Kesä kuormittaa – minimiin vedetyt resurssit tarkoittavat usein työntekijän venymistä

Aikaisemmin avoterveydenhuollossa juhannuksesta elokuun alkuun on ollut hiljaisempaa ja työntekijöille vähemmän kuormittavaa aikaa. Valitettavasti näin ei enää ole. Vaikka kesäisin tarjolla olevaa palvelua ja toimintaa karsitaan, se ei kuitenkaan näy työntekijöiden työpäivissä eikä tehtävässä työmäärässä.

Terveydenhuollon työntekijät ovat todenneetkin, että vuodessa ei ole enää helpompia ja hiljaisempia aikoja vaan työn tahti on kiireistä kaikkina vuodenaikoina. Tämä tietysti näkyy henkilöstön jaksamisessa, sairastavuudessa, sijaistarpeessa ja viime kädessä potilaiden hoidon tasossa.

Kesän ja joulun aikaan suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa vastaanottotoimintaa vähennetään ja yleensä vain akuutit tapaukset hoidetaan näinä ”poikkeusaikoina”. Ne työntekijät, jotka jäävät töihin, joutuvat tekemään töitä jopa enemmän kuin normaalisti. Sijaisia ei näihin poikkeaviin aikoihin palkata tarpeeksi tai heitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Toisaalta samaan aikaan kokeneita, useita tehtäviä osaavia työntekijöitä on työpaikalla aiempaa vähemmän. Tilanne johtaa siihen, että jäljelle jääneiden ja kokeneempien työntekijöiden vastuu potilaiden hoidosta kasvaa loma-aikoina.

Lisäksi toimintojen supistamisen jälkeen tiedetään, että suunnitelmallisen, esimerkiksi ajanvaraukseen perustuvan toiminnan ruuhkat kasvavat loma-aikoina. Tämä tarkoittaa helposti sitä, että lomalta palaava työntekijä tietää jo etukäteen tulevansa kiireiseen ja ruuhkautuneeseen työpaikkaan. Ei siis ole ihme, että töihin paluu loman jälkeen ahdistaa.

Voisiko joskus kokeilla, että loma-aikoinakin tarjottaisiin suunniteltua ajanvaraukseen perustuvaa vastaanottotoimintaa normaalisti? Terveydenhuollon pitkittyneistä jonotusajoista puhutaan paljon. Olisiko joskus aika koittaa aikaa, jolloin palveluja ei karsittaisi loma-aikoina. Ihmiset pääsisivät hoitoon ja työntekijöiden työtaakka, jos ei kevenisi, niin ainakin pysyisi kohtuullisempana?

Sirkka-Liisa Kähärä