ennaltaehkäisy

Sairauksien ennaltaehkäisy vahvistaa terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä

Sairauksien ennaltaehkäisy vahvistaa terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä

Jokainen tietää, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on aina halvempaa kuin pitkittyneiden ja pahenevien sairauksien hoito. Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroihin vaikuttavat olennaisesti tulot. Paremmin toimeentulevat huolehtivat omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan suunnitellummin ja tehokkaammin. Pienituloisuus aiheuttaa korkeampaa sairastavuutta ja alhaisempaa elinajan odotetta.

Suomen väestö ikääntyy, sillä vuonna 2021 väestöstä oli 64-vuotta täyttäneitä n. 23%, vuonna 2070 väestöstä on 64-vuotiaita 30%. Jollei mitään tehdä yhä pienemmän työikäisten määrän pitäisi tarjota väestölle riittävät palvelut. Samaan aikaan tilannetta vaikeuttaa se, että osa työikäisestä väestöstä ei kykene tekemään täysipainoisesti työtä eläkeikään asti eikä maahanmuutto ole riittävää työvoiman varmistamiseksi.

Tarvitaan vaikuttavia tekoja terveyserojen kaventamiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon aiheuttamia kustannuksia eri tuloluokkien näkökulmasta ei ole tarkasteltu riittävästi poliittisessa päätöksenteossa. Vuosittaisissa talousarvioesityksissä, esim. kunnissa ja nyt hyvinvointialueilla, ei ole riittävästi pohdittu terveyserojen kaventamisen mahdollisuuksia ja hyvinvoinnin edistämisen merkitystä pienemmille tuloluokille. Sosiaalidemokraatit esittivät viime viikolla asiakirjan: Julkisen talouden vahvistaminen ennaltaehkäisyn keinoin, missä paneudutaan hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisevästä toiminnasta saataviin vaikutushyötyihin. Siksi on erittäin hyvä, että SDP on nostanut esityksessään keskusteluun talouteen positiivisesti vaikuttavat tekijät yksilön hyvinvoinnin rinnalle. Esimerkiksi THL:n ja FCG tutkijoiden esittämät laskelmat osoittavat, millaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan, mikäli alimpien tuloluokkien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä pitkäjänteiseen työhön kohdistettaisiin vaikuttavia toimenpiteitä.

Jos terveyden ja hyvinvoinnin erot kaventuisivat eri tuloluokkien välillä, on sillä myönteinen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja ongelmat vähenisivät huomattavasti. Tutkittua tietoa on runsaasti siitä, kuinka sairauksia ennaltaehkäisemällä ja terveyttä edistämällä säästettäisiin kustannuksia, mutta sitä ei ole haluttu hyödyntää, koska ennaltaehkäisevien toimintojen säästöt tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä ja koska on vaikeampaa esittää terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tuomia säästöjä.

Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta
Taloudellisesti kestäviä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia on saatavissa aikaan investoimalla ihmiseen. Kun tietoa on saatavilla, niin siihen on syytä luottaa ja tehdä tarvittavia taloudellisia päätöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on askel oikeaan suuntaan, sillä sen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Nyt tarvitaan samanlaista ymmärrystä terveysvaikutteisesta toiminnasta kuin esim. vuosisata sitten neuvolatoiminnan käynnistämisessä. Tarvitaan vaikuttavia muutoksia ja tavoitteellista toimintaa, jotta pystymme varmistamaan kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn.

Tulevassa hallitusohjelmassa on oltava terveyserojen kaventamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä linjauksia.  Lisäksi on syytä muodostaa sosialidemokraattien julkaiseman esityksen ja jo tehtyjen, lukuisten, tutkimustietojen perusteella, parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on esittää mm. konkreettisia esityksiä terveyserojen kaventamisesta eri tuloluokkien välillä ja tehdä esitys toimenpiteistä, joilla voidaan siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Terveisin
Siku

Paljon on tehty ja paljon on tehtävää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Paljon on tehty ja paljon on tehtävää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Vaaleilla valitut aluevaltuutetut ovat viime vuoden maaliskuusta lähtien tehneet hyvinvointialueen toiminnan varmistamiseksi valmistelutyötä ja päätöksiä. Yllättävän paljon aikaa on mennyt asioihin perehtyessä, keskustellessa ja neuvotellessa sekä erilaisissa kokouksissa. Osa asioista on päätetty virkamiesten valmistelun mukaisesti ja osaan asioista on haluttu muutoksia ja niistä on päätetty poliittisten ryhmien neuvottelujen jälkeen.

