hyvinvointialue

Työntäyteinen ja kiireinen kevät takana, nyt on aika aloittaa kesän vietto!

Kesäloma on alkamassa. Tällä viikolla oli vielä viimeiset poliittisiin tehtäviin liittyvät kokoukset. Juhannusviikko on ruuhkaviikko. Maanantaina Vantaan kaupunginvaltuusto, tiistaina Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuusto ja tänään keskiviikkona vielä aluehallituksen kokous.

Tehtävää on riittänyt työssä ja luottamustehtävissä
Kevät on kulunut valmistellessa JHL:n pääkaupunkiseudun työtaistelutoimenpiteitä ja lakkoa, joka toteutettiin toukokuussa. Painostustoimia olisi tarpeen mukaan jatkettu syksyllä, mikäli emme olisi saaneet esim. kunta-alalle sovittua työehtosopimusta. Samaan aikaan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen luottamustehtävät ovat työllistäneet yllättävän paljon, koska kaikki on rakennettu alusta. Aluevaltuuston puheenjohtajana olen ollut mukana linjaamassa asioita useissa eri kokouksissa. Täytyy myös todeta, niin töissä kuin luottamustehtävissäni olen nauttinut siitä, että on vastuuta ja tiukat aikataulut.

Tiistaina pidetty aluevaltuuston kokous oli sinänsä poikkeuksellinen, että terveydenhuollon toimialajohtajan vaalissa menivät äänet tasan, koska yksi ääni hylättiin. Tällöin jouduimme valitsemaan arvalla toimialajohtajan. Toimialajohtajaksi valittiin Kati Liukko. En muista, että minun poliittisen urani aikana olisi kertaakaan valittu johtajaa arvalla. Tämä toki osoittaa sen, että yhdelläkin äänellä on suuri merkitys.

Katse kohti eduskuntavaaleja 2023
Kesän jälkeen alkaa eduskuntavaalikampanjan 2023 toteuttaminen, jota jo suunnittelimme pienemmällä porukalla kesäkuun alussa. Kampanjassani nousevat esiin esim. sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työntekijöiden oikeudet ja inhimillinen työelämä. Jos haluat mukaan kampanjaani, laita viestiä. Jokaiselle löytyy tehtävää!

Vapaat ja loma alkaa pian. Oikein hyvää Juhannusta ja kesää teille kaikille!

Terveisin
Siku

 

 

Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen palveluverkot ovat asukkaita varten

Vantaan tulevan hyvinvointikeskuksen sijoittuminen Tikkurilaan on vellonut viime viikon keskusteluissa. Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmän nosti asian keskusteluun valtuustoinfossa, koska sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan linjauksia ja päätöksiä hyvinvointikeskuksen sijaintiin Jokiniemessä on kyseenalaistettu kaupungin toisella toimialalla.

On aivan älytöntä resurssien hukkaan heittämistä, että samaan aikaan kaupunkiympäristön toimialalla operoidaan hyvinvointikeskukselle suunnitellulle tontille yritysrakentamista ja että asiasta ei riittävästi vaivauduta informoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan johtoa. Asiasta on viestitetty jo useampaan kertaan kaupunginjohtoon. Valitettavasti kaupunginjohto ei ole asiaa päätökseen saattanut, vaan on antanut eriaikaisen valmistelun edetä kaupunkiympäristön toimialalla ja antanut eriävien kantojen velloa hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta näin pitkään.

Hyvinvointikeskuksen tontin paikka on ratkaistava nopeasti, jotta rakennushanke pääsee toden teolla vauhtiin. Tikkurilaan rakentuvaa hyvinvointikeskusta tarvitaan tulevan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen asukkaille jo seuraavina vuosina, eikä suinkaan vasta 2030-luvulla, jota toisen tonttipaikan hakeminen todellisuudessa tarkoittaisi.

