Yksi ammatti riittää enää harvoin elämässä. Työurat vaativat yhä useammin sitä, että omaa osaamista kehittää ja kouluttautumista tarvitaan työn murroksessa. Moni myös lähtee elämän aikana uusille urille. Ajatus jostain muusta mielekkäästä työstä, on saattanut muhia mielessä jo vuosia. Se, mihin on alun perin halunnut, saattaakin todellisuudessa olla jotain muuta kuin mitä työltä ja elämältään loppujen lopuksi haluaa. Vuosien varrella arki muuttuu, työ muuttuu ja ihminen siinä mukana.

Kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta kouluttautua

Hyvää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on se, että umpiperiä ei ole, vaan aina voit edetä opinnoissasi ja vaihtaa myös alaa. Tämän soisi jatkossakin toimivan ja tukevan yksilöiden etenemistä ja osaamista. Valitettavasti kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta lähteä opiskelemaan edes sitä ensimmäistä ammattia. Tämä asia on korjattava. Suomalainen yhteiskunta ei kestä, että osa nuorista jää taloudellisista syistä yhteiskunnan ulkopuolelle ja ilman koulutusta. Koulutus ehkäisee syrjäytymistä ja edistää ihmisen hyvinvointia.

Onnellisia ovat ne nuoret, jotka tietävät, mitä lähtevät opiskelemaan tai mihin ammattiin haluavat valmistua ja ovat valmiita tekemään töitä sen eteen. Minulla ei aikanaan ollut hajuakaan siitä, mitä haluaisin tehdä ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Suuntautuminen hoitoalalle oli täysin sattumaa. Työstäni olen pääsääntöisesti nauttinut, ihmisten kanssa työskentely on mielekästä.

Viime viikonloppuna monissa perheissä vietettiin koulujen päättäjäisiä, ylioppilaaksi pääsyä ja uusia ammattiin valmistuneita. Onnittelut kaikille. Edessä oleva elämä on mahdollisuuksia täynnä ja valinnan vaikeus voi yllättää.

Sirkka-Liisa Kähärä