykyistä suurempi osa palveluista tuotetaan ns. omana toimintana.

Elmon uimahalli odottaa rakentajia
Koillis-Vantaan uimahallia on odotettu 1980-luvulta lähtien. Jo edellisellä kaudella valtuustossa ja virkamiehiltä löytyi yhteinen tahtotila Elmon uimahallin toteuttamisesta. Talousarviossa näkyy myös Elmon uimahallin rakentamiseen varatut määrärahat ja aikataulut, samoin alustavat suunnitelmat on tehty. Kuitenkin suunnitelmien eteneminen toiminnaksi on todella hidasta. Virkamiesten tahtotila näyttääkin olevan edelleen se, että Koillis-Vantaalle rakennettavia palveluja, jota myös Elmon uimahalli on, ei tarvitse kiirehtiä.

Syksyllä 2021 kaadettiin Elmon urheilupuiston alueelta puut, sen jälkeen maastossa ei ole tapahtunut mitään. Viimeisin tieto on, että alueen esirakentaminen alkaisi loppuvuodesta. No, toki joulukuun viimeinen viikkokin on loppuvuotta, mutta kiire tulee, jos kaikki rakentamisen vaiheet etenevät näin takkuisesti.

Minä ja monet muut poliittiset päättäjät ovat tehneet paljon työtä sen eteen, että Elmon uimahalli valmistuu vuonna 2025. Asiasta on myös yhdessä Vantaan valtuustossa päätöksiä tehty. Siksi Elmon uimahallin rakentamisen toteuttaminen aikataulussa on tehtävä siten, kuin se on yhdessä poliitikkojen ja virkamiesten kanssa sovittu.

Oikein hyvää ja raikasta marraskuuta!

Terveisin
Siku

02loka

Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia

Eduskunnan oppositiopuolueet, kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset tekivät välikysymyksen vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon kriisiytymisestä. Kotihoidon ja vanhusten hoidon ongelmien paheneva tila ei ole yllätys. Jo yli 10 vuotta sitten oli nähtävissä, että vanhustenhoidon painopisteen siirtäminen palvelutaloista kotihoitoon aiheuttaa ongelmia. Samaan aikaan uusia palvelutaloja ei rakennettu, paikkoja lakkautettiin tai paikkamääriä vähennettiin, vaikka jokainen osasi ennustaa, että yli 75-vuotiaiden määrä monessa kunnassa tulee kasvamaan suhteessa muuhun väestöön.

Ongelmat eivät ole uusia
Jo monta vuotta on ollut nähtävissä, että vanhuksen kunnon heikentyessä, alkaa päivystys-, sairaala- ja kotihoitokierre, jonka vanhus käy läpi useamman kerran ennen kuin hän pääsee tehostettuun hoivaan, palvelutaloon tai johonkin valvottuun hoitoyksikköön.

Onneksi on olemassa ikääntyneitä, jotka pystyvät käyttämään erilaisia sähköisiä laitteita kuten, vastaamaan yhteydenottoon hoitohenkilöstölle tabletin kautta, ottamaan valmiiksi jaetut lääkkeet lääkeautomaatista tai vastaamaan omaisten soittamaan puheluun näköyhteydellä. Lisäksi monella on turvaranneke, joka reagoi nopeisiin liikkeisiin, esim. kaatumiseen tai vuoteessa on anturi, joka reagoi, jos asiakas ei nouse ylös yön jälkeen. Näistä on varmasti osaltaan helpotusta kotihoidon henkilöstöpulaan, mutta se ei suinkaan ratkaise hoitajapulaa.

Toki voidaan kysyä, että mitä poliitikot ja henkilöstöjohtajat kunnissa ovat tehneet hoitohenkilöstön houkuttelemiseksi tähän mennessä. Onko siinä järkeä, että kotihoidon henkilöstö saa kolmesataa euroa vähemmän peruspalkkaa kuin terveyskeskuksessa päivävuorossa työskentelevä hoitaja. Kunnat ovat kilpailleet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä keskenään nostamalla palkkoja, jolloin joissakin kunnissa asiakkaiden saamat palvelut ovat heikentyneet. Osa kunnista on halunnut säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja kuvitellut, että se saavutetaan yksityistämällä palveluja, mutta kustannukset ovatkin nousseet. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, miten eriarvoisesti kansalaiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Siksi tarvitaan hyvinvointialueita, joiden perustamista mm. kokoomus voimakkaasti vastusti. Hyvinvointialueet joutuvat tarttumaan nopeasti moneen ongelmaan, kuten henkilöstön riittävyyteen, palvelujen tuottamistapaan ja palkkaharmonisointiin.