Some-keskustelulla ei ratkaista sosiaali- ja terveysasemien sijoittumista
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuutetut seuraavat myös mielenkiinnolla kyseistä prosessia. Osa on intoutunut käymään keskusteluja hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta sosiaalisessa mediassa. Eräs vantaalainen aluevaltuutettu oli sitä mieltä, että Tikkurilaan rakentuva hyvinvointikeskus voisi aivan hyvin sijoittua Tikkurilan alueella muualle kuin Jokiniemeen, vaikka toisesta tontista ei varmuutta olekaan.

Samaan keskusteluun em. aluevaltuutettu myös esitti, että Koivukylän sosiaali- ja terveysasema voitaisiin lakkauttaa, koska Koivukylän alueen asukkaat voivat aivan hyvin käydä asioimassa Tikkurilassa, aivan kuten 1980-luvulla. Ilmeisesti aluevaltuutettu ei miettinyt ollenkaan sitä, miten sote-palvelujen tarve ja saatavuus hoidettaisiin tai miten paljon 1980-luvun jälkeen Vantaan väestö on kasvanut myös Tikkurilan ja Koivukylän palvelualueella. Mielestäni aluevaltuutetun mielipide kertoo enemmän aluevaltuutetusta itsestään kuin siitä, miten saadaan hyvinvointialueelle mahdollisimman toimiva ja kattava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen verkosto.

Palveluverkkosuunnitelmat ovat tekeillä
Palveluverkkosuunnitelmaa seuraaville vuosille tehdään niin Vantaalla kuin Vantaa-Keravan hyvinvointialueella parhaillaan ja niistä päätetään molemmissa valtuustoissa tänä syksynä. Siksi onkin syytä tehdä yhteistyötä niin Vantaan ja Keravan kaupunkien eri toimialojen kuin hyvinvointialueen palveluverkkoa suunnittelevien virkamiesten, poliittisten päättäjien, asukkaiden ja alueen järjestöjen kesken.

Tavoitteena on saada palveluverkoista mahdollisimman toimivat ja molempien kaupunkien sekä hyvinvointialueen asukkaita palveleva verkosto. Palvelujen kannalta on tärkeää, että asukkaat pääsevät palvelujen piiriin niin julkisilla liikennevälineillä kuin digitaalisesti. Lisäksi palveluja on tarjottava myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hyvää kevättä ja lähestyvää Vappua!

Terveisin
Siku

Aluevaltuuston hallintosääntö ja Vantaan strategia, kumpikin valtuutettujen työkaluja

Vaalikampanjan lopulla ilmennyt korona on selätetty. Onneksi tauti tuli lievänä, koska kaikki rokotteet oli otettu. Minulla on ollut kaksi viikkoa aikaa sulatella aluevaaleissa saamaani äänimäärää ja äänestäjien antamaa, suurta luottamusta. Hieman epätietoisin tuntein mietin, mitä odotuksia äänestäjillä on ja miten pystyn vastaamaan niihin odotuksiin.

Tehtävä aluevaltuutettuna alkaa
Varsinaiset Vantaa-Kerava aluevaltuutetun tehtävät alkavat maaliskuussa, mutta hyvinvointialueen toimintaa valmistelevat henkilöt ovat ottaneet jo yhteyttä meihin aluevaltuutettuihin. Ensi viikolla alkavat koulutukset ja neuvottelut poliittisten ryhmien kesken on aloitettu mm. aluehallituksen ja lautakuntien edustajista. Maaliskuun alussa Vantaa-Kerava aluevaltuutetuille pidetään harjoittelukokous ja varsinainen ensimmäisen aluevaltuuston kokous pidetään 8.3.

Ensimmäisinä tehtävinä aluevaltuutetuilla on tehdä päätöksiä, joilla organisaatio saadaan ns. ylös nostettua ja toiminta rakennettua toimivaksi tämän vuoden aikana. Yksi aluevaltuuston tärkeimmistä tehtävistä, heti alkuun, on hallintosäännöstä päättäminen, jonka soveltaminen alkaa päätöksen hyväksynnän jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava hallintosääntö, jossa määritellään johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Hallintosääntö on hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline eli meille aluevaltuutetuille varsin tärkeä työkalu.

