Uutiset

Laadukkaat sote-palvelut tarvitsevat lisää henkilöstöä

Vaalikampanjoinnissa minulta on kysytty useampaan kertaan, miten Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aiotaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Ongelmat on ennustettu ja tiedetty Vantaalla jo vuosikausia sitten, mutta korjaavat toimenpiteet ovat olleet liian pieniä tai kohdistuneet samaan ratkaisuun: lisätään työntekijävakansseja. Henkilöstöpulaan liittyvät ongelmat ovat on niin isoja, että niitä ei ratkaista yksin kunnan talousarvion yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje on ollut arkipäivää monessa toimipisteessä ja ennen koronaa.

Työn vaativuuden mukainen palkkaus ja toimenpiteitä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi
Sote-henkilöstön saatavuuden, veto- ja pitovoiman varmistamiseksi tarvitaan oikeudenmukaiset palkankorotukset, suunnitelmallisesti toteutettu palkkaohjelma ja palkkojen vastaavuus nykyistä paremmin tehtävien vaativuuteen. Samat palkkaperiaatteet koskevat esim. tukipalvelujen työntekijöitä. Pienenevät ikäluokat, eli vähemmän hoitajia, tarkoittaa, että jatkossa korkean palvelutason takaamiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.  Tällöin ulkomaalaiset työntekijät, jotka ovat hankkineet kansainvälisesti hyväksytyn ammattipätevyyden voivat hakeutua Suomeen töihin suomalaisin työehdoin ja suomalaisella palkkatasolla. Suomen kielen koulutuksen määrän lisääminen ja esim. ammattipätevyyden päivittäminen kuuluvat myös olennaisesti perehdytykseen. Sote-henkilöstöstä on pulaa muuallakin maailmassa, joten kilpailu on kovaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Henkilöstölle on osoitettava myös kohtuuhintaisia, nykyaikaiset laatuvaatimukset täyttäviä ja eri kokoisia työsuhdeasuntoja, hyvien julkisten liikenneyhteyksien läheisyydestä. Palkkaus tuskin nousee nopeasti sille tasolle, mitä ammattinimike, työn vaativuus ja kokemus edellyttäisivät, niin pienemmät asumiskustannukset lisäävät työn pitovoimaa.

Eri kunnista tulevien työntekijöiden palkat voivat olla hyvin erilaisia, koska palkkatasot vaihtelevat samoissa tehtävissä suuresti, vaikka työn vaativuus olisi sama. Vantaa-Kerava hyvinvointialueella palkkojen harmonisointi eli palkkojen yhdenmukaistaminen on tehtävä saman ammattiryhmän ja saman vaativuustason kärkipalkkaan, jotta palvelut saadaan turvattua. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee nykyistä enemmän urapolkuja ja koulutusmahdollisuuksia työssä jaksamiseen, kehittymiseen ja asiantuntijuuden vahvistamiseen. Myös esimiehet tarvitsevat koulutusta, vertaistukea ja mahdollisuutta kehittää omaa johtajuuttaan.

Ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen
Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen on toteutettava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Henkilöstöllä on tietoa ja taitoa itsenäiseen työn ja työvuorojen suunnitteluun, kokemusta toimia erilaisissa tiimi- ja moniammatillisissa työryhmissä. Näitä asioita on hyödynnettävä asiakkaiden ja potilaiden palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Uusien toimintamallien luomisessa on syytä kuunnella myös asiakkaiden/potilaiden mielipiteitä palveluista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen sektorin tuottamia digitaalisia palveluja pidetään kankeina ja sisältävät vain osan palveluista esim. yksityisiin palveluntarjoajiin verrattuna. Osa kansalaisista pystyy hyödyntämään tietotekniikkaa omassa hoidossaan hyvin, siksi on tärkeää saada sote-palveluja nykyistä enemmän digitaalisten palvelujen piiriin. Monia asioita pystytään selvittämään jo ennen ensimmäistä digi-/lähivastaanottoa.

Edellä mainitut tavoitteet osoittavat sen, että henkilöstön saatavuuteen vaikuttavista asioista päätetään hyvinvointialueiden valtuustojen lisäksi kuntatyönantajan eli KT:n, ammattiliittojen, eduskunnan, eri ministeriöiden ja yritysten toimesta. Vain hyvällä yhteistyöllä saamme Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle laadukkaat sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut. Ne eivät synny vastakkainasettelulla. Aluevaalit ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvovaalit.

Terveisin
Siku

Sote-palvelujen on uudistuttava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella

Koronatartuntojen kasvu, sairastavuus ja rokotekattavuuden saavuttaminen vaativat lisää hoitohenkilöstöä mm. taudinjäljitykseen ja rokotuspisteisiin. Potilasturvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi, on kunnissa luotu myös määräaikaiset sopimukset sille, mitä työntekijät saavat korvauksia keskeyttäessään tai peruuttaessaan vuosilomansa vapaaehtoisesti. Valitettavasti korvaukset, jotka tulevat tosi tarpeeseen, ovat kunnasta riippuen hyvin erilaisia.