Kitisemisen sijaan realistisia ratkaisuja
Opposition välikysymys käsittelee kyllä oikeaa asiaa, mutta kannattaisiko katsoa myös peiliin. Mitä tapahtui esim. edellisellä hallituskauden loppupuolella, kun yksityisten palvelutalojen valvonta oli pettänyt. Moni toimija oli palkannut liian vähän henkilöstöä ja siten vaarantanut palvelutalojen asukkaiden hengen. Siksi on tärkeää, että hoitajamitoitus on saatu aikaan, vaikka sen käyttöönotto siirtyy. Tällöin jo lähtökohtaisesti työantaja suunnittelee oikean määrän henkilöstöä työvuoroihin.

Tilanne on hankala, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on ollut jo pitkään pulaa, mutta henkilöstöpula ei voi olla este asioiden parantamiselle. Valitettavasti osa ammattiliitoista ja poliitikoista vahvistaa omalla puheellaan sote-alojen negatiivista mainetta, vähentää kiinnostusta alalle ja potkaisee samalla omaan nilkkaansa. Se sijaan, että kitistään väärästä politiikasta, kannattaisi esittää aidosti vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmia ratkaisevia keinoja, esimerkiksi:

Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen houkuttelevuutta on vahvistettava
Hoiva-avustajien määrän lisääminen välittömään asiakastyöhön esim. vanhuspalveluissa
Oikeudenmukainen palkkaus ja työn vaativuuden arviointi jatkuvaan käyttöön
Sote-ammattilaisten mahdollisuus kehittyä kouluttautumalla työn ohessa ja osaamisen hyödyntämisen mahdollisuus työtehtävissä.
Erityisosaamisesta, ammattitaidon vahvistamisesta ja lisäkoulutuksesta palkittava myös rahallisesti
Uralla etenemisen mahdollisuuksia lisättävä, varsinkin horisontaalisesti
Työnohjaus ja ammatillinen tuki osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arkea
Uusimman tietotekniikan ja teknisten apuvälineiden nykyistä laajempi hyödyntäminen

Selvää on, että ongelmia ei ratkaista vaalikaudessa, mutta toimenpiteitä on tehtävä jo nyt.

Terveisin
Siku

16syys

Valvottua huumeiden käyttötilaa tarvitaan myös Vantaalla

Kansalaisaloite valvottujen huumeiden käyttöhuoneiden kokeilusta on edennyt kesällä eduskuntaan. Toivottavasti aloite etenee eduskunnassa siten, että käyttöhuoneiden kokeilu toteutuu. Helsinki ja Turku, ovat jo aiemmin esittäneet, että em. kaupungeissa pitäisi olla mahdollisuus kokeilla valvottua pistotilaa. Nämä valvotut käyttötilat, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää huumeeksi luokiteltavia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa vähentävät huumehaittoja monesta näkökulmasta.

Käyttöhuoneista on laajaa kokemusta ja hyötyä
Käyttöhuoneiden sijoittelulla voidaan lisätä ostoskeskusten, isojen asemien ja asuinalueiden viihtyisyyttä sekä vahvistaa katuturvallisuutta. Valvottu käyttö puhtailla välineillä vähentää myös sairaanhoidon kustannuksia, jotka aiheutuvat likaisten välineiden aiheuttamista tulehduksista, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita huumeiden käyttäjille infektioista aiheutuu. Yhdenkin turhan kuoleman tai likaisista pistosvälineistä aiheutuvan infektion ja kuolion välttäminen on tärkeää ja järkevää. Lisäksi käyttöhuoneissa tavoitetaan huumeriippuvuussairautta potevia ihmisiä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa neuvontaa ja ohjausta turvallisemmasta käytöstä, tehdä ainetestausta sekä edistää hyvinvointia.

