Uutiset

05maalis

Reilu työelämä on jokaisen etu

Suomalaista työelämää on kehitetty yhdessä sopien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työntekijät ovat viime vuosina joustaneet, muuttaneet työtapojaan ja tehneet monille työnantajille sen tuloksen, joka on mahdollistanut esim. osinkojen jaon omistajille.

Yksi eduskuntavaalitavoitteistani on reilu työelämä. Alla on muutamia esimerkkejä siitä, mitä se tarkoittaa:

Työntekijöiden maksettavaksi siirretyt sosiaalivakuutusmaksut palautettava työnantajille
Edellinen, kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan, hallitus ajoi Suomeen kikyn eli kilpailukykysopimuksen 2016, jonka maksumiehiksi joutuivat työntekijät. Työaikaa pidennettiin 24 tuntia vuodessa, ilmaiseksi ja julkisen- ja valtionsektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 %:ia vuosina 2017-2019.

Työnantajamaksuja eli sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Työnantajat ovat hyötyneet kaiken kaikkiaan kikymaksuista yli 11 miljardia euroa tähän mennessä, työntekijöiden kustannuksella. Pieni- ja keskituloiset työntekijät tarvitsevat lisää rahaa elinkustannuksiin, joten olisi oikeudenmukaista, että edellä mainitut sosiaalivakuutusmaksut palautettaisiin työnantajien maksettavaksi työntekijöiden ostovoiman turvaamiseksi.

Kokoaikaisesta työstä saatavalla palkalla on pärjättävä
Moni haluaisi tehdä kokoaikaista työtä, josta saisi palkkaa, jolla pärjää. Valitettava totuus, että alle 2000 euron bruttotuloilla kuukaudessa yhä harvempi pystyy rahoittamaan normaaleja elämisen kustannuksia ilman, että joutuu turvautumaan asumis- tai toimeentulotukeen.

Näitä työnantajia, jotka vähentävät ja vyöryttävät omia palkkakustannuksiaan hyvinvointiyhteiskunnan maksettavaksi, on valitettavasti jokaisella sektorilla. Kokoomus on esittänyt, että valtion velkataakan vähentämiseksi on sosiaaliturvasta leikattava. Leikkaukset kohdistuisivat juuri pienituloisiin, jotka joutuisivat kokoaikaisen työn lisäksi hakemaan lisätyötä selviytyäkseen elämisen kustannuksista.

Alipalkkaus on kriminalisoitava
Valitettavasti Suomessakin osa työnantajista käyttää työntekijöitä hyväksi, paremman voiton varmistamiseksi. Hyväksikäytön ja alipalkkauksen kohteeksi joutuvat usein nuoret, ulkomaalaiset ja vammaiset.

Alipalkkaus ei ole tällä hetkellä rikoksena rangaistava ja siksi tarvitaan muutos rikoslakiin. Viranomaisilla on oltava oikeus puuttua alipalkkaukseen. Rangaistuksena asetettavan sakon on oltava niin suuri, ettei työnantajalla ole halua rikkoa lakia. Samalla tarvitaan työsuojeluviranomaisille tehokkaita keinoja puuttua alipalkkaukseen ja lisäresursseja, yhdessä poliisin ja syyttäjien kanssa.

Ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus
Ammattiliitoille tarvitaan kanneoikeus, jotta voidaan paremmin puuttua niihin tapauksiin, joissa työpaikoilla rikotaan lakia. Tällöin ammattiliitto voi nostaa kanteen työntekijän puolesta rikollisesta toiminnasta, eikä siihen tarvita työntekijän suostumusta.

Kyse on työmarkkinarikollisuudesta, koska työnantaja toimii väärin saadakseen taloudellista hyötyä. Useimmiten on kyse palkasta, joka voi jäädä maksamatta joko kokonaan tai osittain, palkan lisät puuttuvat tai lomarahoja ei makseta. Työnantaja voi jättää myös palkan sivukulut, kuten verot, eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Surullisena ja törkeänä esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupunki.

Nämä työmarkkinarikolliset aiheuttavat vahinkoa myös meille kaikille veronmaksajille. Verohallinnon selvitysten mukaan valtio menettää vuosittain noin 480 miljoonaa euroa verotuloja ja muita maksuja näiden verohuijareiden vuoksi.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei pidä heikentää
Kokoomus on esittänyt vaaliohjelmassaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta 400 päivästä 200 päivään. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus ei lisää yhtään enempää työpaikkoja tai mahdollisuuksia hakeutua töihin, jos ammattitaidolle ei ole käyttöä. Työttömän toimeentuloa kurjistamalla ajetaan vaan yhä suurempi osa työttömistä muiden sosiaalitukien piiriin.

Tarvitaan ennen kaikkea lisäresursseja ammattitaidon päivittämiseen, kehittämiseen tai mahdollisuuksia uuteen ammattiin kouluttautumiseen. Lisäksi urasuunnittelua ja oman työn kehittämistä on vahvistettava jo töissä ollessa. Työllisyyspalveluilla on iso merkitys työllistymisen edistämisessä.

Samaan aikaan kun porvaripuolueet ja varsinkin kokoomus haluavat kurjistaa työntekijöiden toimeentulon mahdollisuuksia, ovat he luvanneet vaaliohjelmissaan miljardin euron veronkevennykset, jotka kohdistuvat 75 %:sti hyvätuloisille. Nämä veronkevennykset rahoitettaisiin leikkaamalla yhteiskunnan toiminnasta, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Terveisin
Siku

14helmi

Vakituista sote-henkilöstöä on arvostettava

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaa on yritetty ratkaista erilaisten henkilöstön vuokrausfirmojen toimesta keikkatyötä tekevillä sijaisilla. Osa keikkalaisista tekee pitkiäkin jaksoja paremmalla palkalla samassa toimipisteessä, osa vaihtelee työpaikkoja tarpeen mukaan. Valitettavasti tämä toimintamalli ei ole parantanut, pysyvän oman henkilöstön, tilannetta.

Vakituisen henkilöstön sitoutumista ei ole arvostettu
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä keikkailevalla työntekijällä saattaa olla jopa 1000 euroa paremmat bruttotulot kuukaudessa kuin toimipisteen vakituisilla työntekijöillä. Samaan aikaan nämä vakituiset työntekijät ohjaavat ja perehdyttävät lukuisia keikkatyöhön tulevia työntekijöitä toimintayksiköiden toimintaan ja potilaiden lääkitykseen. Pahimmillaan on ollut tilanteita, joissa toimipisteen esimiehillä ei ole tietoa etukäteen keikkalaisen ammattitaidosta tai suoritetuista sote-alan tutkinnoista. Jokainen ymmärtää, mitä tällainen toiminta aiheuttaa vakituisen henkilöstön hyvinvoinnille, työmotivaatiolle ja työssä viihtymiselle.