Hyvinvointialueelle yhtenäiset korvaukset
Espoo maksaa hoitohenkilöstölle 120 euroa/peruttu vuosilomapäivä, Helsinki maksaa kertakorvauksen 450 euroa, koskien samaa vuosilomajaksoa. Vantaa maksaa vapaalta tai lomalta vuoroon kutsutuille työntekijöilleen, silloin kun muut sijaisjärjestelyt esim. Seuren kautta eivät toteudu, 70 euroa/tehty työvuoro. Vantaan hyvinvointialuekumppanilla Keravalla on myös omat vuosilomia koskevat korvausmäärät samoin kuin HUS:ssa, jotka ovat korkeammat kuin Vantaalla.

Mitäpä luulette, miten työntekijät siirtävät tai peruuttavat vuosilomiaan Vantaalla verrattuna Espoon tai Helsingin työntekijöihin. Vantaalla on lukuisia hoitohenkilöstön työpaikkoja avoinna ja työntekijävajaus on monien toimipisteiden arkea, jo ennen koronaa. Tähän vajaukseen yksi syy on ollut se, että Vantaalla hoitohenkilöstön palkat ovat huonompia kuin monessa ympäristökunnassa. Selvää on, että erilaisia, esim. edellä mainittuja korvauksia Vantaa-Kerava hyvinvointialueella on yhtenäistettävä ja vertailtava niitä muiden hyvinvointialueiden maksamiin korvauksiin.

Sote-palvelut vaativat uudistumista
Hyvinvointialueen sote-palvelujen on uudistuttava, jotta saadaan aikaan lisää, parempia ja vaikuttavampia palveluja. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa vain joka kymmenes palvelujen käyttäjä uskoo, että näin tapahtuisi. Uudistumisen edellytys on eri ammattiryhmien mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun. Hoitohenkilöstö, lääkärit, samoin kuin sosiaalihuollon ammattilaiset tai erilaiset terapeutit tietävät, miten heidän ammattitaitoansa voidaan hyödyntää parhaiten Vantaa-Kerava alueen asukkaiden parhaaksi. Työn kuormittavuuden hallinta, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja sen kehittäminen lisäävät työn mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Samalla myös asukkaiden ja erilaisten potilasjärjestöjen mielipiteitä sekä kokemusta on syytä kuunnella, kun palvelutoimintaa järjestetään hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueen hoitoon nimetyt vastuulääkärit, -hoitajat tai -asiantuntijat lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat hoidon ja hoivan onnistumista. Siksi kannatan lämpimästi vastuuhenkilöiden nimeämistä niille, jotka tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Myös palvelujen käyttäjän kokemus hyvästä hoidosta vahvistuu. Lisäksi tarvitaan eri ikäryhmien ja perheiden hoitoon ja hoivaan erikoistuneita työntekijöitä esim. neuvolassa, mielenterveys- ja vanhusten palveluissa. Moniammatillisten osaajien yhteistyö on tärkeää, jotta hoitoketjut ja tarvittavat toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja sujuvasti.

Digitaalisia palveluita tarvitaan lisää
Digitaaliset palvelut kuuluvat olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erilaisten ajanvarausten, videovastaanottojen, mittaustulosten tai raporttien lähettämisen mahdollisuuksia on lisättävä. Ne, jotka osaavat käyttää digitaalisia palveluja, osaavat myös kertoa oireistaan, lääkityksestään, tunnetilastaan ja avun tarpeestaan. Lisäksi apuna voidaan käyttää erilaisia sähköisiä kyselyjä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaaliset palvelut ovat yksi vaihtoehto lisää, eivätkä suinkaan poista mahdollisuutta myös asioida sote-palveluissa esim. puhelimitse. Digitaalisten palvelujen vahva kehittäminen yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa avaa mahdollisuuden nopeaan ja sujuvaan asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Hyvää talvista tammikuun alkua!

Terveisin
Siku

Aluevaaleilla on merkitystä!

Syksy on kulkenut hujahtaen ja kohta ollaan jo joulussa. Uuden valtuuston ja kaupunkikulttuurilautakunnan kanssa toiminnan aloittaminen, toisiin päättäjiin tutustuminen ja asioihin perehtyminen sekä muutto uuteen asuntoon on pitänyt kiireisenä työn ohessa. Onneksi asioita pystyy laittamaan tärkeysjärjestykseen ja suunnittelemaan päivänsä siten, että myös läheisille jää aikaa.

Hyvinvointialueen aluevaalit
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluevaalit ovat parin kuukauden kuluttua. Miksi on tärkeää, että mahdollisimman moni käyttää ääntänsä tammikuussa vaaleissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille. Vantaa ja Kerava muodostavat yhdessä hyvinvointialueen. Jo ensi keväänä, maaliskuussa 2022 aloittavat uudet aluevaltuustot päätöksenteon, joka koskee hyvinvointialueita. Miten palveluja tulevaisuudessa järjestetään, hyvinvointialueen omana vai ostopalveluina vai yhteistyössä muiden kanssa. Miten riittävää henkilöstä hankitaan, miten palkkoja harmonisoidaan ja miten varmistetaan hoito sekä riittävät palvelut Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaille.

Vuoden 2023 alkaessa Vantaan kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitus tai virkamiehet eivät vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutuksesta, riittävästä määrästä toimipisteitä tai riittävästä henkilöstöstä. Siksi aluevaaleilla ja -valtuutetuilla on merkitystä, koska he päättävät hyvinvointialueen sote-palveluista.