Huumeiden käyttöhuoneita on Euroopassa 12 maassa: Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Sveitsissä, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Euroopan ulkopuolella käyttöhuoneita on Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Käyttöhuoneet sijaitsevat yleensä alueilla, missä huumeiden käyttö on julkisissa tiloissa tavallista. Valvottujen käyttöhuoneiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastavuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin. Valvottujen käyttöhuoneiden käyttöönotto ei ratkaiset kaikkia huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia, mutta se vahvistaa huumeiden käyttäjien inhimillistä mahdollisuutta saada paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Tavoitteena haittavaikutusten vähentäminen
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä nosti Anu Hall:n aloitteesta valtuustoinfossa 15.9 esiin mm. huolen huumeiden käytön arkipäiväistymisestä. Käyttö näkyy yhä enemmän käytettyinä ruiskuina ja neuloina lasten leikkipaikoilla, asemilla ja ostokeskusten läheisyydessä. Keväällä toteutetussa Vantaan päihdetilanteen kyselyssä nostettiin myös esille, että erityisesti asemilla tapahtuva päihdekäyttö luo turvattomuutta.

Kun valvotuista käyttöhuoneista on hyviä ja turvallisuutta lisääviä kokemuksia lukuisissa Euroopan maissa, niin miksi käyttöhuoneita ei voitaisi kokeilla myös Vantaalla? Vantaalla valvottua käyttöhuonekokeilua tarvitaan esim. suurten asemien läheisyydessä. Hyvä paikka kokeilulle voisi olla jo nyt olemassa olevissa terveysneuvontapisteissä Vinkkareissa. Valvottujen käyttöhuoneiden kokeilua puolustaa ennen kaikkea hyvät tulokset inhimillisen ja ohjaavan toiminnan tuloksista. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen valvotuissa käyttöhuoneissa edistää paljon palveluja tarvitsevien huumeiden käyttäjien hyvinvointia ja vähentää käytöstä johtuvia haittavaikutuksia.

Terveisin
Siku

22kesä

Työntäyteinen ja kiireinen kevät takana, nyt on aika aloittaa kesän vietto!

Kesäloma on alkamassa. Tällä viikolla oli vielä viimeiset poliittisiin tehtäviin liittyvät kokoukset. Juhannusviikko on ruuhkaviikko. Maanantaina Vantaan kaupunginvaltuusto, tiistaina Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuusto ja tänään keskiviikkona vielä aluehallituksen kokous.

Tehtävää on riittänyt työssä ja luottamustehtävissä
Kevät on kulunut valmistellessa JHL:n pääkaupunkiseudun työtaistelutoimenpiteitä ja lakkoa, joka toteutettiin toukokuussa. Painostustoimia olisi tarpeen mukaan jatkettu syksyllä, mikäli emme olisi saaneet esim. kunta-alalle sovittua työehtosopimusta. Samaan aikaan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen luottamustehtävät ovat työllistäneet yllättävän paljon, koska kaikki on rakennettu alusta. Aluevaltuuston puheenjohtajana olen ollut mukana linjaamassa asioita useissa eri kokouksissa. Täytyy myös todeta, niin töissä kuin luottamustehtävissäni olen nauttinut siitä, että on vastuuta ja tiukat aikataulut.

Tiistaina pidetty aluevaltuuston kokous oli sinänsä poikkeuksellinen, että terveydenhuollon toimialajohtajan vaalissa menivät äänet tasan, koska yksi ääni hylättiin. Tällöin jouduimme valitsemaan arvalla toimialajohtajan. Toimialajohtajaksi valittiin Kati Liukko. En muista, että minun poliittisen urani aikana olisi kertaakaan valittu johtajaa arvalla. Tämä toki osoittaa sen, että yhdelläkin äänellä on suuri merkitys.

Katse kohti eduskuntavaaleja 2023
Kesän jälkeen alkaa eduskuntavaalikampanjan 2023 toteuttaminen, jota jo suunnittelimme pienemmällä porukalla kesäkuun alussa. Kampanjassani nousevat esiin esim. sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työntekijöiden oikeudet ja inhimillinen työelämä. Jos haluat mukaan kampanjaani, laita viestiä. Jokaiselle löytyy tehtävää!

Vapaat ja loma alkaa pian. Oikein hyvää Juhannusta ja kesää teille kaikille!

Terveisin
Siku

15kesä

Väärin sovittu tai väärin maksettu

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien nokkamiehiä ottaa päähän. Pääosa kunta-alan ammattiliitoista teki kolmivuotisen sopimuksen palkankorotusten ja perälautojen kera. Nyt edellä mainittujen järjestöjen johtajien mielestä kunta-alan sopimukset vaikeuttavat syksyllä käytävää yksityisen sektorin liittokierrosta.