Hyvinvointialueen henkilöstö mukaan toiminnan kehittämiseen
Hallintosääntömallissa on myös maininta henkilöstöjaostosta. Henkilöstöjaoston tehtävänä on mm. kehittää henkilöstöhallintoa, vaikuttaa aktiivisesti ajankohtaisiin henkilöstöä koskeviin asioihin sekä vastata osaltaan henkilöstön rekrytoinnista. Lisäksi kyseisen jaoston tehtävänä olisi laatia yleisohjeet henkilöstöhallinnon toteuttamiselle. Tällainen aluehallituksen alainen jaosto on syytä perustaa, koska se vahvistaisi henkilöstöpolitiikan toteutumista myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on mielestäni usein jätetty henkilöstön mielipiteet, ideat ja toiveet huomioimatta. Esitykset henkilöstön mukaan ottamisesta palvelujen, palveluprosessien ja esim. monialaisen yhteistyön suunnitteluun tulivat esiin monen ehdokkaan vaalikampanjassa.

On siis tärkeää, että henkilöstön edustajien tulisi olla mukana myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen hallinnossa. Henkilöstön edustajalle annettaisiin läsnäolo- ja puheoikeus erityisesti henkilöstöjaoston kokouksiin. Henkilöstön edustajien osallistumisesta päätösten valmisteluun on hyviä kokemuksia esim. monesta kunnasta.

Vantaan strategian on vahvistettava asukkaiden osallisuutta
Vantaan valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Vantaan strategia vuosille 2022-2025. Omassa puheenvuorossani totesin, että Vantaan keskukset/lähiöt ovat nähneet useita projekteja, suunnitelmia, kilpailutuksia ja rakentamishankkeita, mutta toteutuminen on ollut monin paikoin surkeaa. Vantaan kaupunkikeskukset tarvitsevatkin tavoitteellisen peruskorjaus-, purkamis- ja täydennysrakentamisen suunnitelmat, joihin sitoutetaan eri toimijat mukaan esim. erillissopimuksin.

Asukkaiden kiinnostuminen omasta elinympäristöstä ja aktiivisuus asuinalueensa muuttamiseen vaatii tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksista ja päätöksenteon menetelmistä. Tähän kuuluu myös vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin esim. äänestäminen. Vantaa on ollut erinäisissä vaaleissa huonoimmin äänestävien joukossa. Vaikka äänestysprosentin kasvu on ollut Vantaalla sitovana tavoitteena, siihen ei ole pystytty vaikuttamaan. Aluevaaleissa olimme jumbosijalla ja eikä kuntavaalitkaan hyvin menneet, alle 50%:n äänestysaktiivisuudella.

Siksi strategian toimenpiteitä on kohdistettava demokratiakasvatukseen ja demokraattisten päätöksentekomallien tietoisuuden vahvistamiseen. Demokratiakasvatus aloitetaan jo lapsuudessa ja sen tulisi jatkua olennaisena osana kansalaistaitoja, läpi koulutuspolun.

Hyvää talven jatkoa

Terveisin
Siku

Sote-palvelujen on uudistuttava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella

Koronatartuntojen kasvu, sairastavuus ja rokotekattavuuden saavuttaminen vaativat lisää hoitohenkilöstöä mm. taudinjäljitykseen ja rokotuspisteisiin. Potilasturvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi, on kunnissa luotu myös määräaikaiset sopimukset sille, mitä työntekijät saavat korvauksia keskeyttäessään tai peruuttaessaan vuosilomansa vapaaehtoisesti. Valitettavasti korvaukset, jotka tulevat tosi tarpeeseen, ovat kunnasta riippuen hyvin erilaisia.