Hyvinvointialueet tarvitsevat sitoutuneita ja osaavia päätöksentekijöitä
Miksi olen lähtenyt ehdokkaaksi aluevaaleihin? Siksi, että uskon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikuttavan asiakkaan ja potilaan hoitoon, palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Moniammatillinen yhteistyö ja palveluketjujen sujuvuus vahvistavat tyytyväisyyttä, vähentävät päällekkäisyyttä, nopeuttavat paranemista ja kuntoutumista sekä säästävät kustannuksia.

Nykyisin perustason sosiaali- ja terveydenhuolto sakkaa välillä pahasti myös Vantaalla. Kauniita puheita on riittänyt virkamiehiltä ja poliitikoilta, mutta pysyvän ja laadukkaan toiminnan kehittäminen on ollut mahdotonta, koska ei ole ollut henkilöstöä, rahaa tai kykyä järjestää toimintaa uudelleen. Pitkäjänteisyys toiminnan kehittämiseen ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin on puuttunut. Hyvin toimivia ja laadukasta palvelua tarjoavia yksiköitä on, mutta hyvien käytänteiden levittäminen ei ole onnistunut.

Henkilöstöpula on kestänyt vuosikausia ja samaan aikaan Vantaan asukasmäärä on kasvanut koko ajan. Kaupungin kasvua ei otettu riittävän ajoissa huomioon ja palvelujen puute pääsi kasvamaan liian isoiksi esim. lääkäri-, psykologipalveluissa tai lastensuojelussa.

Hyvä asiakaskokemus olennainen osa hyvinvointia ja uskon sen paranevan sote-uudistuksen myötä. Nykyisin monet sote-palvelut on suunniteltu palvelun tuottajan näkökulmasta, asiakasta ja potilasta ei ole kuunneltu tai otettu mukaan suunnitteluun. Hyvin tyypillistä on sote-palveluille, että tieto ajanvarauksesta toimitetaan kirjeitse. Jos palvelujen käyttäjä haluaa vaihtaa aikaa, joutuu asiakas/potilas kaivamaan itse tiedon siitä, mihin hän voi ottaa yhteyttä. Siksi tarvitaan palveluketjujen, eri palvelutasojen ja ammattiryhmien ja palvelujen käyttäjien yhteistyötä saumattoman ja sujuvan asioinnin varmistamiseksi.

Terveisin
Siku

Koivukylän Kirnun aukion ja lähiympäristön peruskorjaus on saatu aikaan yhteistyöllä

Elokuun koronaluvut näyttävät sen, että syksy ei tule toteutumaan niin kuin on suunniteltu. Todennäköisesti kaikki suunnitellut tapahtumat, seminaarit ja yhteiset tilaisuudet tullaan peruuttamaan tai muutetaan etätapahtumiksi kokoontumisrajoitusten takia. Vantaan valtuustokausi on aluillaan ja todennäköistä on, että jatkamme kokouksia etänä, samoin kuin edelliselläkin kaudella.

Koivukylän Kirnun aukion ja rakenteiden surkea tila on kilvoittanut paljon kommentteja niin asukkailta, järjestöiltä kuin poliitikoilta. Vihdoinkin Kirnun aukion ja portaiden korjaus on aloitettu. Koivukylän sosialidemokraatit ovat antaneet, jo useamman vuoden ajan, asiasta palautetta koko ostariin ja Kirnun rakenteisiin sekä ympäristöön liittyen. Vuoteen 2017 päättyvällä valtuustokaudella pyysin mm. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän ja suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaavia virkamiehiä katsomaan Koivukylän ostoskeskuksen ja rakennetun ympäristön heikkoa tilaa. Silloin katselimme myös Kirnuun johtavaa siltaa ja kävelytietä. Yhteisen tapaamisen tiimoilta tuli selväksi, että alueen rakenteet tarvitsevat korjausta, lisävalaistusta ja lisää viihtyvyyttä edistäviä rakenteita. Tämän vierailun jälkeen Koivukylän Sosialidemokraatit ottivat taas kerran alueen tilaan kantaa, jotta rakenteita ja pintoja saataisiin korjattua.

Korjausrakentaminen on edennyt hitaasti
Ensimmäiseksi laitettiin kuntoon Kytötien ylittävä silta ja valaistus sekä tehtiin koko Rautakallionkadun varrelle maalauksia, seinämuraaleja ja viihtyvyyttä lisääviä taideteoksia. Samalla toteutettiin Havukosken alueelle enemmänkin seinämuraaleja. Kirjaston siirryttyä pois Kirnun tiloista, teki Koivukylän sosialidemokraattien jäsen Faysal Abdi aloitteen tilojen muuttamisesta järjestöjen toimitilaksi.  Peruskorjattu tila tulee tänä syksynä järjestöjen käyttöön. Valitettavaa toki on, että alueen kunnostaminen ja viihtyvyyden parantaminen on kestänyt useamman vuoden ajan. Asiat olisivat voineet todellakin voineet tapahtua nopeammin.