Ketkähän liittokohtaisia sopimuksia ovat vuosikausia halunneet ja vaatineet? Katsokaapa ihan vaan omaan peiliin, herrat, sillä sitä saa mitä tilaa. Kun naisvaltaisille, pienipalkkaisille, julkisen sektorin työntekijöille on tulossa jotain, niin alkaa kauhea natina ja kitinä edellä mainituissa järjestöissä. Ne neuvottelevat julkisen sektorin palkoista, joille mandaatti kuuluu.

Palkka on saatava oikein ja sovitusti
Pääkaupunkiseudulla mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat jääneet työantajan toimesta palkanmaksujärjestelmän uudistuksen jalkoihin. Palkkaa ei ole tullut, sitä on tullut liian vähän tai liikaa johtuen palkanmaksua hallinnoivien yritysten järjestelmien heikkoudesta ja toimintatavoista. Nämä samanlaiset kertomukset toistuvat näköjään poikkeuksetta, kun kunnissa vaihdetaan palkanmaksujärjestelmiä. Työntekijät eivät saa vastauksia, koska esimiehet eivät osaa auttaa ja henkilöstöpäälliköt ohjaavat soittamaan palkanmaksua hoitavaan yritykseen.

Kun asiaan ei ole ajoissa ja tarpeeksi järeästi puututtu, ovat palkanmaksujärjestelmiä tuottavien yritysten huonot toimintamallit levinneet kuin sienet sateella kuntiin ja jatkossa myös hyvinvointialueille. Eikö kuntien johtajilla, henkilöstöpäälliköillä, pääluottamusmiehillä ja ammattiyhdistyksillä ole riittävästi keinoja puuttua tähän ongelmaan, jotta se saataisiin nopeasti ratkaistua? Miten asioiden selittely ja selvittely tai pahimmassa tapauksessa käsien levittely auttavat työntekijöitä, joilla vuokrat ja velat erääntyvät?

Työnantajan velvollisuus on maksaa palkkaa tehdystä työstä sovittuna aikana ja työntekijän velvollisuus on tehdä työtä palkan saadakseen. Jos maksu viivästyy, on työntekijä ansainnut palkan lisäksi viivästyskorot. Jos ongelma ei ratkea, ei työntekijällä ole työvelvoitettakaan.

Terveisin
Siku

12kesä

Kaksi konsulttiselvitystä kertoo, että Vantti Oy:ta ei tule myydä

Vantaan kaupunki omistaa Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n kokonaan ja in house-yhtiönä se tuottaa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuollon palveluja Vantaan kaupungille. Omistajapoliittiset linjaukset on valmisteltu huolellisesti ja ne perustuvat kahden konsulttiyhtiön tekemien ulkopuolisten asiantuntijaselvitysten havaintoihin: nykyisiin sekä aiemmin kerättyihin tietoihin.

Konsulttiselvitykset tukevat Vantti Oy:n säilyttämistä kaupungin omistuksessa
Asiantuntijaselvityksissä on havaittu, että Vantin kustannustaso on kilpailukykyinen. Molemmat selvitykset ovat päätyneet siihen, että jatkossakin ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuollon palvelut kannattaa jatkossakin tuottaa oman, in house-yhtiön kautta. Pieni osa Vantaan em. palvelutuotannosta on ulkoistettu, jotta saadaan vertailukohteita laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja kustannustehokkuuteen liittyen. Hyvin toimivan in house-yhtiön kautta voidaan hillitä hintojen nousua, päätöksenteko säilyy kaupungilla ja kriisitilanteissa (esim. koronan myötä) pystytään reagoimaan ja muuttamaan toimintaa nopeammin.

Valitettavasti edellä mainitut konsulttiselvitykset eivät ole kelvanneet osalle päättäjistä. Käsittelyä Vantti Oy:n omistajapoliittisista linjauksista ei ole vieläkään saatu päätökseen, koska asiasta äänestettiin konsernijaostossa viime lokakuussa kokoomuksen, perussuomalaisten ja rkp:n toimesta. Edellä mainitut ryhmät halusivat selvittää asiaa uudelleen. Toukokuussa 16.5 konsernijaostossa käsitelty uusi konsulttiselvitys ei edelleenkään kelvannut, vaan asia jätettiin pöydälle. Näin edellä mainitut ryhmät ovat pitäneet Vantin työntekijöitä ns. löyhässä hirressä jo vuoden verran.