Hyvinvointialueelle yhtenäiset korvaukset
Espoo maksaa hoitohenkilöstölle 120 euroa/peruttu vuosilomapäivä, Helsinki maksaa kertakorvauksen 450 euroa, koskien samaa vuosilomajaksoa. Vantaa maksaa vapaalta tai lomalta vuoroon kutsutuille työntekijöilleen, silloin kun muut sijaisjärjestelyt esim. Seuren kautta eivät toteudu, 70 euroa/tehty työvuoro. Vantaan hyvinvointialuekumppanilla Keravalla on myös omat vuosilomia koskevat korvausmäärät samoin kuin HUS:ssa, jotka ovat korkeammat kuin Vantaalla.

Mitäpä luulette, miten työntekijät siirtävät tai peruuttavat vuosilomiaan Vantaalla verrattuna Espoon tai Helsingin työntekijöihin. Vantaalla on lukuisia hoitohenkilöstön työpaikkoja avoinna ja työntekijävajaus on monien toimipisteiden arkea, jo ennen koronaa. Tähän vajaukseen yksi syy on ollut se, että Vantaalla hoitohenkilöstön palkat ovat huonompia kuin monessa ympäristökunnassa. Selvää on, että erilaisia, esim. edellä mainittuja korvauksia Vantaa-Kerava hyvinvointialueella on yhtenäistettävä ja vertailtava niitä muiden hyvinvointialueiden maksamiin korvauksiin.

Sote-palvelut vaativat uudistumista
Hyvinvointialueen sote-palvelujen on uudistuttava, jotta saadaan aikaan lisää, parempia ja vaikuttavampia palveluja. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa vain joka kymmenes palvelujen käyttäjä uskoo, että näin tapahtuisi. Uudistumisen edellytys on eri ammattiryhmien mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun. Hoitohenkilöstö, lääkärit, samoin kuin sosiaalihuollon ammattilaiset tai erilaiset terapeutit tietävät, miten heidän ammattitaitoansa voidaan hyödyntää parhaiten Vantaa-Kerava alueen asukkaiden parhaaksi. Työn kuormittavuuden hallinta, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja sen kehittäminen lisäävät työn mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Samalla myös asukkaiden ja erilaisten potilasjärjestöjen mielipiteitä sekä kokemusta on syytä kuunnella, kun palvelutoimintaa järjestetään hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueen hoitoon nimetyt vastuulääkärit, -hoitajat tai -asiantuntijat lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat hoidon ja hoivan onnistumista. Siksi kannatan lämpimästi vastuuhenkilöiden nimeämistä niille, jotka tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Myös palvelujen käyttäjän kokemus hyvästä hoidosta vahvistuu. Lisäksi tarvitaan eri ikäryhmien ja perheiden hoitoon ja hoivaan erikoistuneita työntekijöitä esim. neuvolassa, mielenterveys- ja vanhusten palveluissa. Moniammatillisten osaajien yhteistyö on tärkeää, jotta hoitoketjut ja tarvittavat toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja sujuvasti.

Digitaalisia palveluita tarvitaan lisää
Digitaaliset palvelut kuuluvat olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erilaisten ajanvarausten, videovastaanottojen, mittaustulosten tai raporttien lähettämisen mahdollisuuksia on lisättävä. Ne, jotka osaavat käyttää digitaalisia palveluja, osaavat myös kertoa oireistaan, lääkityksestään, tunnetilastaan ja avun tarpeestaan. Lisäksi apuna voidaan käyttää erilaisia sähköisiä kyselyjä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaaliset palvelut ovat yksi vaihtoehto lisää, eivätkä suinkaan poista mahdollisuutta myös asioida sote-palveluissa esim. puhelimitse. Digitaalisten palvelujen vahva kehittäminen yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa avaa mahdollisuuden nopeaan ja sujuvaan asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Hyvää talvista tammikuun alkua!