Yhteistyöllä saamme aikaan tuloksia
Valitettavasti kevään kuntavaaleissa eräs puolue ja heidän kärkkäimmät ehdokkaansa eivät viitsineet tutustua aluetta koskeviin suunnitelmiin. Sen sijaa he kävivät kauhistelemassa, videoimassa ja levittämässä perättömiä kauhukuvia Kirnun aukion tilaan ja alueen asukkaiden toimintaan liittyen. Tällainen toiminta kuulu Koivukylän Sosialidemokraattien tai aktiivisesti alueella toimivien kansalaisjärjestöjen toimintamalliin. Asiat eivät korjaannu räksyttämällä julkisuudessa ja ns. irtopisteitä hankkimalla. Sen sijaan alueen aktiiviset toimijat ovat koko ajan halunneet korjausrakentamista, palvelujen lisäämistä ja viihtyisyyden kasvattamista alueelle, yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.  Vaikka Koivukylän keskustan kehittäminen on edelleen kesken, minä ja Koivukylän Sosialidemokraatit, olemme vahvasti vaikuttamassa sen kehittämiseen jatkossakin.

Terveisin
Siku

Kulttuurielämyksiä tarvitaan

Koronan aiheuttamien rajoitusten purku eri yritysten ja kulttuuritoimijoiden välillä ihmetyttää. Kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöt ovat oikeutetusti nostaneet aluehallintoviranomaisten eriarvoistavat linjaukset esiin. Kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöjen mielestä aluehallintoviranomaiset eivät noudata maan hallituksen antamia linjauksia ja ohjeita.

Aluehallintovirasto päättää yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten koronarajoituksista, kun maan hallitus tekee päätökset ravintoloiden koronarajoituksista. Näiden kahden toimijan välillä linja ei ole selkeä. Hyvä kysymys on, että miksi ravintoloissa saa istua sisällä enemmän kuin 6 henkilöä, mutta teatterinäytökseen tai elokuvateatteriin ei enempää voi sisään ottaa, vaikka paikkoja riittäisi turvaväleilläkin monelle penkkiriville. Käsittääkseni teattereissa, erilaisissa näytöksissä ja esityksissä harvemmin yleisö keskustelee kovaäänisesti tai ylipäätänsä puhuu esitysten aikana. Rajoitusten purkamiseen pitäisi olla selkeä malli ja sitä olisi toteutettava suunnitelmallisesti. Turha poukkoilu ja epätietoisuus tulevasta, aiheuttaa vain lisäongelmia kulttuuri- ja taidealan selviytymiselle.

Kulttuuri tarvitsee rahoitusta
Esittävä taide ja eri alojen freelancerit ovat kärsineet koronasta pahasti. Tulot ovat hävinneet, tukea on ollut mahdotonta saada, valtio ei ole tullut riittävästi vastaan ja sosiaalitoimen turvaverkko on liian reikäinen kannatellakseen avun tarvitsijoita. Kituuttaminen päivästä toiseen on synnyttänyt katkeruutta ja samalla alaa kohdellaan aluehallintoviraston toimesta yliolkaisesti. Epävarma tulevaisuus aiheuttaa toimeentulonvaikeuksia erilaisille järjestöille, yhdistyksille ja organisaatioille. Vuokrat voivat olla rästissä, kassa tyhjä, lipputulot nollassa ja monen kunnan kaupunginavustuksia ollaan leikkaamassa. Kulttuuritoiminta on kohde, josta helposti leikataan varoja muiden kohteiden, varsinkin lakisääteisten palvelujen, tarpeisiin.

Vantaa järjestää tulevana kesänä, toki rajoitusten niin salliessa, erilaisia tapahtumia. Luvassa on puistopiknikkejä, pienimuotoisia esityksiä kaupunkiympäristössä, lauantaisoittoja, liikkuvia elintarvikehuoneistoja ja paljon muuta. Tavoitteena on luoda kulttuuripitoista kaupunkielämää vantaalaisille ja esiintymismahdollisuuksia eri alojen taiteilijoille. Tapahtumia on eri puolilla Vantaata, mutta ne keskittyvät selkeästi Tikkurilan ja Myyrmäen alueille. Seuraavina vuosina on tärkeää saada kaupunkikulttuuria nykyistä enemmän myös itä-Vantaalle. Haluan tehdä töitä sen eteen, että koko Vantaa voi olla ylpeä rennosta, rouheasta ja omaleimaisesta kulttuuritoiminnasta.

Terveisin

Sirkka-Liisa ”Siku” Kähärä
Vapaa-ajan lautakunnan
puheenjohtaja

Seis vihapuheille, turvataan demokratia jatkossakin

Kiinnostus oman asuinalueen rakentamiseen, palvelujen saatavuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin johtaa aktiiviset ihmiset myös usein kuntapolitiikan pariin. Lähestyvissä kuntavaaleissa kuitenkin moni valtuutettu, aktiivi tai potentiaalinen ehdokas on kieltäytynyt tai jättäytynyt pois kesken vaalikampanjan. Miksi?

Yhä useampi kertoo, että ehdokkaana oleminen vaatii liikaa ja vie yksityisyyden. On selvää, että ehdokkaan on perehdyttävä asioihin. On syytä käydä keskustella oman poliittisen viiteryhmän ja muiden ryhmien edustajien kesken. Ennen kaikkea on tärkeää kuunnella kuntalaisia ja lähipiiriään.