Vantin toimintojen ulkoistamista ideologisista syistä
Konsulttiselvitysten tuloksista huolimatta em. ryhmät haluavat, ideologisista syistä, myydä ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuollon palveluja, joko osittain tai kokonaan ulkopuolisille, yksityisille yrityksille. Varsinkin keskustelu puhtauspalvelujen myymisestä on ollut aktiivista. Tällaista ajatuksenkulkua voi ainoastaan ihmetellä, koska puhtauspalveluala on erittäin kilpailtu ja alalla työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Mikäli Vantti Oy:n palveluja myydään yksityisille palveluntuottajille, edessä on ammattitaitoisen henkilöstön kato ja työvoimapula. Tämä taas näkyy suoraan palvelujen määrässä ja laadussa.

Kaksi vuotta sitten Oulussa haluttiin ulkoistaa ateria- ja puhtauspalvelut sekä edellytettiin 2 miljoonan euron säästöjä. Eipä ole rahoja Oulussa veronmaksajien tarpeisiin näkynyt. Jos voittoa on tullut, ne ovat valuneet yksityisten, jopa kansainvälisten yritysten omistajille. Valta on siirtynyt kaupungin päättäjiltä yksityisten yhtiöiden hallituksille. Tätäkö me vantaalaiset haluamme?

Terveisin
Siku

30huhti

Oikein hyvää Vappua

Ihanaa, tänä Vappuna pääsemme tapaamaan toisiamme, pystymme osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja nauttimaan toistemme seurasta enemmän kuin parina viime vuotena. Toki koronan sairastavuusluvut ovat edelleen korkeat, mutta onneksi monella on koronarokotuksen ja siksi myös oireet saattava olla lieviä. Koronaa toki ei ole voitettu, tautiin kuollaan edelleen ja edelleen tarvitaan tehosterokotuksia, mutta valoakin on näkyvissä.

Vappu on minulle ennen kaikkea työväen juhla, johtuen tietysti poliittisesta taustastani ja vuosia jatkuneesta työurastani. Niin opiskeluaikana, työelämässä kuin toimiessani politiikassa, olen tehtävissäni halunnut nostaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon esiin. On oikeudenmukaista, että jokaisella on mahdollisuus turvalliseen lapsuuteen. On oikeudenmukaista, että jokaisella on mahdollisuus saada koulutusta, opiskella ja päästä töihin. On oikeudenmukaista, että erilaisissa järjestöissä ja yhteisöissä sekä ennen kaikkia työelämässä sinua kohdellaan tasa-arvoisesti.

Julkisen alan työntekijät menevät lakkoon
Tähän arvoon oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta nojautuu myös ensi viikolla aloitettava JHL:n ja muutamien muiden ammattiliittojen lakko. On oikeudenmukaisesta, että sinä saat tehdystä työstä sen todellisen vaativuuden mukaisen palkan. On oikeudenmukaista, että palkka nousee tehtävien vaativuuden kasvaessa, on oikeudenmukaista vaatia palkankorotusta ja palkkaohjelmaa.

Kunnissa on harkitusti työnantajan toimesta jätetty vastaamatta vaateeseen palkkaohjelmasta ja palkankorotuksista. Palkkaohjelmaa on vaadittu vuosia JHL:n toimesta ja palkankorotuksia sekalinjalla eli sekä euroina että prosentteina. Näin halutaan turvata myös pienituloisten työntekijöiden palkankorotukset.

On siis oikeudenmukaista, että julkisen alan työntekijät menevät lakkoon 3.5.2022. alkaen.

Eduskuntavaalit 2023
Juuri tämän oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisen takia, olen halunnut asettua ehdolle eduskuntavaaleihin 2023. Koivukylän sosialidemokraatit asettivat minut ehdokkaaksi ja kampanjaorganisaatio on rakentumassa aktiivisten tukijoiden toimesta.

Haluatko tulla mukaan kampanjaryhmääni? Ota yhteyttä, jos haluat tulla mukaan!

Hyvää Vappua!

Terveisin
Siku

27huhti

Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen palveluverkot ovat asukkaita varten

Vantaan tulevan hyvinvointikeskuksen sijoittuminen Tikkurilaan on vellonut viime viikon keskusteluissa. Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmän nosti asian keskusteluun valtuustoinfossa, koska sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan linjauksia ja päätöksiä hyvinvointikeskuksen sijaintiin Jokiniemessä on kyseenalaistettu kaupungin toisella toimialalla.

