asuminen

Asunnottomuus – hyvinvointiyhteiskunnan häpeä!

Asunnottomien yötä vietetään keskiviikkona 17.10. ympäri Suomea. Se järjestetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Asunnottomuus on kipeä ongelma maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa. (lisää…)

Asumisen hintojen kasvaessa vaarana on keskusta-asumisen yksipuolistuminen

Vantaalla yksiöiden ja kaksioiden rakentaminen on räjähtänyt vauhtiin. Tärkeää kaupungin maa- ja asuntopolitiikassa on huolehtia, että Vantaan tehtävä on ohjata monipuolista rakennuttamista tavallisille kaupunkilaisille kohtuullisin kustannuksin eikä sijoittajille.

(lisää…)

Hyvinvointia kaupungille ja sen asukkaille – koko Vantaalle! (puheenvuoroni Vantaan valtuustossa)

Vantaan valtuustossa valmistaudutaan jo tulevaan ja kaupungin taloussuunnitelmaan vuosille 2019-2022. Puheenvuorossani maanantaina 28.5.2018 nostin erityisesti esille kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin, henkilöstön jaksamisen sekä koko kaupungin kehittymisen. (lisää…)

Palkan on vastattava vastuuta ja velvollisuutta

Jokainen meistä haluaa, että työstä maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen. Palkalla pitää pystyä maksamaan vuokrat, ostamaan ruokaa, hankkimaan omat ja lasten vaatteet sekä harrastamaan. (lisää…)

Miksi ihmisten arvo palveluiden takana ei kiinnosta?

Lähes poikkeuksetta erilaiset kyselyt kertovat, että suomalaiset ovat halukkaita maksamaan veroja, jotta julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja että ne ovat laadukkaita ja toimivia. Palveluja arvostetaan ja niiden merkitystä pidetään korkeana.
Siksi on harmittavaa, että näiden arvostettujen palveluiden takana työskentelevien ihmisten asemasta ei julkisuudessa käydä lähes lainkaan keskustelua.
Monissa kunnissa taloudellisen tilanteen heikkeneminen johtanut siihen, että kunnallisiin palveluihin ei ole voitu hankkia riittävästi työntekijöitä. Kuntalaisille tämä on näkynyt palvelutason laskuna, mutta samalla tärkeistä tukipalveluista vastaavien työntekijöiden palkatkin ovat lähes jäätyneet paikalleen. Ne eivät pysy enää elämisen kasvavien kustannusten perässä.
Palkkataso etenkin kasvukeskuksissa on niin pieni, että sillä on vaikea tulla toimeen seuraavaan tilipäivään saakka. Moni täysin työllistetty työntekijä joutuu turvautumaan asumistukeen, koska asuminen maksaa niin paljon, etteivät palkkatulot tahdo riittää.
Kuluvana vuonna maan hallitus on syyllistänyt työntekijöitä ja laittanut heidät huonon taloustilanteen syntipukeiksi ja maksajiksi. Palkkakehitys viimeisen vuoden aikana on osoittautunut olevan kuntasektorilla miinusmerkkinen. Mielestäni on kohtuutonta, että yhteisen ja yleisesti hyväksytyn palvelutason säilyttämisestä nostetaan vastuuseen työntekijät ja että heitä syyllistetään korkeista kustannuksista.
Liian usein kunnissa naiset ja miehet tekevät työn vaativuuteen ja tärkeyteen nähden töitä matalapalkkaisissa työsuhteissa. Kuitenkin he ovat joutuneet Sipilän hallituksen kilpailukyvyn edistämisen maksajiksi.  Epätasapaino julkisen ja yksityisen sektorin palkoissa on myös asia, jota ei saa jättää huomioimatta. Lisäksi palkkaerot heikentävät naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa, koska usein julkisella puolella matalapalkkaista työtä tekee juurikin nainen.
Valitettavasti julkisella puolella monien tehtävien palkkaus ei ole enää vuosikymmeniin vastannut työn vaativuutta, saati lisännyt sen arvostusta. Tilanne on työntekijöiden osalta kestämätön. Tulevissa palkkaratkaisuissa tähän on saatava muutos. Alan työntekijöiden palkkojen on noustava. Ei ole kenenkään etu, että julkiset palvelut, joita arvostetaan laajasti, romutetaan. Eikä ole oikein, että näiden palveluiden mahdollistajille, työntekijöille, maksetaan vielä elämiseen riittämätöntä palkkaa.
Sirkka-Liisa Kähärä
sairaanhoitaja
JHL:n edustajiston puheenjohtaja
Vantaa

Teksti julkaistu Keskiuusimaassa 26.11.2017 sekä JHL:n blogissa 4.12.2017

Asukasfoorumit ja yhteisömanagerit yhteisöllisyyden edistäjiksi

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä kannustaa asukkaita, vuokranantajia sekä kiinteistöhuoltoyhtiöitä yhteistyöhön asuinviihtyvyyden vahvistamiseksi. Hän toivoo, että yhteistyötä tehtäisiin koordinoidusti ja avoimesti yhdessä kaikkien asuintalon eri toimijoiden kesken.

Vuokralaisten viihtyvyyttä omassa asuintalossa parannetaan Kähärän mukaan luomalla toimintatapoja, joilla ihmisten kokemaa turvallisuudentunnetta sekä huomaavaisuutta naapureita kohtaan vahvistetaan.

Kähärä muistuttaa, että pienillä asioilla voi olla ratkaisevia merkityksiä taloyhteisön kasvamisessa.

–  Tieto siitä, keneltä voi lainata porakonetta tai kuka on oman talon asukas, ovat asioita, jotka eivät enää tänä päivänä ole itsestäänselvyyksiä. Päinvastoin ihmisten yksinäisyys lisääntyy jatkuvasti. Eriytyminen yhteiskunnasta voi helposti lähteä siitä, että jää vain oman kodin seinien sisäpuolelle, Kähärä toteaa.

