Tähän aikaan vuodesta on helppoa huomata, ettei hyvinvointi ole jakaantunut yhteiskunnassamme tasapuolisesti. Hyvinvointia edistetään tasa-arvoisilla, ihmiset huomioonottavilla poliittisilla päätöksillä.  Se on syytä muistaa myös muulloin kuin joulun aikaan.Jälleen kerran on käsillä se aika vuodesta, jolloin monella työpaikalla yritetään saada maailma valmiiksi ennen joulua. Jouluksi ostetaan ja tehdään kiireellä monia asioita, joista perheen ja sukulaisten kanssa nautitaan muutamia päiviä.  Samaan aikaan moni perhe ei pysty toteuttamaan rauhallista ja huoletonta joulua, missä aattoillan kruunaavat herkulliset ruoat ja lasten toivelahjat. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia.

Valitettavasti yhteinen juhla, joulu, jakaa suomalaiset eriarvoiseen asemaan. Yksinäisyys, rahattomuus ja sairaudet tuntuvat joulun aikaan raskaimmilta kantaa. Ne nousevat pintaan ihmisten elämässä ja julkisessa keskustelussa ja aiheuttavat surua. Eriarvoisuutta, pahoinvointia, köyhyyttä ja työttömyyttä ei ole onnistuttu poistamaan ihmisten elämää varjostamasta.

Vuosittain eri tahot järjestävät keräyksiä, lahjoittamisen ja antamisen mahdollisuuksia. Tapoja, joilla pyritään mahdollistamaan joulun tunnelmaa myös niille, joille se muutoin saattaa olla hankalaa. Uskon itse, että näiden keräyksien lisäksi, tärkeää on jakaa hyvinvointia eri ryhmille tasaisesti pitkin vuotta. Sitä saadaan aikaan tasa-arvoa edistävillä, tehokkailla ja oikein kohdennetuilla poliittisilla päätöksillä. Pelkästään hyväntekeväisyydellä ei pitkälle päästä.

Antaminen, ilon tuottaminen ja hyvänmielen jakaminen kuuluvat jouluun. Samalla hyvää tuottavan toiminnan soisi olevan meille luontaista muulloinkin kuin jouluna. Eikä hyvän joulumielen saavuttamiseksi tarvita paljoa. Joulun taikaa voi olla hymy ventovieraalle bussipysäkillä, joulutervehdyksen kiinnittäminen oman talon ilmoitustaululle tai yksinäisen vanhuksen luona vierailu joulun alla. Jokainen meistä voi varmasti keksiä tavan, jolla ilahduttaa niin jouluna kuin muulloinkin lähimmäistä.

Sirkka-Liisa Kähärä