Vantaalla on käytetty, ennen hyvinvointialueen perustamista, jo pitkään Seuren kautta hankittavia keikkalaisia, jotka ovat osittain paikanneet vakituisen henkilöstön puuttumista. Vantaan kasvu on kuitenkin ollut 2010- luvulla niin nopeaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ei ole pystynyt vastaamaan kasvavien asukasmäärien palvelutarpeeseen ja palvelujen kysyntään. Vantaa säästi useita vuosia sekä henkilöstömäärissä että työntekijöiden palkkauksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden saatavuusongelma paheni siinä vaiheessa, kun Seuresta ei saatu riittävästi keikkalaisia. Vakituinen henkilöstö on siis vuosikausia tehnyt vajaalla henkilöstömäärällä töitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja tämä on väistämättä näkynyt palvelujen saatavuudessa ja sen laadussa.

Virheistä ei haluttu oppia
Kun eri kaupunkien omistama, voittoa tavoittelematon henkilöstöpalveluyhtiö, Seure ei kyennyt vastaamaan kysyntään, lähdettiin sijaisia hakemaan yksityisiltä henkilöstövuokrausfirmoilta. Näin keikkatyötä tarjoavien yritysten hinnat ovat kohonneet suuren kysynnän myötä siten, että yhä useampi vakituisessa työsuhteessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen miettii ryhtymistä keikkatyöntekijäksi. Hyvinvointialueen sijaishenkilöstön kustannukset ovat korkeat ja hoidon ja hoivan laatu ei ole aina sitä, mitä on alun perin tavoiteltu.

Siinä vaiheessa, kun todettiin, että Seure ei kykene vastaamaan esim. Vantaan sijaistarpeeseen, olisi kaupungin johdon ja henkilöstöhallinnon pitänyt tehdä radikaaleja toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon oman henkilöstön pitovoiman vahvistamiseksi. Osa Vantaan ympäristökaupungeista ymmärsi nostaa henkilöstön palkkoja ja vahvistaa työhyvinvointia sekä koulutusta. Nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nämä toimenpiteet ovat huomattavasti kalliimpia ja hankalampia toteuttaa, mutta muutos on tehtävä henkilöstön ja asiakkaiden/potilaiden hyvinvoinnin sekä laadukkaamman hoidon ja toiminnan tuottavuuden takia.

Sitoutumisesta, ammattitaidosta ja toiminnan kehittämisestä on palkittava
Korjaavat toimenpiteet vievät aikaa, eikä kaikkea voida korjata yhdellä kertaa, vaan toimenpiteitä on tehtävä toimintayksikkö kerrallaan. Jos nyt ei puututa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrään ja laatuun, niin voimme sanoa hyvästit verovaroin tuotetuille julkisen sektorin palveluille ja ammattitaitoisille työntekijöille.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on kohdistettava toimenpiteensä ensimmäiseksi ympärivuorokautisten toimipisteiden työvoiman turvaamiseksi. Kaikkein kriittisimpiin työvuoroihin hankitaan ylimääräisiä työntekijöitä helpottamaan koko vuoron työtä. Kolmivuorotyöstä maksetaan enemmän ja korvausta on saatavissa oman työn kehittämisestä ja työantajan toimintaan sitoutumisesta. Työntekijöitä kannustetaan ammattitaidon kehittämiseen, kouluttautumiseen ja urapolkujen suunnitteluun, josta myös palkitaan. Lisäksi työntekijöiden palkkausta on tarkasteltava ylöspäin ympäristökuntiin verrattuna ja palkkaharmonisointi on toteutettava hyvän suunnittelun jälkeen mahdollisimman pian.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet tulevat maksamaan, mutta toiminnan sujuvuus ja laatu sekä asiakkaiden palvelutyytyväisyys tulevat kasvamaan. Henkilöstön työhyvinvointi, ammattitaito ja kehittävä työote tulevat vahvistumaan. Samalla voimme pitää kiinni lupauksestamme, että olemme Suomen paras hyvinvointialue.

Hyvää Ystävänpäivää!
Terveisin
Siku

02helmi

Lähiöt tarvitsevat tekoja

Vantaalla on usean vuoden ajan ohjattu osalle alueita/lähiöitä lisämäärärahoja muutamia miljoonia euroja vuodessa. Näillä alueilla on korkea työttömyys, alhainen koulutustaso ja sairastavuus on korkeampaa kuin muualla Vantaalla. Tätä rahoitusta ovat saaneet mm. Mikkola, Havukoski, Hakunila ja Martinlaakso. Tarkoituksena on ollut lisätä alueen työpaikkoja, viihtyvyyttä ja asukasturvallisuutta sekä ohjata asukkaita harrastuksiin, koulutukseen ja yhteisölliseen toimintaan.

Liian vähän liian myöhään
Valitettavasti nämä korjaavat toimet alueille on aloitettu liian myöhään ja liian pienillä resursseilla. Alueilla ei ole kyetty säilyttämään monipuolista palvelurakennetta. Ei ole varmistettu harrastusmahdollisuuksia eikä ole toteutettu suunniteltuja asunto- ja palvelurakentamisen hankkeita. Meidän poliitikkojen ja virkamiesten päätökset ovat keskittyneet suunnitteluun, mutta ei toteutukseen. Kuinka monta rakentamisen ja kaavoituksen suunnitelmaa on tehty Kirnun aukiolle ja Havukosken alueelle, puhumattakaan arkkitehtikilpailusta, josta jäi tyhjät lupaukset ja kauniit kuvat käteen. Sen sijaan ympäristö on päästetty rapautumaan ja rikkoutumaan. Helposti on vuosia siirretty koulujen ja päiväkotien tai ympäristön peruskorjauksia.

Esimerkiksi Havukosken alueelta moni asukas antaa palautetta, että alueella ei ole toivoa tai tulevaisuuden näkymiä. Havukoskelle ei ole tulossa kaupungin tai yksityisten tuottamia palveluja, ei kahviloita tai kuntosaleja. Kirjastokin siirrettiin läheiseen ostoskeskukseen. Kun usko tulevaisuuteen häviää ja toivo hiipuu, alkaa passiivisuus, negatiivisuus ja erilaisia häiriöitä lisäävä käyttäytyminen. Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on kasvanut. Viimeisen vuoden aikana 15-vuotiaiden rikosten määrä Vantaalla on kasvanut voimakkaasti.

