aluevaalit

Hyvinvointialueita tarvitaan

Sain puhelun eräältä rouvalta, joka asuu Ruukkukujan palvelutalossa Vantaalla. Rouva kertoi, että liikkuminen ei enää omatoimisesti onnistu, mutta pää pelaa ja juttua riittää sekä onneksi puhelin toimii. Sainkin heti kipakan kysymyksen vastattavaksi: Miksi hänen asumismuotoaan kutsutaan palvelutaloksi, koska ei siellä oikein palvelua saa. Hoitajat vaihtuvat tiheään tahtiin, lähes päivittäin. Kielen kanssa aina jotenkin pärjää, mutta hoitajien ammattitaito vaihtelee todella paljon. Osa työntekijöistä suhtautuu palvelutalon asukkaisiin kuin läheisiin ja osa ikäväksi osaksi työvuoroa. Ruoka on aivan luokatonta, ei maistu, ei tuoksu eikä näytä miltään. Kyseistä soittajaa hoitajapula ja hoitajien suuri vaihtuvuus ärsyttivät kuitenkin eniten.

Toinen suoraan annettu palaute oli myös hyvin tuttua. Ystäväni läheinen oli päässyt erikoissairaanhoitoon toimenpiteeseen. Pian läheistä oltiin kotiuttamassa tyhjään kotiin, vaikka useampaan kertaan oli jo sovittu erikoissairaanhoidon kanssa päivästä ja kellonajasta. Samalla asiasta oli sovittu myös kotihoidon kanssa, että ovat vastaanottamassa, kun läheinen tulee kotiin. Asiasta siis joka puolella sovittiin, varmasti myös johonkin kirjattiin ja kuitenkaan mikään ei onnistunut. Kotiutus tapahtui liian aikaisin, vastaanottajaa ei ollut, onneksi naapuri saatiin hälytettyä hätiin.

Vantaan sote-palvelut eivät toimi niin kuin pitäisi
Näitä kokemuksia on liian paljon. Kaikki ei riipu ainoastaan työvoiman puutteesta vaan myös siitä, miten työnkulut toimivat. Miten esimerkiksi tiedotuksen aukkoja ja puutteita pystytään korjaamaan, miten potilassiirtojen lähtö- ja tulotilanteet voidaan varmistaa? Oheiset esimerkit osoittavat, että hyvinvointialueita tarvitaan, jotta asukkaat saisivat riittäviä ja laadukkaampia palveluja ammattitaitoiselta henkilökunnalta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Siksi on tärkeää, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tulevat aluevaltuutetut ja virkamiehet keskittyvät näihin asioihin täysipainoisesti.

Minä olen aluevaaleissa ehdokkaana siksi, että haluan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, että jokaisella olisi oikeus hoitoon ja hoivaan, silloin kun se on tarpeen. Toiseksi haluan vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua, jotta tehdään oikeat toimenpiteet, oikeaan aikaan. Kolmanneksi haluan parantaa palveluketjujen toimivuutta eli asiakas- ja potilassiirrot tapahtuvat sovitusti ja oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Neljänneksi haluan edistää moniammatillista yhteistyötä, eri ammattiryhmien, erikois- ja perustason yksiköiden välillä, nykyistä laajemmaksi ja sujuvammaksi. Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös säästävät kustannuksia.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tehdään isoja päätöksiä
Tammikuussa 2022 valittavat aluevaltuutetut linjaavat ensi keväänä, mm. miten hyvinvointialueella palveluja tuotetaan, miten saadaan riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, miten tieto kulkee parhaiten eri tasojen välillä ja miten eri yksiköiden toiminta saadaan sujuvaksi. Aluevaltuustossa tarvitaan sinnikkyyttä, asiantuntemusta ja päätöksenteon tuntemusta, sillä helppoja ratkaisuja aluevaltuustoissa ei ole tulossa. Vantaa-Kerava hyvinvointialueen on tarkoitus järjestää tälle alueelle palvelut, jotka ovat asukkaiden saavutettavissa.

Valitettavasti osa ehdokkaista, jotka ovat aina vastustaneet sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden muodostamista, luovat uhkakuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Väitetään, täysin perusteettomasti, että sosiaali- ja terveysasemia lakkautetaan tai että neuvolapalvelut häviävät muista kuin isoimmista keskuksista. Minkäänlaista todellisuuspohjaa näille väitteille ei kuitenkaan ole.

Helppoja ratkaisuja minulla ei ollut antaa Ruukkukujan rouvalle tai ystävälleni. Kirjallinen valitus asiasta omalla nimellä sekä hoitaviin yksiköihin että apulaiskaupunginjohtajalle on vähintä, mitä kannattaa tehdä. Julkisuuteen asioiden vieminen on myös joskus välttämätöntä, niin ikävältä kuin se tuntuukin, niiden työntekijöiden kohdalta, jotka toimivat vastuullisesti ja ammattitaitoisesti.

