Vaalikampanjan lopulla ilmennyt korona on selätetty. Onneksi tauti tuli lievänä, koska kaikki rokotteet oli otettu. Minulla on ollut kaksi viikkoa aikaa sulatella aluevaaleissa saamaani äänimäärää ja äänestäjien antamaa, suurta luottamusta. Hieman epätietoisin tuntein mietin, mitä odotuksia äänestäjillä on ja miten pystyn vastaamaan niihin odotuksiin.
Tehtävä aluevaltuutettuna alkaa
Varsinaiset Vantaa-Kerava aluevaltuutetun tehtävät alkavat maaliskuussa, mutta hyvinvointialueen toimintaa valmistelevat henkilöt ovat ottaneet jo yhteyttä meihin aluevaltuutettuihin. Ensi viikolla alkavat koulutukset ja neuvottelut poliittisten ryhmien kesken on aloitettu mm. aluehallituksen ja lautakuntien edustajista. Maaliskuun alussa Vantaa-Kerava aluevaltuutetuille pidetään harjoittelukokous ja varsinainen ensimmäisen aluevaltuuston kokous pidetään 8.3.
Ensimmäisinä tehtävinä aluevaltuutetuilla on tehdä päätöksiä, joilla organisaatio saadaan ns. ylös nostettua ja toiminta rakennettua toimivaksi tämän vuoden aikana. Yksi aluevaltuuston tärkeimmistä tehtävistä, heti alkuun, on hallintosäännöstä päättäminen, jonka soveltaminen alkaa päätöksen hyväksynnän jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava hallintosääntö, jossa määritellään johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Hallintosääntö on hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline eli meille aluevaltuutetuille varsin tärkeä työkalu.
Hyvinvointialueen henkilöstö mukaan toiminnan kehittämiseen
Hallintosääntömallissa on myös maininta henkilöstöjaostosta. Henkilöstöjaoston tehtävänä on mm. kehittää henkilöstöhallintoa, vaikuttaa aktiivisesti ajankohtaisiin henkilöstöä koskeviin asioihin sekä vastata osaltaan henkilöstön rekrytoinnista. Lisäksi kyseisen jaoston tehtävänä olisi laatia yleisohjeet henkilöstöhallinnon toteuttamiselle. Tällainen aluehallituksen alainen jaosto on syytä perustaa, koska se vahvistaisi henkilöstöpolitiikan toteutumista myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.
Perinteisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on mielestäni usein jätetty henkilöstön mielipiteet, ideat ja toiveet huomioimatta. Esitykset henkilöstön mukaan ottamisesta palvelujen, palveluprosessien ja esim. monialaisen yhteistyön suunnitteluun tulivat esiin monen ehdokkaan vaalikampanjassa.
On siis tärkeää, että henkilöstön edustajien tulisi olla mukana myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen hallinnossa. Henkilöstön edustajalle annettaisiin läsnäolo- ja puheoikeus erityisesti henkilöstöjaoston kokouksiin. Henkilöstön edustajien osallistumisesta päätösten valmisteluun on hyviä kokemuksia esim. monesta kunnasta.
Vantaan strategian on vahvistettava asukkaiden osallisuutta
Vantaan valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Vantaan strategia vuosille 2022-2025. Omassa puheenvuorossani totesin, että Vantaan keskukset/lähiöt ovat nähneet useita projekteja, suunnitelmia, kilpailutuksia ja rakentamishankkeita, mutta toteutuminen on ollut monin paikoin surkeaa. Vantaan kaupunkikeskukset tarvitsevatkin tavoitteellisen peruskorjaus-, purkamis- ja täydennysrakentamisen suunnitelmat, joihin sitoutetaan eri toimijat mukaan esim. erillissopimuksin.
Asukkaiden kiinnostuminen omasta elinympäristöstä ja aktiivisuus asuinalueensa muuttamiseen vaatii tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksista ja päätöksenteon menetelmistä. Tähän kuuluu myös vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin esim. äänestäminen. Vantaa on ollut erinäisissä vaaleissa huonoimmin äänestävien joukossa. Vaikka äänestysprosentin kasvu on ollut Vantaalla sitovana tavoitteena, siihen ei ole pystytty vaikuttamaan. Aluevaaleissa olimme jumbosijalla ja eikä kuntavaalitkaan hyvin menneet, alle 50%:n äänestysaktiivisuudella.
Siksi strategian toimenpiteitä on kohdistettava demokratiakasvatukseen ja demokraattisten päätöksentekomallien tietoisuuden vahvistamiseen. Demokratiakasvatus aloitetaan jo lapsuudessa ja sen tulisi jatkua olennaisena osana kansalaistaitoja, läpi koulutuspolun.
Hyvää talven jatkoa
Terveisin
Siku