Tarvitaan vaikuttavia tekoja
Vantaalle on perustettu suuralueiden mukaiset seurantaryhmät seuraamaan ja tukemaan Vantaan kaupunkikeskustojen kehittämisohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa. Toimintaryhmiin on nimetty alueilla asuvia poliittisten ryhmien edustajia. Mielestäni näille seurantaryhmille on saatava enemmän vaikutusvaltaa alueen suunnitteluun ja ehdotusten käsittelyyn. Pelkkä asioista lausuminen ei riitä, vaan seurantaryhmiltä tarvitaan näkemystä, tavoitteita ja jopa ideoita siitä, miten kaupunkikeskukset saadaan eläviksi, turvallisiksi ja monipuolisiksi. Kaupungin virkamiesten on kuunneltava asukkaiden näkemyksiä.

Samaan aikaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä moniammatillisesti. Uuden lähiöstrategian ja toiminnan käynnistämisessä tarvitaan ammattilaisia yrityksistä, yhteisöistä, järjestöistä ja Vantaan kaupungilta sekä alueiden asukasryhmistä. Tämä työ vaatii rahan lisäksi ympäristörakentamista, muutostoimenpiteitä, perheisiin ja yksilöihin kohdistuvia tulevaisuutta vahvistavia tekoja. Tarvitaan yhdessä tekemistä, toimintaan sitoutuneita aikuisia, kannustavia esimerkkejä ja johtajuutta, joka mahdollistaa uusien toimintamallien syntymisen.

Edessä on pitkä taival rapistuneiden lähiöiden korjaamiseksi, joten on viimeinen hetki työn aloittamiselle.

Terveisin
Siku

15tammi

Paljon on tehty ja paljon on tehtävää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Vaaleilla valitut aluevaltuutetut ovat viime vuoden maaliskuusta lähtien tehneet hyvinvointialueen toiminnan varmistamiseksi valmistelutyötä ja päätöksiä. Yllättävän paljon aikaa on mennyt asioihin perehtyessä, keskustellessa ja neuvotellessa sekä erilaisissa kokouksissa. Osa asioista on päätetty virkamiesten valmistelun mukaisesti ja osaan asioista on haluttu muutoksia ja niistä on päätetty poliittisten ryhmien neuvottelujen jälkeen.

Aluevaltuuston hyväksymä strategia ohjaa hyvinvointialueen toimintaa
Hyvinvointialueen strategiasta päätettiin marraskuussa, sen jälkeen, kun valmistelutyö oli aloitettu jo keväällä. Strategiassa näkyy meidän demareiden tavoitteet vahvasti. Olimme keskustelleet, jo aikaisemmin ongelmista, jotka koskevat hoidon ja hoivan laatua, palvelujen saatavuutta, henkilöstön riittävyyttä ja henkilöstön hyvinvointia. Nämä ovat asioita, jotka sosialidemokraattien mielestä strategiassa piti näkyä. Yhteinen tahtotilamme on, asioiden on hyvinvointialueella muututtava: terveyserojen on kavennuttava, palveluihin pääsyn on nopeuduttava, yhteydenottoihin on vastattava, henkilöstötilanteen on parannuttava ja henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava merkittävästi. Jatkossa haluamme saada tietoa näiden tavoitteiden toteutumisesta, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ja toimintoja muuttaa nopeastikin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaat ovat ottaneet paljon yhteyttä eri toimipisteiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä: Lakkautetaanko tai yhdistetäänkö toimipisteitä? Yhdenkään sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteen lakkauttamisesta tai yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä. Sen sijaan Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentamista olemme kiirehtineet, jotta saadaan toimivat ja laaja-alaiset sote-palvelut eri-ikäisille käyttäjille keskeiseltä paikalta. Loppusyksystä aloitamme hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvien asioiden käsittelyn. Kuitenkin vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet nykyisestä hyvinvointialueen palveluverkosta kattavat selvitykset.

Tulen keväällä kiertämään hyvinvointialueen eri asuinalueilla ja lähiöissä, tapaamaan alueen asukkaita ja kuuntelemaan heidän toiveita, näkemyksiä sekä palautteita palveluiden laadusta.

Asiakasmaksuja ei korotettu maksimiin
Marraskuussa päätettiin myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasmaksuista vuodelle 2023. Sosialidemokraattien ryhmä pyysi virkamiehiltä vertailua Vantaan ja Keravan asiakasmaksujen tasosta, jotta pystyimme tekemään päätöksiä tiedon pohjalta sen sijaan, että olisimme hyväksyneet maksimikorotuksia virkamiesten esityksestä. Aluevaltuusto päätti pitää asiakasmaksut monessa kohdassa ennallaan, Vantaan aiemmassa tasossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ainoa alue koko Suomessa, missä ei nostettu terveyskeskuksen lääkärin vastaanottomaksuja vuodelle 2023, vaan maksu pidettiin ennallaan. Lisäksi sosialidemokraattisen valtuustoryhmän esityksestä laskettiin lääkärin etävastaanottokäynnin maksua. Aikaisemmin maksu on ollut samansuuruinen, kuin terveysasemalla tapahtuva vastaanottokäynti. Etävastaanotolla ei voida hoitaa kaikkia asioita, mutta se nopeuttaa monien asioiden selvittelyä ja hoitoa sekä helpottaa niin lääkärin kuin asiakkaan/potilaan osallistumista vastaanotolle. Toivottavasti etävastaanoton pienempi hinta kannustaa asiakkaita ja potilaita käyttämään nykyistä enemmän etävastaanottoa.