Haasteellisia aikoja on edessä aluevaaleissa valituille päättäjille. Minä en ole haasteita pelännyt koskaan. Uskon, että 20 vuoden kokemus hoitotyöstä ja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä sekä kokemukseni kaupunginvaltuutettuna ja eri luottamustehtävissä on eduksi kyseisessä aluevaltuutetun tehtävässä. Päätöksen asiassa teet sinä – äänestäjä.

Terveisin
Siku

Aluevaaleilla on merkitystä!

Syksy on kulkenut hujahtaen ja kohta ollaan jo joulussa. Uuden valtuuston ja kaupunkikulttuurilautakunnan kanssa toiminnan aloittaminen, toisiin päättäjiin tutustuminen ja asioihin perehtyminen sekä muutto uuteen asuntoon on pitänyt kiireisenä työn ohessa. Onneksi asioita pystyy laittamaan tärkeysjärjestykseen ja suunnittelemaan päivänsä siten, että myös läheisille jää aikaa.

Hyvinvointialueen aluevaalit
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluevaalit ovat parin kuukauden kuluttua. Miksi on tärkeää, että mahdollisimman moni käyttää ääntänsä tammikuussa vaaleissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille. Vantaa ja Kerava muodostavat yhdessä hyvinvointialueen. Jo ensi keväänä, maaliskuussa 2022 aloittavat uudet aluevaltuustot päätöksenteon, joka koskee hyvinvointialueita. Miten palveluja tulevaisuudessa järjestetään, hyvinvointialueen omana vai ostopalveluina vai yhteistyössä muiden kanssa. Miten riittävää henkilöstä hankitaan, miten palkkoja harmonisoidaan ja miten varmistetaan hoito sekä riittävät palvelut Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaille.

Vuoden 2023 alkaessa Vantaan kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitus tai virkamiehet eivät vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutuksesta, riittävästä määrästä toimipisteitä tai riittävästä henkilöstöstä. Siksi aluevaaleilla ja -valtuutetuilla on merkitystä, koska he päättävät hyvinvointialueen sote-palveluista.

Hyvinvointialueet tarvitsevat sitoutuneita ja osaavia päätöksentekijöitä
Miksi olen lähtenyt ehdokkaaksi aluevaaleihin? Siksi, että uskon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikuttavan asiakkaan ja potilaan hoitoon, palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Moniammatillinen yhteistyö ja palveluketjujen sujuvuus vahvistavat tyytyväisyyttä, vähentävät päällekkäisyyttä, nopeuttavat paranemista ja kuntoutumista sekä säästävät kustannuksia.

Nykyisin perustason sosiaali- ja terveydenhuolto sakkaa välillä pahasti myös Vantaalla. Kauniita puheita on riittänyt virkamiehiltä ja poliitikoilta, mutta pysyvän ja laadukkaan toiminnan kehittäminen on ollut mahdotonta, koska ei ole ollut henkilöstöä, rahaa tai kykyä järjestää toimintaa uudelleen. Pitkäjänteisyys toiminnan kehittämiseen ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin on puuttunut. Hyvin toimivia ja laadukasta palvelua tarjoavia yksiköitä on, mutta hyvien käytänteiden levittäminen ei ole onnistunut.

Henkilöstöpula on kestänyt vuosikausia ja samaan aikaan Vantaan asukasmäärä on kasvanut koko ajan. Kaupungin kasvua ei otettu riittävän ajoissa huomioon ja palvelujen puute pääsi kasvamaan liian isoiksi esim. lääkäri-, psykologipalveluissa tai lastensuojelussa.

Hyvä asiakaskokemus olennainen osa hyvinvointia ja uskon sen paranevan sote-uudistuksen myötä. Nykyisin monet sote-palvelut on suunniteltu palvelun tuottajan näkökulmasta, asiakasta ja potilasta ei ole kuunneltu tai otettu mukaan suunnitteluun. Hyvin tyypillistä on sote-palveluille, että tieto ajanvarauksesta toimitetaan kirjeitse. Jos palvelujen käyttäjä haluaa vaihtaa aikaa, joutuu asiakas/potilas kaivamaan itse tiedon siitä, mihin hän voi ottaa yhteyttä. Siksi tarvitaan palveluketjujen, eri palvelutasojen ja ammattiryhmien ja palvelujen käyttäjien yhteistyötä saumattoman ja sujuvan asioinnin varmistamiseksi.

Terveisin
Siku