Liikunta osaksi päivärytmiä

Mitä aikaisemmin luontainen liikkuminen tulee osaksi ihmisen päivittäistä rytmiä, sen paremmat mahdollisuudet on sillä, että liikunnasta tulee osa terveellisempää arkea koko elämän ajaksi.

Liikunnan terveydellisistä vaikutuksista on tiedetty pitkään. Sen vaikutukset keskittymisen parantumiseen, koululaisten arvosanojen nousuun ja ihmisen henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin kasvuun ja terveyteen ovat syitä, miksi ihmisten liikkumiseen on panostettava.

Lomalta palaajia houkutellaan liikuntaharrastusten pariin jälleen mitä erilaisimmilla kuntokuureilla, liikuntatarjouksilla ja hoikaksi terveellisesti -metodeilla. Vain osalla aikuisia liikunta kuuluu säännöllisesti elämärytmiin. He eivät tarvitse erilaisia kevät-, syksy-, alkuvuosi tai kesäkuntokuureja. Liikunnan ilon löytyminen edistää terveellisempää elämää ja hyvinvointia. Siksi liikkumisen kasvua päivittäiseksi rutiiniksi olisi hyvä tukea jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lapsuudesta asti osa meistä liikkuu paljon. Osalle taas päivittäinen yhden tunnin tavoite liikuntaa ei toteudu lainkaan. Tämän vuoksi tehtävää siis riittää päivähoidossa, koulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Puhumattakaan työikäisten liian vähäisestä liikkumisesta. Sen puute aiheuttaa monia vaivoja ja väsymystä.

Mielekkäitä kokemuksia liikunnasta on tarjottava, jotta siitä tulisi elämäntapa. Liikunnan on oltava nautinto ja ilo. Sen suorittaminen verenmaku suussa ei tue harrastuksen löytymistä. Päinvastoin, edessä voi olla henkinen pahoinvointi. Liikunnan mukaan tuomaa mielihyvää ei saa kadottaa. Ei, vaikka välillä joutuisikin tsemppaamaan itsensä liikkeelle. Liikunnan harrastamisen on oltava helppoa ja monipuolista. Lähiliikuntapaikkoja ja mielekkäitä ulkoiluympäristöjä on löydyttävä helposti, jotta liikuntaharrastus ei törmää ainakaan sen suorittamispaikkojen puutteeseen tai maksullisuuteen.

Liikkumattomuuteen on puututtava

Liikunnalla on todettu olevan yhteys oppimistuloksiin. Sen avulla lapsille ja nuorille voidaan tarjota polkuja menestyä sekä voida paremmin. Lasten ja nuorten liikkumiseen on viime vuosina panostettu muun muassa Liikkuva koulu -hankkeissa, joissa liikunta on osa koulupäivää. Koulutyön ohella on ohjattua toimintaa, pelejä ja leikkejä. Nuoria kannustetaan liikkumaan pidemmillä välitunneilla, koulutunnin aikana ja lähiympäristössä. Vain mielikuvitus on rajana tavoissa, joilla nuoria kannustetaan liikkumaan.

On hyvä, että lasten ja nuorten liikkumattomuuteen puututaan. Liikuntaharrastus hiipuu monella yläkouluun siirtyvällä nuorella. Siksi on tärkeää, että liikunnasta muodostuu tapa, jota pitkät koulupäivät, kaverien seura tai liian vähäiset yöunet eivät horjuta. Nuorena opitut toimintatavat mahdollistavat sen, että myöhemmällä iällä ilmenevät työstressi, perhetilanteet tai ajan puute eivät saa liikuntaharrastusta hiipumaan.

Kaupunginvaltuutetut päättävät jälleen syksyllä tulevan vuoden talousarviosta. Silloin kannattaa muistaa, että liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien lisäämisellä on suora yhteys ihmisen terveyteen, oppimiseen, hyvinvointiin, henkiseen kasvuun ja menestykseen.

Sirkka-Liisa Kähärä