Terveisin
Siku

Hyvinvointialue: Oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeille henkilöille – ammattilaisten toimesta

Vielä on muutama päivä vuotta 2021 jäljellä. Korona määrää tapaamisten ja terveyden tahdin. Vaikka meneillään on toinen koronavuosi, on se ollut erilainen kuin vuosi 2020. Todennäköistä on, että erilaisia rajoituksia tarvitaan vielä kuukausia. Mielestäni hyvinvointialueiden syntyminen sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea varten on perusteltua. Vain sitä kautta taataan palvelujen riittävyys, saatavuus, moniammatillinen yhteistyö ja riittävä rahoitus edellä mainituille toiminnoille.

Vantaan sote-palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueen palveluiksi 1.1.2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kattavat ihmisen koko elämänkaaren, kohdusta hautaan. Olennaisesti näihin palveluihin liittyvät myös tukipalvelut, kuten ateria-, laitoshuollon- ja kiinteistöpalvelut. On siis kyse laajasta lakeihin ja asetuksiin liittyvistä palveluista sekä palveluverkosta, jotka kuuluvat jokaiselle kansalaiselle. Nykyisessä mallissa, osana Vantaan palveluja, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat olleet vain osa vantaalaisten päättäjien, kuten kaupunginvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden päätöksentekoa.

On myös totta, että kaikki päättäjät eivät ole olleet yhtä kiinnostuneita sote-palveluista kuin toiset. Valitettavasti myös osa virkamiehistä ei ole toteuttanut valtuutettujen, talousarviokäsittelyssä tekemiä, päätöksiä ja osa päätöksistä on tuotu lautakuntaan erilaisena, kuin mitä valtuusto on linjannut. Sosialidemokraatit ovat usein vaatineet lisärahoitusta työntekijöiden palkkaukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimispisteiden vahvistamiseen ja aukiolojen lisäämiseen. Kun osa päättäjistä ei tunne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisältöä, ei ole ihme, että moni tarpeellinen tavoite jää toteutumatta.

Aluevaltuutetuilla on mahdollisuus keskittyä sote-palveluihin
On tärkeää, että hyvinvointialueelle valitaan päätöksentekijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja pelastuslaitoksen sekä tukipalvelujen toimivuudesta ja rahoituksesta. Siksi on tärkeää, että aluevaltuutettuina on päättäjiä, jotka haluavat jokaisen Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaan saavan nopeat, laadukkaat ja riittävät palvelut. Aluevaltuutetut pystyvät järjestämään edellä mainitut palvelut ja niiden toimivuuden nopeammin, tuottavammin sekä laadukkaammin, kun he voivat keskittyä ja perehtyä tähän omana kokonaisuutena.

En siis näe esteenä sitä, että esim. Vantaan kaupunginvaltuutettu toimii myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aluevaltuutettuna. Pikemminkin on kyse eri kokonaisuuksien, Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen asioiden, organisoinnista, ajankäytön hallinnasta ja siitä miten hyvinvointialueelle valitut aluevaltuutetut haluavat palveluita kehitettävän. Siksi uskon, että jatkossa esim. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella sote- ja pelastuslaitoksen palvelut sekä tukipalvelut järjestetään hyvin.

Oikein hyvää joulukuun loppua!

Terveisin
Siku

Hyvinvointialueita tarvitaan

Sain puhelun eräältä rouvalta, joka asuu Ruukkukujan palvelutalossa Vantaalla. Rouva kertoi, että liikkuminen ei enää omatoimisesti onnistu, mutta pää pelaa ja juttua riittää sekä onneksi puhelin toimii. Sainkin heti kipakan kysymyksen vastattavaksi: Miksi hänen asumismuotoaan kutsutaan palvelutaloksi, koska ei siellä oikein palvelua saa. Hoitajat vaihtuvat tiheään tahtiin, lähes päivittäin. Kielen kanssa aina jotenkin pärjää, mutta hoitajien ammattitaito vaihtelee todella paljon. Osa työntekijöistä suhtautuu palvelutalon asukkaisiin kuin läheisiin ja osa ikäväksi osaksi työvuoroa. Ruoka on aivan luokatonta, ei maistu, ei tuoksu eikä näytä miltään. Kyseistä soittajaa hoitajapula ja hoitajien suuri vaihtuvuus ärsyttivät kuitenkin eniten.