Aluevaltuuston hyväksymä strategia ohjaa hyvinvointialueen toimintaa
Hyvinvointialueen strategiasta päätettiin marraskuussa, sen jälkeen, kun valmistelutyö oli aloitettu jo keväällä. Strategiassa näkyy meidän demareiden tavoitteet vahvasti. Olimme keskustelleet, jo aikaisemmin ongelmista, jotka koskevat hoidon ja hoivan laatua, palvelujen saatavuutta, henkilöstön riittävyyttä ja henkilöstön hyvinvointia. Nämä ovat asioita, jotka sosialidemokraattien mielestä strategiassa piti näkyä. Yhteinen tahtotilamme on, asioiden on hyvinvointialueella muututtava: terveyserojen on kavennuttava, palveluihin pääsyn on nopeuduttava, yhteydenottoihin on vastattava, henkilöstötilanteen on parannuttava ja henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava merkittävästi. Jatkossa haluamme saada tietoa näiden tavoitteiden toteutumisesta, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ja toimintoja muuttaa nopeastikin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaat ovat ottaneet paljon yhteyttä eri toimipisteiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä: Lakkautetaanko tai yhdistetäänkö toimipisteitä? Yhdenkään sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteen lakkauttamisesta tai yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä. Sen sijaan Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentamista olemme kiirehtineet, jotta saadaan toimivat ja laaja-alaiset sote-palvelut eri-ikäisille käyttäjille keskeiseltä paikalta. Loppusyksystä aloitamme hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvien asioiden käsittelyn. Kuitenkin vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet nykyisestä hyvinvointialueen palveluverkosta kattavat selvitykset.

Tulen keväällä kiertämään hyvinvointialueen eri asuinalueilla ja lähiöissä, tapaamaan alueen asukkaita ja kuuntelemaan heidän toiveita, näkemyksiä sekä palautteita palveluiden laadusta.

Asiakasmaksuja ei korotettu maksimiin
Marraskuussa päätettiin myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasmaksuista vuodelle 2023. Sosialidemokraattien ryhmä pyysi virkamiehiltä vertailua Vantaan ja Keravan asiakasmaksujen tasosta, jotta pystyimme tekemään päätöksiä tiedon pohjalta sen sijaan, että olisimme hyväksyneet maksimikorotuksia virkamiesten esityksestä. Aluevaltuusto päätti pitää asiakasmaksut monessa kohdassa ennallaan, Vantaan aiemmassa tasossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ainoa alue koko Suomessa, missä ei nostettu terveyskeskuksen lääkärin vastaanottomaksuja vuodelle 2023, vaan maksu pidettiin ennallaan. Lisäksi sosialidemokraattisen valtuustoryhmän esityksestä laskettiin lääkärin etävastaanottokäynnin maksua. Aikaisemmin maksu on ollut samansuuruinen, kuin terveysasemalla tapahtuva vastaanottokäynti. Etävastaanotolla ei voida hoitaa kaikkia asioita, mutta se nopeuttaa monien asioiden selvittelyä ja hoitoa sekä helpottaa niin lääkärin kuin asiakkaan/potilaan osallistumista vastaanotolle. Toivottavasti etävastaanoton pienempi hinta kannustaa asiakkaita ja potilaita käyttämään nykyistä enemmän etävastaanottoa.

Tarvitaan lisärahoitusta ja toiminta on saatava sujumaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat nousemaan seuraavina vuosina, joten lisärahoitusta valtiolta tarvitaan. Hyvinvointialueiden rahoituksesta päätetään eduskunnassa. Rahoitusta tarvitaan, jotta pystymme hoitamaan erimerkiksi alueemme ikääntyvän väestön, lapsiperheiden, nuorten sekä isoille kaupungeille tyypillisesti erilaisten väestöryhmien ongelmia riittävin resurssein, moniammatillisen henkilöstön toimesta. Tulevaisuudessa rahoituksen ja toiminnan painopistettä on muutettava vahvasti ennaltaehkäisevään työhön, hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Tähän toimintaan on otettava mukaan hyvinvointialueiden lisäksi kunnat ja erilaiset hyvinvointia edistävät järjestöt ja asukasyhteisöt, jotka toimivat jo nyt asukkaiden keskuudessa. Rahoituksen ja toiminnan varmistamiseksi tarvitsemme jatkossa hyvinvointialueiden toimintaa ymmärtäviä päätöksentekijöitä, kansanedustajia ja ministereitä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on käynnistänyt toimintansa monin paikoin onnistuneesti. Valitettavasti epäonnistumisiakin on tapahtunut ja on hyvä, että myös tiedotusvälineet nostavat niitä esiin. Ateriapalveluiden toiminta ei ole olut sitä, mitä on päätöksentekijöille luvattu ja mistä on kilpailutuksessa sovittu. Aluevaltuuston selostustilaisuudessa annettiin vahvaa viestiä virkamiehille, että virheet on korjattava ja vaadittava parempaa toimintaa palveluntuottajalta. Jos muutosta toiminnassa ei tapahdu, on käytettävä vahvempia keinoja.

Hyvinvointialueen vakituisen henkilöstön palkanmaksussa 13.1.2023 oli odotettavissa ongelmia jonkun verran, varsinkin erilaisten lisien osalta. Nyt olevan tiedon mukaan palkanmaksu on mennyt pääsääntöisesti hyvin. Niin työntekijät kuin esimiehet ovat sitoutuneet siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toiminnan siirto hyvinvointialueelle onnistuisi. Kiitos, jo tässä vaiheessa, tehdystä työstä, todella paljon.

Kun asiantuntevat päätöksentekijät ja virkamiehet voivat rauhassa keskittyä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, saamme jatkossa riittävästi tuloksellisia ja laadukkaampia palveluja.

Terveisin
Siku