Tarvitaan lisärahoitusta ja toiminta on saatava sujumaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat nousemaan seuraavina vuosina, joten lisärahoitusta valtiolta tarvitaan. Hyvinvointialueiden rahoituksesta päätetään eduskunnassa. Rahoitusta tarvitaan, jotta pystymme hoitamaan erimerkiksi alueemme ikääntyvän väestön, lapsiperheiden, nuorten sekä isoille kaupungeille tyypillisesti erilaisten väestöryhmien ongelmia riittävin resurssein, moniammatillisen henkilöstön toimesta. Tulevaisuudessa rahoituksen ja toiminnan painopistettä on muutettava vahvasti ennaltaehkäisevään työhön, hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Tähän toimintaan on otettava mukaan hyvinvointialueiden lisäksi kunnat ja erilaiset hyvinvointia edistävät järjestöt ja asukasyhteisöt, jotka toimivat jo nyt asukkaiden keskuudessa. Rahoituksen ja toiminnan varmistamiseksi tarvitsemme jatkossa hyvinvointialueiden toimintaa ymmärtäviä päätöksentekijöitä, kansanedustajia ja ministereitä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on käynnistänyt toimintansa monin paikoin onnistuneesti. Valitettavasti epäonnistumisiakin on tapahtunut ja on hyvä, että myös tiedotusvälineet nostavat niitä esiin. Ateriapalveluiden toiminta ei ole olut sitä, mitä on päätöksentekijöille luvattu ja mistä on kilpailutuksessa sovittu. Aluevaltuuston selostustilaisuudessa annettiin vahvaa viestiä virkamiehille, että virheet on korjattava ja vaadittava parempaa toimintaa palveluntuottajalta. Jos muutosta toiminnassa ei tapahdu, on käytettävä vahvempia keinoja.

Hyvinvointialueen vakituisen henkilöstön palkanmaksussa 13.1.2023 oli odotettavissa ongelmia jonkun verran, varsinkin erilaisten lisien osalta. Nyt olevan tiedon mukaan palkanmaksu on mennyt pääsääntöisesti hyvin. Niin työntekijät kuin esimiehet ovat sitoutuneet siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toiminnan siirto hyvinvointialueelle onnistuisi. Kiitos, jo tässä vaiheessa, tehdystä työstä, todella paljon.

Kun asiantuntevat päätöksentekijät ja virkamiehet voivat rauhassa keskittyä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, saamme jatkossa riittävästi tuloksellisia ja laadukkaampia palveluja.

Terveisin
Siku

23joulu

Nyt on aika nauttia joulusta

Kiireinen syksy on aiheuttanut sen, että moni odottaa joulua rauhoittumisen aikana. Halutessamme kuitenkin voisimme paljon useammin nauttia läheisten ja ystävien seurasta. Aikaa aina löytyy toisillemme, jos vain niin haluamme. Joten ei säästetä rakkautta ja ystävyyssuhteita tulevaisuuteen, vaan ollaan spontaaneja ja raivataan kalenterista tilaa ihmissuhteiden vaalimiseen.

Tarvitaan vaikuttavaa politiikkaa
Politiikassa on tarvittu aktiivisuutta ja olen mielestäni päässyt vaikuttamaan eri asioihin. Olen päässyt, varsinkin syksyn aikana, rakentamaan yhdessä aluevaltuuston ja sosialidemokraattisen ryhmän kanssa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta. Samaan aikaan Vantaan kaupunginvaltuustossa ja kaupunkikulttuurilautakunnassa olen nostanut keskusteluun hyvinvointia edistävän ja sairauksia ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Sitä toimintaa, jota erilaiset järjestöt tekevät kaikenikäisten vantaalaisten kanssa.

Tehokkaalla ja tavoitteellisella lähiöpolitiikalla on tässä asiassa myös valtava merkitys. Siksi Vantaan kaupunkilähiöt tarvitsevat vaikuttavia toimenpiteitä, jotta lähiöiden asuinviihtyvyys kasvaa, työpaikat lisääntyvät, asukasyhteistyö eri järjestöjen kanssa vahvistuu ja välitetään toisistamme sekä ympäristöstämme. Yhteistyöllä, yhdessä alueellisten seurantaryhmien, kaupungin virkamiesten ja alueiden asukkaiden sekä järjestöjen kanssa voimme tehdä vaikuttavaa politiikkaa.

Lähestyvät eduskuntavaalit täyttävät onnistuneesti vapaa-aikani tänä syksynä. Ensi vuonna kampanjointi lähtee täyteen vauhtiin. Yhdessä tukiryhmäni kanssa olemme näkyneet eri paikoissa, keskustellen kansalaisten kanssa ja varsinkin minun tehtäväni on ollut ottaa asioihin kantaa sekä kertoa tavoitteistani. Tukiryhmäni on ollut valtava tuki minulle. Suuri ja sydämellinen kiitos kaikille kampanjassani mukana oleville.

Hyvää ja leppoisaa joulua!

Terveisin
Siku

06joulu

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe, Korson Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen juhlassa

Arvoisa Korson työväenyhdistys, arvoisa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja hyvät kuulijat,

Suomi juhlii itsenäisyytensä 105-vuotista juhlapäiväänsä hyvin erilaisessa maailmassa kuin mitä ennen koronapandemiaa uskoimme kokevamme. Korona ja sen aiheuttamat seuraukset meille kaikille, työllisyydelle ja taloudelle jatkuvat vielä tulevina vuosina. Korona on tullut yhteiskuntaamme jäädäkseen. Lähes jokainen meistä on sairastanut sen vähintään kerran ja uusia virusvariantteja leviää koko ajan. Onneksi taudinkuvaa voidaan lievittää ja ehkäistä koronarokotuksilla, jotka ovat säästäneet ihmishenkiä ja mahdollistaneet paluun uuteen arkeen.

Suomi on joutunut ottamaan velkaa monen muun maan tavoin auttaakseen yrityksiä, yrittäjiä ja järjestöjä ja kuntia selviytymään koronan aiheuttamista vaikutuksista. Suomen velkasuhde on kuitenkin noussut vähemmän kuin muissa kriiseissä. 1990-luvun laman aikana velkasuhde kasvoin 42,3 prosenttiyksikköä, 2008 finanssikriisi kasvatti velkasuhdetta 21 prosenttiyksikköä. Korona ja Venäjän hyökkäyssota kasvattaa velkasuhdetta 7,8 prosenttiyksikköä. Suomen velkasuhde nousi koronan aikana neljänneksi vähiten euromaista. Suomi ei ole velkaantunut vastuuttomasti, toisin kuin erää tahot julkisuudessa väittävät, vaan maan hallitus on huolehtinut yhteiskunnan toiminnasta ja varsinkin kansalaisten eli meidän kaikkien hyvinvoinnista.

Vuosi 2022 on tuonut kuitenkin uusia ja julmia haasteita. Putinin masinoima Venäjän hyökkäys helmikuun 24. päivä Ukrainaan oli törkeä, raaka ja Ukrainan itsenäisyyttä sekä kansainvälisiä sopimuksia halveksiva toimenpide. Me suomalaiset olemme joutuneet samanlaisen itsenäisyyttämme uhkaavan hyökkäyksen kohteeksi Venäjää edeltävän Neuvostoliiton toimesta. Silloinkin hyökättiin valheellisin perustein rajan yli. Meidän veteraanimme, silloiset nuoret miehet ja sotien aikaiset sukupolvet tietävät, mikä hinta piti maksaa itsenäisyydestä. Moni nuori kuoli, vammautui tai kärsi sodan traumoista loppuikänsä. Siksi pystymme ymmärtämään Ukrainan tilannetta ja haluamme auttaa heitä.