On aivan älytöntä resurssien hukkaan heittämistä, että samaan aikaan kaupunkiympäristön toimialalla operoidaan hyvinvointikeskukselle suunnitellulle tontille yritysrakentamista ja että asiasta ei riittävästi vaivauduta informoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan johtoa. Asiasta on viestitetty jo useampaan kertaan kaupunginjohtoon. Valitettavasti kaupunginjohto ei ole asiaa päätökseen saattanut, vaan on antanut eriaikaisen valmistelun edetä kaupunkiympäristön toimialalla ja antanut eriävien kantojen velloa hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta näin pitkään.

Hyvinvointikeskuksen tontin paikka on ratkaistava nopeasti, jotta rakennushanke pääsee toden teolla vauhtiin. Tikkurilaan rakentuvaa hyvinvointikeskusta tarvitaan tulevan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen asukkaille jo seuraavina vuosina, eikä suinkaan vasta 2030-luvulla, jota toisen tonttipaikan hakeminen todellisuudessa tarkoittaisi.

Some-keskustelulla ei ratkaista sosiaali- ja terveysasemien sijoittumista
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuutetut seuraavat myös mielenkiinnolla kyseistä prosessia. Osa on intoutunut käymään keskusteluja hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta sosiaalisessa mediassa. Eräs vantaalainen aluevaltuutettu oli sitä mieltä, että Tikkurilaan rakentuva hyvinvointikeskus voisi aivan hyvin sijoittua Tikkurilan alueella muualle kuin Jokiniemeen, vaikka toisesta tontista ei varmuutta olekaan.

Samaan keskusteluun em. aluevaltuutettu myös esitti, että Koivukylän sosiaali- ja terveysasema voitaisiin lakkauttaa, koska Koivukylän alueen asukkaat voivat aivan hyvin käydä asioimassa Tikkurilassa, aivan kuten 1980-luvulla. Ilmeisesti aluevaltuutettu ei miettinyt ollenkaan sitä, miten sote-palvelujen tarve ja saatavuus hoidettaisiin tai miten paljon 1980-luvun jälkeen Vantaan väestö on kasvanut myös Tikkurilan ja Koivukylän palvelualueella. Mielestäni aluevaltuutetun mielipide kertoo enemmän aluevaltuutetusta itsestään kuin siitä, miten saadaan hyvinvointialueelle mahdollisimman toimiva ja kattava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen verkosto.

Palveluverkkosuunnitelmat ovat tekeillä
Palveluverkkosuunnitelmaa seuraaville vuosille tehdään niin Vantaalla kuin Vantaa-Keravan hyvinvointialueella parhaillaan ja niistä päätetään molemmissa valtuustoissa tänä syksynä. Siksi onkin syytä tehdä yhteistyötä niin Vantaan ja Keravan kaupunkien eri toimialojen kuin hyvinvointialueen palveluverkkoa suunnittelevien virkamiesten, poliittisten päättäjien, asukkaiden ja alueen järjestöjen kesken.

Tavoitteena on saada palveluverkoista mahdollisimman toimivat ja molempien kaupunkien sekä hyvinvointialueen asukkaita palveleva verkosto. Palvelujen kannalta on tärkeää, että asukkaat pääsevät palvelujen piiriin niin julkisilla liikennevälineillä kuin digitaalisesti. Lisäksi palveluja on tarjottava myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hyvää kevättä ja lähestyvää Vappua!

Terveisin
Siku

03huhti

Kevät ja koronarajoitusten poistuminen ei luvannutkaan iloa ja toivoa

Koronarajoitukset poistuivat lähes täysin, mutta toivo uudesta alusta hiipui Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Täysin roistomainen ja rikollinen hyökkäys Ukrainaan on tehnyt eurooppalaisista ja EU:sta yhtenäisempiä kuin Putin ja hänen esikuntansa ikinä pystyivät kuvittelemaan. Me olemme osoittaneet, että haluamme auttaa erilaisin keinoin, mutta kaikkein tärkeinä olisi saada sota loppumaan ja mahdollisuus ukrainalaisille päästä omaan kotimaahansa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palveluja tehdään Vantaa-Keravan asukkaille
Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle on perustettu aluehallitus, lautakuntia ja tulevaisuusjaostoja. Jaostot toimivat aluehallituksen alaisuudessa. Jo nyt on tullut selväksi, että hyvinvointialueen organisaation rakentamisessa pitää olla tosi tarkkana ja käydä erilaisia keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi väliaikainen valmistelutoimielin, joka oli nimetty Vantaan ja Keravan virkamiehistä ja joka toimi viime kesästä helmikuun loppuun, oli linjannut, että hyvinvointialueen tukipalvelut kilpailutetaan ja ostetaan ulkopuolisilta yrityksiltä. Tätä linjausta en voi todellakaan kannattaa. Tämä asia ei olisi tullut aluehallituksen käsittelyyn, jolleivat sosialidemokraatit olisi nostaneet asiaa esiin. Valitettavasti tässä yritettiin viedä suunnitelmia ohi poliittisen päätöksenteon ja siksi on oltava asioista selvillä ja kuulolla.