Uusien ehdokkaiden on tehtävä tunnetuksi itsensä, jos eivät ole jo entuudestaan kuntalaisille tunnettuja henkilöitä. Korona-aikana, kun potentiaalisten äänestäjien tapaaminen on ollut vaikeampaa, on lähes jokaisen ehdokkaan näkyminen painottunut enemmän sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisessa mediassa on hyvä osallistua eri keskusteluihin, kirjoittaa blogia, ottaa kuvia ja kertoa omasta elämästään.

Kirjoituksistaan jokainen ehdokas saa palautetta: asiallista, kiittävää tai kehittävää. Ikävä kyllä tulee myös palautetta, joka on asiatonta, poliittisesti vääristeltyä tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää. Yhä useampi kertoo myös valheista ja uhkailusta, joka voi olla suoraa tai ns. rivien välistä luettavaa. Erilaisiin väitteisiin on mahdotonta ja useimmiten turhaa vastata, koska silloin saa vastaansa isomman ryöpyn asiatonta palautetta. Ei ole ihme, että ehdokkaita ahdistaa, pelottaa ja turhauttaa vaalityö. Ei myös ole ihme, että moni valtuutettu tai potentiaalinen ehdokas on kieltäytynyt asettumasta ehdolle.

Toisille keskusteluun sosiaalisessa mediassa ei riitä asiallinen ja perusteltu mielipide, vaan poliitikoille ja kuntavaaliehdokkaille voidaan vastata mitä tahansa. Osa keskustelijoista katsoo läpi sormien poliitikkojen ja ehdokkaiden asiatonta kohtelua. Onko niin, että asiatonta käytöstä ei tuomita, koska pelätään itse sen kohteeksi joutumista? Jos sallimme vääristelijöiden tai asiattomien viestien julkaisijoiden jatkaa toimintaansa, puuttumatta siihen, silloin myös hyväksymme heidän tekemisensä.

Yhdenkään poliitikon tai ehdokkaan ei pidä tuntea pelkoa tai ahdistusta siitä, että on lähtenyt ehdolle. Jokaisen potentiaalisen ehdokkaan pitäisi pohtia muita asioita, kuin omaa tai perheen turvallisuutta. Jokaisen meistä pitää puolustaa heikompia, vaatia hyvää ja toisia kunnioittavaa käytöstä myös sosiaalisessa mediassa.

Rohkeutta ja turvaa kuntavaaleihin!

Terveisin
Siku

Yhteiset säännöt on tarkoitettu yksilön turvaksi

Vappu, perinteinen opiskelijoiden ja työväestön juhla on käsillä. Koronan takia yhä useampi työntekijä on joutunut pohtimaan, miten selvitä tästä päivästä. Osalla on töitä enemmän kuin jaksaa tehdä ja osalla työntekijöitä ei ole ollut kuukausiin työtä. Osa työntekijöiden ongelmista profiloituu julkisuuteen, osa puurtaa hiljaisesti työpaikoillaan.

Näitä hiljaisia puurtajia työskentelee esim. varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveysaloilla. Työajan seuranta, työntekijöiden vähäinen määrä, sijaisten puute tai ylityökorvausten odottelu ovat asioita, joihin toivottaisiin korjausta. Osa työntekijöistä on valveutuneita, tietävät omat ja esimiesten vastuut sekä vaatimukset.

Valitettavasti on myös niitä, jotka toimivat vastoin annettuja yleisiä ohjeita. Aloittavat työt ennen vuoron alkua tai poikkeavat sovituista käytännöistä työajan seurannassa. Valitettavasti osa työntekijöistä sopii keskenään työvuoroista, jos joku sairastuu. Tarkoitus saattaa olla hyvä, mutta jos työntekijälle tai hoidettavalle sattuu jotain, työntekijä jää usein yksin. Valitettavasti osa esimiehistä käyttää tietoisesti hyväkseen näitä työhön sitoutuneita työntekijöitä, jotka asettavat oman työturvallisuutensa kyseenalaiseksi päivittäin.

Pahinta on, että kun työntekijöitä puuttuu, eikä sijaisia työvuoroihin saada, suunnittelevat työntekijät keskenään kuka on pidempään, kuka tulee seuraavana päivänä aikaisemmin ja kuka auttaa missäkin tehtävissä. Vaikuttaakin siltä, että osassa toimipisteistä toiminta ja sovittujen ohjeiden noudattaminen on täysin villiä.  Tilanteeseen saataisiin  varmasti muutos, mikäli  aluehallintovirasto laajentaisi tarkastustoimintaansa. Kun vuonna 2019 tarkastettiin vanhusten hoivaa tarjoavia laitoksia, paljastui ikäviä yllätyksiä. Uskon, että moitittavaa löytyisi muualtakin, kuin vanhusten hoivalaitoksista.

Vappu on kevään juhla. Toivottavasti rankka talvi koronarajoituksineen on takana ja vähitellen päästään nauttimaan ystävien, työtoverien ja sukulaisten seurasta erilaisista palveluista nauttien.

Hyvää ja valoisaa Vappua!

Siku

Vapaa-ajan lautakunta ei lakkauta ruoka-apua Korsossa

Vantaan vapaa-ajan lautakunnan päätös irtisanoa Takaisin Elämään ry:n vuokratila Urpiaisentieltä Korsosta, on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa.