Venäjän hallinnon valheellisuus paljastui, petetyksi tuli moni, koska osa eurooppalaisista ja suomalaisista olivat sulkeneet silmänsä aiemmilta Putinin hallinnon toimilta. Moni meistä uskoi yhteistyön ja yhteisten hankkeiden edistävän suhteita Venäjän ja Suomen välillä. Sen sijaan meidän olisi pitänyt, aivan kuten pääministerimme Sanna Marin on todennut, ottaa oppia Baltian maista, joilla on erilainen ja realistinen kokemus nyky-Venäjästä ja sen edeltäjistä.

Heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen oli nähtävissä, että Ukraina joutuu odottamaan erilaista apua Euroopasta ja muualta maailmasta, vaikka sitä heille pikaisesti luvattiin. Heräsi kysymys: Entäpä jos Suomi olisi samassa tilanteessa kuin Ukraina? Miten kauan joutuisimme apua odottamaan ja mistä sitä saisimme? Muistan hyvin sen lauantain, kun sanoin miehelleni, että Suomen on liityttävä Natoon. Emme olleet ajatuksen kanssa yksin, sillä näin ajatteli suuri enemmistö niin meillä kuin Ruotsissa. Keväällä lähti nopeasti liikkeelle prosessi Natoon liittymiseksi. Valitettavasti joudumme vielä odottamaan Unkarin ja Turkin ratifiointia asialle, mutta uskon Suomen Nato-jäsenyyden varmistuvan viimeistään alkuvuodesta.

Naivi ajattelu Venäjän hallinosta ja sen tekemistä toimista on osoittanut, että Euroopassa moni maa on riippuvainen Venäjältä tuodusta öljystä ja maakaasusta. Kallistuva energia aiheuttaa hintojen nousua myös Suomessa. Energian hinnannousun lisäksi ruoan, liikkumisen, asumisen ja harrastusten hinnat kallistuvat. Talveksi on tulossa mitä todennäköisemmin sähkökatkoksia ja kotitalouksia kehotetaan nyt viimeistään varaamaan 72 tunniksi riittävästi peruselintarvikkeita ja valolähteitä.

Syksyn kuumin puheenaihe onkin ollut kotitalouksien sähkösopimusten kilowattituntien hinnat. Maan hallituksen päätöksestä sähkön arvonlisäveron aleni väliaikaisesti 24 prosentista 10 prosenttiin joulu-huhtikuun ajaksi. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla turvataan kansalaisten normaalin elämän mahdollisuudet sekä toimenpiteitä, jotka varmistavat Suomen turvallisuuden ja elinkelpoisuuden hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme vakaata ja toimintakykyistä hallitusta.

Hyvinvointialueuudistus on yksi suurimmista hallinnollisista ja toiminnallisista muutoksista, joita Suomessa on itsenäisyyden aikana tehty. Uudistuksen tarkoituksena on kaventaa terveyseroja, vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä sairauksia. Lisäksi jokaisella on oltava mahdollisuus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluihin tulotasosta riippumatta.

Sekä koronapandemia että energiakriisi ovat osoittaneet, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Vanhusten hoitoon ja hoivaan erikoistuneet ostopalveluyritykset sanovat irti sopimuksia pikavoittojen toivossa, eikä pandemioiden kaltaisiin huoltovarmuuden vaateisiin ole kyetty yksityisten yritysten toimesta vastaamaan.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tarvitaan tiivistä yhteistyötä ammattilaisten, järjestöjen ja asukkaiden kesken. Muutokset on tehtävä suunnitellusti edellä mainittuja tahoja kuunnellen. Hyvinvointialueemme tarvitsee lisää ammattitaitoista henkilöstöä, sujuvaa palvelua ja uusien toimintamallien kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.

Hyvät kuulijat,
Suomen itsenäisyydestä ja elinvoimaisuudesta saamme kiittää sotiemme veteraaneja ja sodan jälkeen yhteiskuntaa rakentaneita sukupolvia, jotka ovat luoneet Suomesta hyvinvointivaltion. Venäjän hyökkäyssota on vahvistanut meidän haluamme auttaa Ukrainaa, sillä me ymmärrämme kansakuntana sen tilanteen, missä Ukraina nyt on. Suomalaiset ovat ukrainalaisten tukena niin kauan kuin sota kestää ja apua tarvitaan. Meidän, nykyisten sukupolvien, tehtävänä on säilyttää Suomi toimivana, kansalaisistaan huolehtivana ja solidaarisena yhteiskuntana, missä ketään ei jätetä yksin.

Arvoisa juhlaväki, haluan toivottaa sinulle oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

05joulu

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluja on vahvistettava

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula on rajusti pahentunut viime vuosina, minkä takia myös palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Kunnat kilpailevat keskenään ammattitaitoisesta työvoimasta, ja heikoimmin menestyvät kilpailussa ne, jotka tarjoavat pienimpiä palkkoja.

Hyvinvointialueemme tarvitsee vakituista henkilöstöä
Koronapandemia lisäsi hoitovelkaa, joka oli alkanut jo ennen koronaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä jouduttiin siirtämään koronapotilaiden akuuttiin hoitoon ja samaan aikaan jouduttiin sulkemaan osa toimipisteistä. Esimerkiksi vanhuspalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan supistumisen myötä jonot kasvoivat ja monen vanhuksen tarkoituksenmukainen hoito viivästyi. Kun henkilöstöä ei ole riittävästi, joudutaan palveluaikoja supistamaan tai toimisteitä jopa sulkemaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö löytää töitä paremmalla palkalla ympäristökuntien lisäksi sote-henkilöstöä välittävien yritysten kautta. Tällöin työntekijät voivat valita paremman palkan lisäksi mm. työpaikan ja työvuorot. Näille työntekijöille maksetaan esim. lomaan liittyvät korvaukset palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka on isompi kuin vakituisen henkilöstön. Tosiasiassa bruttopalkka voi olla jonkun yksityisen sijaisvälitysfirman kautta tulleella työntekijällä, jopa 1000 euroa enemmän kuin vakinaisella henkilöstöllä.