Kun palveluja suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, on syytä ottaa huomioon mm. alueiden asukkaat, ikärakenne, julkisen liikenteen toimivuus ja palvelujen tarve. Siksi on tärkeää, että asukkaat voivat osallistua palveluverkon suunnitteluun ja varsinkin keskusteluun yhdessä palveluja tarjoavien ammattilaisten, virkamiesten ja poliitikkojen kanssa, ennen kuin asioista päätetään.

Ikävintä on, että jos palveluja suunnittelevat ainoastaan virkamiehet, joilla ei ole mitään käsitystä Vantaan ja Keravan toimintakulttuurista ja em. kaupunkien asukkaista. Valitettavasti moni asia näyttää paperilla ihan erilaiselta kuin käytännössä. Palvelujen tarjonta, toiminnan organisointi ja palveluissa tapahtuvia muutoksia ei enää voida suunnitella entiseen malliin vaan laadukkaampien palvelujen saamiseksi on syytä myös kuunnella palvelujen käyttäjiä ja työntekijöitä. Jos näissä poliittisissa tehtävissä ei ole mitään muuta oppinut, niin ainakin sen, että järki ja viisaus ei asu yhdessä päässä.

Työtaistelukevät jatkuu
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat olleet ns. lukossa jo pitkään. Valtakunnansovittelijan esitys oli pakko hylätä viime viikolla työntekijäjärjestöjen toimesta, koska palkankorotusesitykset eivät tuoneet reaalisesti yhtään lisää palkkaa pienipalkkaisille kuntatyöntekijöille. Työntekijöille, jotka ovat koko korona-ajan venyneet työvuorosta toiseen, vaihtaneet työtehtäviään ja opiskelleet uusia tehtäviä tai jotka ovat oman turvallisuutensa vaarantaen tarjonneet hoitoa, hoivaa, ruokaa, puhtaita tiloja ja välineitä.

Kunta-alan työnantajajärjestö toteaa, ettei ole rahaa. Milloin sitä on ollut työntekijöille? Ei koskaan, kun on haluttu lisää palkkaa, lisää työntekijöitä tai parempia työehtoja. Välillä on jopa käyty kuntatyöntekijöiden kukkarolla lomarahoja leikkaamassa ja työaikaa pidentämässä, josta hyödyn ovat keränneet työnantajat.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellot jatkuvat, osa hoitajista on aloittanut jo lakon ja lisää eri ammattiryhmien lakkoja on luvassa, mikäli sopimusta ei saada aikaiseksi. Pöyristyttävintä on ollut huomata, että joidenkin kuntien esimiehet on ohjeistettu jopa painostamaan työntekijöitä, mikäli he eivät suostu vuoronvaihtoihin. Tästä laittomasta ja epäasiallisesta menettelystä on viety tiukkasanaista viestiä neuvottelupöytään ja työnantajille sekä tietääkseni ainakin yksi rikosilmoitus asiasta on tehty. Joten kovat paineet on asetettu työnantajalle ja ensi viikolla alkavaan hallituksen kehysriiheen, josta moni toivoo lisärahoitusta. Edessä saattaa olla pitkä ja polveileva kevät.

Alkukevään terveisin

Siku

06helmi

Aluevaltuuston hallintosääntö ja Vantaan strategia, kumpikin valtuutettujen työkaluja

Vaalikampanjan lopulla ilmennyt korona on selätetty. Onneksi tauti tuli lievänä, koska kaikki rokotteet oli otettu. Minulla on ollut kaksi viikkoa aikaa sulatella aluevaaleissa saamaani äänimäärää ja äänestäjien antamaa, suurta luottamusta. Hieman epätietoisin tuntein mietin, mitä odotuksia äänestäjillä on ja miten pystyn vastaamaan niihin odotuksiin.