Tila irtisanottiin lautakunnan päätöksellä seuraavista syistä:
Vantaan kuntalaispalvelut on maksanut Takaisin Elämään ry:n, sille osoitetun 95 neliön, Korson toimitilan vuokran. Vantaalla mikään muu ruoka-apua tarjoava järjestö ei saa toimitiloja ilmaiseksi, vaan ne maksavat itse vuokran tiloistaan. Vantaa yhtenäistää vuokraamiensa tilojen vuokraperusteita ja haluaa eri toimijoille läpinäkyvät vuokrausperusteet.

Vantaan tilakeskus teki tilaan, joka oli vuokrattu Takaisin Elämään ry:lle, vuoden 2020 aikana tarkastuksen, josta ilmeni, että Urpiaisentie 7:ssä on Takaisin Elämään ry:n ohella toisenkin yhdistyksen ruoka-aputoimintaa. Samalla ilmeni, että ruoka-aputoimintaan käytettävä tila on suurempi kuin mitä Takaisin Elämään ry:lle oli osoitettu. Tarkastuksessa ilmeni, että käytössä oleva tila on pinta-alaltaan kaikkiaan 199,7 neliötä. Eli nämä järjestöt olivat ottaneet yli 100 neliötä lisää tilaa käyttöönsä ilman vuokrasopimusta, josta kustannukset maksoi Vantaan kaupunki.

Lisäksi toiminnan sisältö on laajentunut alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Toiminnan sisällön muutoksesta tai suuremman tilan käytöstä ei ole tehty sopimusta kuntalaispalveluiden kanssa, mutta Vantaan tilapalvelut laskuttivat kuntalaispalveluja molemmista tiloista. Myöskään kuntalaispalveluiden käyttötalouteen ei ole varattu tähän määrärahoja.

Näihin kaikkiin edellä mainittuihin syihin perustuen kuntalaispalvelujen virkamies esitti vuokratilan irtisanomista vuoden 2022 lopussa. Lautakunta päätti, että tila sanotaan irti vuoden 2021 loppuun mennessä. Irtisanomisaika on tässäkin tapauksessa normaalia pidempi, eli 9 kuukautta. Yleensä kaupungin vuokratilojen irtisanomisaika on 2-6 kuukautta.

Ruoka-apu ei Korsosta lopu, siihen on ottanut kantaa myös kaupunginhallitus kannanotossaan 22.3., jossa edellytetään ruoka-avun saamista Korsossa, myös jatkossa. Irtosanomisajan päätyttyä tila on vuokrattavissa kenelle tahansa, myös Takaisin Elämään ry:lle, kuitenkin sillä edellytyksellä, että vuokraaja maksaa itse vuokran.

Moni ruokaa-avun saaja on ollut huolissaan sosiaalisessa mediassa esiintyneessä videossa, jossa asia haluttiin politisoida. Kyseissä videossa on kerrottu vain osa totuudesta ja luotu pelottelemalla mielikuvia ruoka-avun loppumisesta, vaikka siitä ei ole ollut kyse vapaa-ajanlautakunnan päätöksessä.

Terveisin
Siku

Minun Havukoskeni

Helsingin Sanomien 27.2 julkaisemassa artikkelissa, koskien Havukoskea, en täysin tunnistanut asuinaluettani. On totta, että esim. vuoden 2017 kerättyjen tilastojen mukaan tällä alueella on vähäinen koulutustaso, enemmän työttömyyttä, sairastavuutta ja pienet verotulot verrattuna Vantaan muihin alueisiin. Monen asukkaan elämän laadussa ja alueen palvelujen parantamisessa on paljon tehtävää.

Samaan aikaan tällä alueella on paljon asukas- ja järjestötoimintaa, erilaisia ja eri kulttuureista olevia vantaalaisia. Havukoskella on paljon kerrostaloja, korkeitakin, mutta on myös metsiä, puistoja, leikki- ja pelikenttiä. Palvelut ovat vuosien saatossa heikentyneet siten, että muutaman kaupan, ruokapaikan ja yksityisyrittäjän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi yritystilaa ovat vallanneet erilaiset kuppilat. Palvelurakenne on siis vahvasti yksipuolistunut.

Vähäinen koulutustaso aiheuttaa herkemmin työttömyyttä, joka lisää pienituloisuutta ja sairastavuutta. Elämän yhden peruspilarin romahtaessa kehäefekti on valmis. Tarinoita näistä seurauksista Havukoskella riittää. Tähän ei ole pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi edes silloin kun työttömyyden -, koulutustason – tai sairastavuuden luvut ovat tulleet esiin. Myönteisen erityiskohtelun rahoituksella on pystytty riipaisemaan vain pintaa.

HS oli oikeassa mainitessaan alueen pienet verotulot. Ne ja muut edellä mainitut tekijät aiheuttavat tyytymättömyyttä, vihaa ja epätoivoa asukkaissa, jotka ovat yrityksistään huolimatta jääneet ilman turvaa, työtä tai koulutusta. Syytä on myös kaupungin johdon harjoittamassa eriarvoistavassa politiikassa.