Ei ole sijaisten syy, että heille maksetaan parempaa palkkaa, kuin vakituiselle henkilöstölle. Nykyinen toimintamalli kuitenkin rapauttaa pitkäjänteisen palvelujen kehittämisen, koska vakituista henkilökuntaa ei ole riittävästi. Vakituiselle henkilöstölle kuuluu ehdottomasti nykyistä parempi palkka. Siksi tarvitaan palkkaharmonisointia ja palkkaohjelmaa, joiden avulla voidaan palkkoja nostaa työ vaativuuden mukaisesti.

Kyse on poliittisista arvovalinnoista
Nykytilanne on myös seurausta kokoomuksen ja muiden oikeistopuolueiden poliitikkojen valinnoista. He ovat, poliittisena enemmistönä, vaatineet säästöjä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja samaan aikaan vaatineet enemmän yksityisten sote-yritysten toimintaa julkisen, verovaroin tuotetun, toiminnan rinnalle. Perusteena on käytetty yksityisten toimijoiden mahdollisesti tuomia säästöjä kunnille, mitkä kuitenkin ovat osoittautuneet käytännössä kalliimmiksi ja palveluja hajauttaviksi ratkaisuiksi.

Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitusta ja palvelutuotantoa halutaan ohjata yhä enemmän yksityisten palvelutuottajien huomaan. Näin verotuotot valuvat osinkoina yritysten omistajille, sen sijaan, että niillä voitaisiin kehittää hyvinvointialueen omaa toimintaa. Mikäli toimintaa näin jatketaan, tulee yhä useampi asukas kysymään, miksi maksamme veroja, kun emme saa tarvitsemiamme sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja julkisena palveluna.

Jotta Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi menestyä, tarvitaan nykyistä enemmän omaa palvelutuotantoa. Tällä hetkellä Vantaan ja Keravan sote-palveluista ostetaan 60 %, joka on esim. huoltovarmuuden varmistamiseksi liian paljon. Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on syytä ostaa jatkossakin, mutta se ei saa olla hyvinvointialueen palvelutuotantoa ohjaava tekijä.

Terveisin
Siku

07marras

Talousarviot esitetään joka syksy, mutta Elmon uimahalli etenee hitaasti

Vantaan vuoden 2023 talousarvio hyväksytään lopullisesti valtuustossa 14.11. Sosialidemokraattien määrärahaesitykset kohdistuivat pääsääntöisesti kaupungin henkilöstöön sekä lapsiin ja nuoriin. Esityksemme henkilöstön palkkauksen, henkilöstön saatavuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen menestyivät odotettua paremmin. Työntekijöitä on arvostettava ja Vantaan on oltava hyvä työnantaja, jotta ammattitaitoinen henkilöstö myös pysyy Vantaalla.

Esityksemme kouluruoan arvostushankkeesta menestyi. Se tarkoittaa ateriamäärärahojen suunnitelmallista nostoa nyt ja seuraavina vuosina. Samoin osana hanketta edistetään kouluruokailun kulttuuria. Koulujen pitkät lomat voivat aiheuttaa perheissä ongelmia. Esityksestämme, osana perhe- ja työelämän yhteensovittamista, pilotoidaan koululaisten syys- ja hiihtolomiin ohjattua toimintaa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio
Hyvinvointialueen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys julkaistiin viime torstaina. Julkaistu talousarvioesitys mahdollistaa sen, että tarjoamme asukkaille laadukkaat palvelut nykyisen palveluverkon kautta ja varmistetaan henkilöstön saatavuus. Kärkitavoitteina on, että palveluihin on päästävä nykyistä nopeammin, henkilöstötilanteen on muututtava paremmaksi ja henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava. Hyvinvointialueen talousarvio ja -suunnitelma hyväksytään aluevaltuuston joulukuun kokouksessa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista tuotetaan 60% ostopalveluina, mikä on toiminnan kustannusten, huoltovarmuuden ja ennustettavuuden kannalta erittäin huono tilanne. Yksityisillä palveluntuottajilla on hintojen nostopaine todella kova, jopa 20-30%. Samasta asiasta on kyse, kun Attendo irtisanoo merkittävän osan sopimuksista, joita sillä on vanhusten hoivakodeissa. Myös muut yritykset ovat tehneet näin. Siksi hyvinvointialueella on tehtävä palveluihin muutoksia siten, että nykyistä suurempi osa palveluista tuotetaan ns. omana toimintana.

Elmon uimahalli odottaa rakentajia
Koillis-Vantaan uimahallia on odotettu 1980-luvulta lähtien. Jo edellisellä kaudella valtuustossa ja virkamiehiltä löytyi yhteinen tahtotila Elmon uimahallin toteuttamisesta. Talousarviossa näkyy myös Elmon uimahallin rakentamiseen varatut määrärahat ja aikataulut, samoin alustavat suunnitelmat on tehty. Kuitenkin suunnitelmien eteneminen toiminnaksi on todella hidasta. Virkamiesten tahtotila näyttääkin olevan edelleen se, että Koillis-Vantaalle rakennettavia palveluja, jota myös Elmon uimahalli on, ei tarvitse kiirehtiä.

Syksyllä 2021 kaadettiin Elmon urheilupuiston alueelta puut, sen jälkeen maastossa ei ole tapahtunut mitään. Viimeisin tieto on, että alueen esirakentaminen alkaisi loppuvuodesta. No, toki joulukuun viimeinen viikkokin on loppuvuotta, mutta kiire tulee, jos kaikki rakentamisen vaiheet etenevät näin takkuisesti.

Minä ja monet muut poliittiset päättäjät ovat tehneet paljon työtä sen eteen, että Elmon uimahalli valmistuu vuonna 2025. Asiasta on myös yhdessä Vantaan valtuustossa päätöksiä tehty. Siksi Elmon uimahallin rakentamisen toteuttaminen aikataulussa on tehtävä siten, kuin se on yhdessä poliitikkojen ja virkamiesten kanssa sovittu.

Oikein hyvää ja raikasta marraskuuta!

Terveisin
Siku

02loka

Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia

Eduskunnan oppositiopuolueet, kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset tekivät välikysymyksen vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon kriisiytymisestä. Kotihoidon ja vanhusten hoidon ongelmien paheneva tila ei ole yllätys. Jo yli 10 vuotta sitten oli nähtävissä, että vanhustenhoidon painopisteen siirtäminen palvelutaloista kotihoitoon aiheuttaa ongelmia. Samaan aikaan uusia palvelutaloja ei rakennettu, paikkoja lakkautettiin tai paikkamääriä vähennettiin, vaikka jokainen osasi ennustaa, että yli 75-vuotiaiden määrä monessa kunnassa tulee kasvamaan suhteessa muuhun väestöön.