Ihminen sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin silloin, kun tietää miksi sääntöjä on hyvä noudattaa. Esimerkiksi ymmärrys siitä, että talossa asuu vanhuksia, perheitä ja opiskelijoita, vähentää ristiriitatilanteiden määrää ja auttaa hahmottamaan, miksi talon järjestyssäännöt ovat olemassa, Kähärä huomauttaa.

–  Yksinkertaiset asiat, kuten tieto siitä, mihin ja miten roskat viedään oikein, voi säästää yhtiöltä useita satasia vuodessa. Yhden väärin roskakatokseen viedyn sohvan tai jääkaapin poiskuljetuksen hinnalla voidaan esimerkiksi hankkia kesäkukat taloyhtiön istutuslaatikoihin, Kähärä toteaa.

Kähärä kiittää SATO VuokraKotien aloitteellisuutta vuokralaisten yksinäisyyden ja eristäytymisen torjunnassa palkkaamalla Studiokotiin oman yhteisömanagerin Vantaalle.

–  Esimerkki vuokratalon omasta yhteisömanagerista osoittaa ennakkoluulottomuutta. Tällaista toimintaa toivon lisää muiltakin suurilta vuokra-asuntoalalla toimivilta tahoilta, Kähärä toteaa ja jatkaa

–  Asukkaiden viihtyvyyttä voidaan parantaa lisäämällä vuokranantajien, kiinteistöhuollon sekä asukkaiden keskinäistä yhteistyötä. Luodaan esimerkiksi oma foorumi, jossa voidaan nostaa esille ongelmia, mutta myös iloita yhdessä onnistumisista. Foorumissa kuka tahansa voisi pyytää apua, jakaa neuvoja ja vinkkejä sekä osallistua oman talon toimintaan, Kähärä sanoo.

Vuokralaiset ry on valmis auttamaan ja kehittämään yhteistyössä malleja, jotka sopivat erilaisten taloyhtiöiden käytettäväksi vuokralaisten asuinviihtyvyyden parantamiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Yhteisöllisyyden teemaa tullaan käsittelemään tulevana vuonna muun muassa Vuokralaiset ry:n Asuntomme-lehdissä ja jakaen vinkkejä aiheeseen eri toimijoille.

–  Vuokralaiset ry haluaa nostaa esiin asuinyhteisön merkitystä asumisen laatuun. Yhteisö muodostuu aina yksilöistä. Siksi on tärkeää nostaa esille, että me jokainen voimme tehdä osaltamme erittäin paljon asumisen laadun edistämiseksi, toteaa Kähärä.

www.vuokralaiset.fi

Mummot puistoon

Koivukyläläinen SDP:n kaupunginvaltuutettu Sirkka-Liisa Kähärä on huolissaan lähiöissä asuvien senioreiden yksinäisyydestä ja lapsiperheiden tukiverkkojen hajanaisuudesta. Hän toivoo, että eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta kehitetään rakentamalla yhteisöllisyyden areenoita asuinalueiden leikkipuistojen yhteyteen.

Lähes päivittäin saamme lukea surullisia tarinoita yksinäisistä vanhuksista, joilla ainoa sosiaalinen kontakti on kodinhoitaja. Yksin asuminen ja yksinäisyys ovat yleisiä ilmiöitä ikääntyvien keskuudessa. 75-vuotta täyttäneistä yksinäisyydestä kärsii yli kolmannes. Kähärä on huolissaan siitä, etteivät ihmiset lähde ulos kodeistaan tarpeeksi.

– Samaan aikaan meillä on erityisesti lähiöissä paljon kaupunkeihin muuttaneita lapsiperheitä ilman tukiverkostoja, Kähärä sanoo.

Kähärän mielestä ohjatun pienten lasten toiminnan oheen voidaan kehittää myös alueen senioriväestölle tarkoitettua ja koordinoitua ulko- ja vuorovaikutustoimintaa. Vetovastuuta toiminnan suunnittelusta voisi hänestä tarjota kaupungille ja järjestöille. Toiminnan koordinoijana voisi toimia esimerkiksi Vantaan Sivistystoimi ja päiväkodit.

– Meidän on kehitettävä uusia tapoja, joilla saamme mummot ja vaarit mukaan leikkipuistojen toimintaan. Yksi tapa voisi olla rakentaa puistomummo- ja vaaritoimintaa Vantaalle. Mummot ja vaarit leikkipuistossa auttavat lapsia kokemaan eri ikäpolvien välistä vuorovaikutusta. Samaan aikaan esimerkiksi puistomummona- tai vaarina toimiminen voisi vähentää yksinäisyyttä, Kähärä sanoo.

– Leikkipuistoihin voitaisiin lasten ja nuorten liikunta- ja leikkivälineiden lisäksi rakentaa myös aikuisille sopivia levähdyspaikkoja ja liikuntavälineitä, jolloin leikkipuistojen kävijämäärä laajenee, Kähärä toteaa.

Yhteiset projektit esimerkiksi asuinalueen siivous- ja kunnostustalkoiden merkeissä voivat Kähärän mukaan rohkaista asukkaita yhteistyöhön.

– Mielestäni meidän olisi tavoiteltava leikkipuistojen ympärille toimintaa, joka rohkaisisi mummo- ja vaari-ikäisiä asukkaita astumaan leikkipuistoon silloin, kun siellä on lapsia ja perheitä. Toisten ihmisten kohtaaminen tutussa pihaympäristössä voi auttaa uusien ihmissuhteiden rakentamisessa ja lievittää näin yksinäisyyttä, Kähärä toteaa.