Samaan aikaan, kun syksyllä 2019 kaupungin johto toi ohi, kaiken poliittisen talousarviovalmistelun, rahoituksen Kivistön väliaikaisen kirjasto- ja nuorisotilan rakentamiseksi erään talon liiketilaan, kävi Havukosken alueen järjestöaktiivit keskustelua kaupungin virkamiesten kanssa siitä, miksi Koivukylän kirjastolta jäänyttä tilaa ei saa järjestötilaksi. Kuukausien pallottelun jälkeen todettiin, että entisen kirjaston tiloissa oli myös sisäilmaan liittyvää ongelmaa. Tämän jälkeen kului taas aikaa, ennen kuin tilaa lähdettiin korjaamaan järjestötilaksi. Toisaalla Kivistössä oli varmasti tarve kirjasto- ja nuorisotilalle, mutta perussyy kaupunginjohdon nopeaan reagointiin oli, että Kivistössä on kaupungin korkeimmat verotulot.

Toinen esimerkki: Kytöpuiston koulun peruskorjausta siirrettiin vuodesta toiseen, tietoisesti. Se oli helpompaa, kuin jonkun muun alueen koulun peruskorjauksen siirtäminen. Perheet, joilla on muita ongelmia, eivät ole ensimmäisenä vaihtamassa koulua tai asuinaluetta tai vaatimassa koulurakennuksen kunnostamista. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat hyvin, kuinka kaupungin johdon toimet lisäävät eriarvoisuuden kierrettä Vantaan eri alueilla.

Havukosken ympäristön viihtyisyyteen on panostettu, mutta se on vain pintasilausta, joka ei poista tyytymättömyyttä yksilön elämäntilanteeseen. Alueella on paljon potentiaalia, kehittämisen paikkoja ja mahdollisuuksia. Täällä on myös tyytyväisiä erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita. Suunnitelmia kaupungin toimesta tehdään, mutta silloin kun asioita pitäisi edistää, tulee aina eteen rahan puute. Kaupungin johto tietää, että alueelta ei herkästi lähdetä mielenosoituksiin tai tehdä kirjelmiä. Valitettavasti Havukoskesta on tullut osalle perheistä vain läpikulkupaikka kohti parempaa elämää.

Terveisin

Siku

Jotain hyvää ja jotain huonoa

Ensimmäinen työviikko on takana JHL:ssa aluepäällikön tehtävissä. Uuden oppiminen, tietojen järjestäminen sekavassa päässä ja niiden sijoittaminen eri yhteyksiin on vienyt ajatukset täysin. Työpäivän jälkeen parasta olisi päästä tuulettumaan ulos, mutta aina se ei ollut mahdollista. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää muistaa myös rauhoittua, rentoutua ja levätä. Uskon, että asiat selkiytyvät ajan myötä. Oma haasteensa on varmasti siinä, että suurin osa perehtymisestä työhön, tehtäviin ja työyhteisöön tehdään etänä.

Terveysasemien puhelinpalvelut parantuneet
Terveysasemien puhelinpalvelut ovat saaneet viime viikkoina kiitosta, vihdoinkin. Ammattilaiset ovat vastanneet puheluihin tiukassa tilanteessa jo pidempään. Puheluihin vastataan ja takaisinsoitto toimii lähes viiveettä. Parannukseen on syynä se, että keskitetty puhelinpalvelu on siirretty takaisin terveysasemien puhelinnumeroihin ja puhelimeen vastaajia on ostettu ulkopuolelta. Toivottavasti kukaan ei enää haikaile puhelinpalvelujen keskittämisen perään.

Tämä ei ollut nimittäin ensimmäinen kerta kun Vantaalla puhelinpalveluja haluttiin keskittää. Vuodesta 2017 aloitettu toiminta on ollut kallis ja alusta lähtien siinä on ollut ongelmia. Puhelinpalvelujen keskittämisen myötä osa terveydenhuollon ammattilaisista, joiden olisi pitänyt siirtyä puhelinpalveluihin, hakeutui pois Vantaalta. Mikähän ihme siinä on, että jokainen uusi terveyspalvelujen johtaja haluaa muuttaa palveluorganisaation rakennetta tai toimintaa, vaikka siitä olisi jo aikaisempia huonoja kokemuksia tai olemassa olevaa tietoa toiminnan tehottomuudesta.

Kuntavaalien ajankohtaa pohditaan – jälleen kerran
Viime viikolla oikeuskansleri totesi, että mahdollista siirtämistä on pohdittava huolellisesti. Asiahan ei ole mikään uusi, sillä vaalien järjestäminen on riippuvainen koronan kulusta. Pohdinnassa ovat keinot, joilla esim. koronaeristyksessä olevat ihmiset voisivat äänestää turvallisesti ja tartuttamatta muita. Vaikka helmikuussa tehtäisiinkin päätös siitä, että kuntavaalit pidetään, voi pahentuva tautitilanne aiheuttaa aina muutoksia.

Minulta on kysytty mielipidettä asian suhteen. Eihän tämä ole mielipidekysymys, vaan asia, johon vaikuttavat koronatilanne, erilaiset lait ja oikeudet, kuten äänestäjän oikeus äänestää ja tartuntatautilaki. Voi olla, että osa vaalivirkailijoista rokotetaan, voi olla että huhtikuussa koronatilanne on ihan jotain muuta kuin nyt. Asia ei spekuloimalla edisty suuntaan tai toiseen. Kannattaa siis odottaa rauhassa.