Ongelmat eivät ole uusia
Jo monta vuotta on ollut nähtävissä, että vanhuksen kunnon heikentyessä, alkaa päivystys-, sairaala- ja kotihoitokierre, jonka vanhus käy läpi useamman kerran ennen kuin hän pääsee tehostettuun hoivaan, palvelutaloon tai johonkin valvottuun hoitoyksikköön.

Onneksi on olemassa ikääntyneitä, jotka pystyvät käyttämään erilaisia sähköisiä laitteita kuten, vastaamaan yhteydenottoon hoitohenkilöstölle tabletin kautta, ottamaan valmiiksi jaetut lääkkeet lääkeautomaatista tai vastaamaan omaisten soittamaan puheluun näköyhteydellä. Lisäksi monella on turvaranneke, joka reagoi nopeisiin liikkeisiin, esim. kaatumiseen tai vuoteessa on anturi, joka reagoi, jos asiakas ei nouse ylös yön jälkeen. Näistä on varmasti osaltaan helpotusta kotihoidon henkilöstöpulaan, mutta se ei suinkaan ratkaise hoitajapulaa.

Toki voidaan kysyä, että mitä poliitikot ja henkilöstöjohtajat kunnissa ovat tehneet hoitohenkilöstön houkuttelemiseksi tähän mennessä. Onko siinä järkeä, että kotihoidon henkilöstö saa kolmesataa euroa vähemmän peruspalkkaa kuin terveyskeskuksessa päivävuorossa työskentelevä hoitaja. Kunnat ovat kilpailleet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä keskenään nostamalla palkkoja, jolloin joissakin kunnissa asiakkaiden saamat palvelut ovat heikentyneet. Osa kunnista on halunnut säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja kuvitellut, että se saavutetaan yksityistämällä palveluja, mutta kustannukset ovatkin nousseet. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, miten eriarvoisesti kansalaiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Siksi tarvitaan hyvinvointialueita, joiden perustamista mm. kokoomus voimakkaasti vastusti. Hyvinvointialueet joutuvat tarttumaan nopeasti moneen ongelmaan, kuten henkilöstön riittävyyteen, palvelujen tuottamistapaan ja palkkaharmonisointiin.

Kitisemisen sijaan realistisia ratkaisuja
Opposition välikysymys käsittelee kyllä oikeaa asiaa, mutta kannattaisiko katsoa myös peiliin. Mitä tapahtui esim. edellisellä hallituskauden loppupuolella, kun yksityisten palvelutalojen valvonta oli pettänyt. Moni toimija oli palkannut liian vähän henkilöstöä ja siten vaarantanut palvelutalojen asukkaiden hengen. Siksi on tärkeää, että hoitajamitoitus on saatu aikaan, vaikka sen käyttöönotto siirtyy. Tällöin jo lähtökohtaisesti työantaja suunnittelee oikean määrän henkilöstöä työvuoroihin.

Tilanne on hankala, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on ollut jo pitkään pulaa, mutta henkilöstöpula ei voi olla este asioiden parantamiselle. Valitettavasti osa ammattiliitoista ja poliitikoista vahvistaa omalla puheellaan sote-alojen negatiivista mainetta, vähentää kiinnostusta alalle ja potkaisee samalla omaan nilkkaansa. Se sijaan, että kitistään väärästä politiikasta, kannattaisi esittää aidosti vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmia ratkaisevia keinoja, esimerkiksi:

Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen houkuttelevuutta on vahvistettava
Hoiva-avustajien määrän lisääminen välittömään asiakastyöhön esim. vanhuspalveluissa
Oikeudenmukainen palkkaus ja työn vaativuuden arviointi jatkuvaan käyttöön
Sote-ammattilaisten mahdollisuus kehittyä kouluttautumalla työn ohessa ja osaamisen hyödyntämisen mahdollisuus työtehtävissä.
Erityisosaamisesta, ammattitaidon vahvistamisesta ja lisäkoulutuksesta palkittava myös rahallisesti
Uralla etenemisen mahdollisuuksia lisättävä, varsinkin horisontaalisesti
Työnohjaus ja ammatillinen tuki osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arkea
Uusimman tietotekniikan ja teknisten apuvälineiden nykyistä laajempi hyödyntäminen

Selvää on, että ongelmia ei ratkaista vaalikaudessa, mutta toimenpiteitä on tehtävä jo nyt.

Terveisin
Siku

16syys

Valvottua huumeiden käyttötilaa tarvitaan myös Vantaalla

Kansalaisaloite valvottujen huumeiden käyttöhuoneiden kokeilusta on edennyt kesällä eduskuntaan. Toivottavasti aloite etenee eduskunnassa siten, että käyttöhuoneiden kokeilu toteutuu. Helsinki ja Turku, ovat jo aiemmin esittäneet, että em. kaupungeissa pitäisi olla mahdollisuus kokeilla valvottua pistotilaa. Nämä valvotut käyttötilat, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää huumeeksi luokiteltavia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa vähentävät huumehaittoja monesta näkökulmasta.

Käyttöhuoneista on laajaa kokemusta ja hyötyä
Käyttöhuoneiden sijoittelulla voidaan lisätä ostoskeskusten, isojen asemien ja asuinalueiden viihtyisyyttä sekä vahvistaa katuturvallisuutta. Valvottu käyttö puhtailla välineillä vähentää myös sairaanhoidon kustannuksia, jotka aiheutuvat likaisten välineiden aiheuttamista tulehduksista, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita huumeiden käyttäjille infektioista aiheutuu. Yhdenkin turhan kuoleman tai likaisista pistosvälineistä aiheutuvan infektion ja kuolion välttäminen on tärkeää ja järkevää. Lisäksi käyttöhuoneissa tavoitetaan huumeriippuvuussairautta potevia ihmisiä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa neuvontaa ja ohjausta turvallisemmasta käytöstä, tehdä ainetestausta sekä edistää hyvinvointia.