Tehtävä aluevaltuutettuna alkaa
Varsinaiset Vantaa-Kerava aluevaltuutetun tehtävät alkavat maaliskuussa, mutta hyvinvointialueen toimintaa valmistelevat henkilöt ovat ottaneet jo yhteyttä meihin aluevaltuutettuihin. Ensi viikolla alkavat koulutukset ja neuvottelut poliittisten ryhmien kesken on aloitettu mm. aluehallituksen ja lautakuntien edustajista. Maaliskuun alussa Vantaa-Kerava aluevaltuutetuille pidetään harjoittelukokous ja varsinainen ensimmäisen aluevaltuuston kokous pidetään 8.3.

Ensimmäisinä tehtävinä aluevaltuutetuilla on tehdä päätöksiä, joilla organisaatio saadaan ns. ylös nostettua ja toiminta rakennettua toimivaksi tämän vuoden aikana. Yksi aluevaltuuston tärkeimmistä tehtävistä, heti alkuun, on hallintosäännöstä päättäminen, jonka soveltaminen alkaa päätöksen hyväksynnän jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava hallintosääntö, jossa määritellään johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Hallintosääntö on hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline eli meille aluevaltuutetuille varsin tärkeä työkalu.

Hyvinvointialueen henkilöstö mukaan toiminnan kehittämiseen
Hallintosääntömallissa on myös maininta henkilöstöjaostosta. Henkilöstöjaoston tehtävänä on mm. kehittää henkilöstöhallintoa, vaikuttaa aktiivisesti ajankohtaisiin henkilöstöä koskeviin asioihin sekä vastata osaltaan henkilöstön rekrytoinnista. Lisäksi kyseisen jaoston tehtävänä olisi laatia yleisohjeet henkilöstöhallinnon toteuttamiselle. Tällainen aluehallituksen alainen jaosto on syytä perustaa, koska se vahvistaisi henkilöstöpolitiikan toteutumista myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on mielestäni usein jätetty henkilöstön mielipiteet, ideat ja toiveet huomioimatta. Esitykset henkilöstön mukaan ottamisesta palvelujen, palveluprosessien ja esim. monialaisen yhteistyön suunnitteluun tulivat esiin monen ehdokkaan vaalikampanjassa.

On siis tärkeää, että henkilöstön edustajien tulisi olla mukana myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen hallinnossa. Henkilöstön edustajalle annettaisiin läsnäolo- ja puheoikeus erityisesti henkilöstöjaoston kokouksiin. Henkilöstön edustajien osallistumisesta päätösten valmisteluun on hyviä kokemuksia esim. monesta kunnasta.

Vantaan strategian on vahvistettava asukkaiden osallisuutta
Vantaan valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Vantaan strategia vuosille 2022-2025. Omassa puheenvuorossani totesin, että Vantaan keskukset/lähiöt ovat nähneet useita projekteja, suunnitelmia, kilpailutuksia ja rakentamishankkeita, mutta toteutuminen on ollut monin paikoin surkeaa. Vantaan kaupunkikeskukset tarvitsevatkin tavoitteellisen peruskorjaus-, purkamis- ja täydennysrakentamisen suunnitelmat, joihin sitoutetaan eri toimijat mukaan esim. erillissopimuksin.

Asukkaiden kiinnostuminen omasta elinympäristöstä ja aktiivisuus asuinalueensa muuttamiseen vaatii tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksista ja päätöksenteon menetelmistä. Tähän kuuluu myös vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin esim. äänestäminen. Vantaa on ollut erinäisissä vaaleissa huonoimmin äänestävien joukossa. Vaikka äänestysprosentin kasvu on ollut Vantaalla sitovana tavoitteena, siihen ei ole pystytty vaikuttamaan. Aluevaaleissa olimme jumbosijalla ja eikä kuntavaalitkaan hyvin menneet, alle 50%:n äänestysaktiivisuudella.

Siksi strategian toimenpiteitä on kohdistettava demokratiakasvatukseen ja demokraattisten päätöksentekomallien tietoisuuden vahvistamiseen. Demokratiakasvatus aloitetaan jo lapsuudessa ja sen tulisi jatkua olennaisena osana kansalaistaitoja, läpi koulutuspolun.

Hyvää talven jatkoa

Terveisin
Siku