Löytyykö Koivukylän vaalimökille paikka?
Koivukylän demareilla on ollut perinteisesti vaalimökki Kytötien puolella Koivukylän Kirnun ja kaupan edessä. Nyt Vantaan maankäytön virkamiehet ovat todenneet, että vaalimökki olisi haitaksi liikenteelle. Vaalimökki ei estä muuta liikennettä, kuin kaupan eteen luvattomasti kurvaavia autoilijoita, jotka aiheuttavat vaaratilanteita myös ilman vaalimökkiä. Uhkakuva on siis se, että vaalimökkiä ei Kytötien varteen saa laittaa, mutta luvattomasti pitkin jalkakäytäviä kaahaavat autoilijat saavat edelleen pysäköidä Kytötien kaupan eteen miten päin tahtovat.

Terveisin

Siku

Katse kohti kuntavaaleja 2021

Alkuvuosi on ollut vauhdikas, Yhdysvalloissa Trump vaihtui onneksi Joe Bideniin, kun taas Venäjällä pidettiin lähes samaan aikaan näytelmäoikeudenkäynti toisinajattelija Aleksei Navalnyita vastaan. Maailman tapahtumat osoittivat, kuinka demokratiakehitys pystytään vaarantamaan yllättävän nopeasti ja miksi demokratia vaatii jatkuvaa puolustamista.

Huhtikuun kuntavaalien lähestyessä yhä useampi on kiinnostunut siitä, mistä asioista Vantaalla päätetään. Loistavaa, sillä mehän niitä palveluja käytämme ja verorahoituksella myös niitä rahoitamme. Koronapandemia on muuttanut talouden vakautta ja antanut aihetta pohtia sitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Vantaan talouden on oltava hyvin ja suunnitelmallisesti hoidettua, jotta erilaiset palvelut pystytään tuottamaan, myös korona-ajan jälkeen, kun valtion koronatuki hiipuu. Eri puolueiden poliitikoista ja johtavista virkamiehistä koostuva tuottavuus- ja kasvutoimikunta jatkaa työskentelyään Vantaan talouden tasapainottamiseksi seuraaville vuosille. Talouden rajut muutokset ovat johtuneet koronapandemian aiheuttamista tekijöistä. Työttömyys, yritystoiminnan ja lentokentän toimintojen hiipuminen ovat aiheuttaneet ison loven Vantaan talouteen.

Toimikunnan tehtävänä on nostaa esityksiä päätöksentekoon siitä, miten Vantaan talous saadaan tasapainotettua seuraavalla valtuustokaudella, miten palvelut turvattua ja tarpeelliset investoinnit tehtyä. Lisäksi Vantaa on linjannut kärkihankkeita, joiden toteutuminen on lähempänä vuotta 2030. Yksi näistä on Vantaan ratikka, joka lähtisi rakentumaan vuonna 2024 ja valmistuisi 2028. Mielestäni Vantaan ratikka -hanketta ei pidä toteuttaa nyt, jos se vaarantaa Vantaan peruspalvelut, niiden laadun ja määrän tai kasvattaa Vantaan lainakantaa kohtuuttomasti. Siksi päätös ratikka -hankkeen toteuttamisesta kannattaa tehdä vasta koronapandemian jälkeen.

Kuntavaalikampanjat ovat tänä vuonna erilaiset. Moni ehdokas tuntee tuskaa siitä, miten kampanjointia voi korona-aikana tehdä, kun ei ole sallittua tavata ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa fyysisesti. Näissäkin vaaleissa puolueiden, tukiryhmien ja ennen kaikkea ehdokkaiden on tärkeintä saada äänestäjät äänestämään. Tässä tehtävässä riittää työsarkaa Vantaalla, sillä viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli hieman yli 50%.

Uskon, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, koronarajoitusten voimassa ollessa, myös äänestäminen kiinnostaa. On todella harmi, että sähköistä äänestystä ei ole vieläkään saatu luotettavasti toteuttamiskelpoiseksi. Nyt sille olisi todella tarvetta.

Lumisin terveisin

Siku

Sirkka-Liisa Kähärän joulukalenterin 24. pallo on löytänyt omistajan!

Sikun joulukalenterin 2020 viimeisen pallon löytäjä on löytynyt. Joulukalenterin joulupallot tuottivat iloa ja mielihyvää löytäjille. Pieni teko sai aikaan miellyttäviä tunteita. Joulupallon löytäjiä saatiin eri puolilta Vantaata ja palkinnot olivat aikaan sopivia. Palkintojen perille toimittaminen oli myös erittäin miellyttävää ja lukuisia kuvailuja joulupallon herättämistä tunteista oli mukavaa kuunnella.

Näin toteutettu joulukalenteri oli kokemuksena loistava, eikä varmasti jää viimeiseksi kerraksi. Kiitos kaikille ahkerille ja joskus jopa anivarhain liikkuneille tontuille. Te mahdollistitte tämän kalenterin toteutumisen!

Hyvää Joulua ja Sosiaalisempaa Uutta Vuotta 2021 meille kaikille!