Huumeiden käyttöhuoneita on Euroopassa 12 maassa: Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Sveitsissä, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Euroopan ulkopuolella käyttöhuoneita on Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Käyttöhuoneet sijaitsevat yleensä alueilla, missä huumeiden käyttö on julkisissa tiloissa tavallista. Valvottujen käyttöhuoneiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastavuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin. Valvottujen käyttöhuoneiden käyttöönotto ei ratkaiset kaikkia huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia, mutta se vahvistaa huumeiden käyttäjien inhimillistä mahdollisuutta saada paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Tavoitteena haittavaikutusten vähentäminen
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä nosti Anu Hall:n aloitteesta valtuustoinfossa 15.9 esiin mm. huolen huumeiden käytön arkipäiväistymisestä. Käyttö näkyy yhä enemmän käytettyinä ruiskuina ja neuloina lasten leikkipaikoilla, asemilla ja ostokeskusten läheisyydessä. Keväällä toteutetussa Vantaan päihdetilanteen kyselyssä nostettiin myös esille, että erityisesti asemilla tapahtuva päihdekäyttö luo turvattomuutta.

Kun valvotuista käyttöhuoneista on hyviä ja turvallisuutta lisääviä kokemuksia lukuisissa Euroopan maissa, niin miksi käyttöhuoneita ei voitaisi kokeilla myös Vantaalla? Vantaalla valvottua käyttöhuonekokeilua tarvitaan esim. suurten asemien läheisyydessä. Hyvä paikka kokeilulle voisi olla jo nyt olemassa olevissa terveysneuvontapisteissä Vinkkareissa. Valvottujen käyttöhuoneiden kokeilua puolustaa ennen kaikkea hyvät tulokset inhimillisen ja ohjaavan toiminnan tuloksista. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen valvotuissa käyttöhuoneissa edistää paljon palveluja tarvitsevien huumeiden käyttäjien hyvinvointia ja vähentää käytöstä johtuvia haittavaikutuksia.

Terveisin
Siku

22kesä

Työntäyteinen ja kiireinen kevät takana, nyt on aika aloittaa kesän vietto!

Kesäloma on alkamassa. Tällä viikolla oli vielä viimeiset poliittisiin tehtäviin liittyvät kokoukset. Juhannusviikko on ruuhkaviikko. Maanantaina Vantaan kaupunginvaltuusto, tiistaina Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuusto ja tänään keskiviikkona vielä aluehallituksen kokous.

Tehtävää on riittänyt työssä ja luottamustehtävissä
Kevät on kulunut valmistellessa JHL:n pääkaupunkiseudun työtaistelutoimenpiteitä ja lakkoa, joka toteutettiin toukokuussa. Painostustoimia olisi tarpeen mukaan jatkettu syksyllä, mikäli emme olisi saaneet esim. kunta-alalle sovittua työehtosopimusta. Samaan aikaan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen luottamustehtävät ovat työllistäneet yllättävän paljon, koska kaikki on rakennettu alusta. Aluevaltuuston puheenjohtajana olen ollut mukana linjaamassa asioita useissa eri kokouksissa. Täytyy myös todeta, niin töissä kuin luottamustehtävissäni olen nauttinut siitä, että on vastuuta ja tiukat aikataulut.

Tiistaina pidetty aluevaltuuston kokous oli sinänsä poikkeuksellinen, että terveydenhuollon toimialajohtajan vaalissa menivät äänet tasan, koska yksi ääni hylättiin. Tällöin jouduimme valitsemaan arvalla toimialajohtajan. Toimialajohtajaksi valittiin Kati Liukko. En muista, että minun poliittisen urani aikana olisi kertaakaan valittu johtajaa arvalla. Tämä toki osoittaa sen, että yhdelläkin äänellä on suuri merkitys.

Katse kohti eduskuntavaaleja 2023
Kesän jälkeen alkaa eduskuntavaalikampanjan 2023 toteuttaminen, jota jo suunnittelimme pienemmällä porukalla kesäkuun alussa. Kampanjassani nousevat esiin esim. sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työntekijöiden oikeudet ja inhimillinen työelämä. Jos haluat mukaan kampanjaani, laita viestiä. Jokaiselle löytyy tehtävää!

Vapaat ja loma alkaa pian. Oikein hyvää Juhannusta ja kesää teille kaikille!

Terveisin
Siku

15kesä

Väärin sovittu tai väärin maksettu

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien nokkamiehiä ottaa päähän. Pääosa kunta-alan ammattiliitoista teki kolmivuotisen sopimuksen palkankorotusten ja perälautojen kera. Nyt edellä mainittujen järjestöjen johtajien mielestä kunta-alan sopimukset vaikeuttavat syksyllä käytävää yksityisen sektorin liittokierrosta.

Ketkähän liittokohtaisia sopimuksia ovat vuosikausia halunneet ja vaatineet? Katsokaapa ihan vaan omaan peiliin, herrat, sillä sitä saa mitä tilaa. Kun naisvaltaisille, pienipalkkaisille, julkisen sektorin työntekijöille on tulossa jotain, niin alkaa kauhea natina ja kitinä edellä mainituissa järjestöissä. Ne neuvottelevat julkisen sektorin palkoista, joille mandaatti kuuluu.

Palkka on saatava oikein ja sovitusti
Pääkaupunkiseudulla mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat jääneet työantajan toimesta palkanmaksujärjestelmän uudistuksen jalkoihin. Palkkaa ei ole tullut, sitä on tullut liian vähän tai liikaa johtuen palkanmaksua hallinnoivien yritysten järjestelmien heikkoudesta ja toimintatavoista. Nämä samanlaiset kertomukset toistuvat näköjään poikkeuksetta, kun kunnissa vaihdetaan palkanmaksujärjestelmiä. Työntekijät eivät saa vastauksia, koska esimiehet eivät osaa auttaa ja henkilöstöpäälliköt ohjaavat soittamaan palkanmaksua hoitavaan yritykseen.

Kun asiaan ei ole ajoissa ja tarpeeksi järeästi puututtu, ovat palkanmaksujärjestelmiä tuottavien yritysten huonot toimintamallit levinneet kuin sienet sateella kuntiin ja jatkossa myös hyvinvointialueille. Eikö kuntien johtajilla, henkilöstöpäälliköillä, pääluottamusmiehillä ja ammattiyhdistyksillä ole riittävästi keinoja puuttua tähän ongelmaan, jotta se saataisiin nopeasti ratkaistua? Miten asioiden selittely ja selvittely tai pahimmassa tapauksessa käsien levittely auttavat työntekijöitä, joilla vuokrat ja velat erääntyvät?

Työnantajan velvollisuus on maksaa palkkaa tehdystä työstä sovittuna aikana ja työntekijän velvollisuus on tehdä työtä palkan saadakseen. Jos maksu viivästyy, on työntekijä ansainnut palkan lisäksi viivästyskorot. Jos ongelma ei ratkea, ei työntekijällä ole työvelvoitettakaan.

Terveisin
Siku