Toinen suoraan annettu palaute oli myös hyvin tuttua. Ystäväni läheinen oli päässyt erikoissairaanhoitoon toimenpiteeseen. Pian läheistä oltiin kotiuttamassa tyhjään kotiin, vaikka useampaan kertaan oli jo sovittu erikoissairaanhoidon kanssa päivästä ja kellonajasta. Samalla asiasta oli sovittu myös kotihoidon kanssa, että ovat vastaanottamassa, kun läheinen tulee kotiin. Asiasta siis joka puolella sovittiin, varmasti myös johonkin kirjattiin ja kuitenkaan mikään ei onnistunut. Kotiutus tapahtui liian aikaisin, vastaanottajaa ei ollut, onneksi naapuri saatiin hälytettyä hätiin.

Vantaan sote-palvelut eivät toimi niin kuin pitäisi
Näitä kokemuksia on liian paljon. Kaikki ei riipu ainoastaan työvoiman puutteesta vaan myös siitä, miten työnkulut toimivat. Miten esimerkiksi tiedotuksen aukkoja ja puutteita pystytään korjaamaan, miten potilassiirtojen lähtö- ja tulotilanteet voidaan varmistaa? Oheiset esimerkit osoittavat, että hyvinvointialueita tarvitaan, jotta asukkaat saisivat riittäviä ja laadukkaampia palveluja ammattitaitoiselta henkilökunnalta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Siksi on tärkeää, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tulevat aluevaltuutetut ja virkamiehet keskittyvät näihin asioihin täysipainoisesti.

Minä olen aluevaaleissa ehdokkaana siksi, että haluan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, että jokaisella olisi oikeus hoitoon ja hoivaan, silloin kun se on tarpeen. Toiseksi haluan vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua, jotta tehdään oikeat toimenpiteet, oikeaan aikaan. Kolmanneksi haluan parantaa palveluketjujen toimivuutta eli asiakas- ja potilassiirrot tapahtuvat sovitusti ja oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Neljänneksi haluan edistää moniammatillista yhteistyötä, eri ammattiryhmien, erikois- ja perustason yksiköiden välillä, nykyistä laajemmaksi ja sujuvammaksi. Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös säästävät kustannuksia.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tehdään isoja päätöksiä
Tammikuussa 2022 valittavat aluevaltuutetut linjaavat ensi keväänä, mm. miten hyvinvointialueella palveluja tuotetaan, miten saadaan riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, miten tieto kulkee parhaiten eri tasojen välillä ja miten eri yksiköiden toiminta saadaan sujuvaksi. Aluevaltuustossa tarvitaan sinnikkyyttä, asiantuntemusta ja päätöksenteon tuntemusta, sillä helppoja ratkaisuja aluevaltuustoissa ei ole tulossa. Vantaa-Kerava hyvinvointialueen on tarkoitus järjestää tälle alueelle palvelut, jotka ovat asukkaiden saavutettavissa.

Valitettavasti osa ehdokkaista, jotka ovat aina vastustaneet sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden muodostamista, luovat uhkakuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Väitetään, täysin perusteettomasti, että sosiaali- ja terveysasemia lakkautetaan tai että neuvolapalvelut häviävät muista kuin isoimmista keskuksista. Minkäänlaista todellisuuspohjaa näille väitteille ei kuitenkaan ole.

Helppoja ratkaisuja minulla ei ollut antaa Ruukkukujan rouvalle tai ystävälleni. Kirjallinen valitus asiasta omalla nimellä sekä hoitaviin yksiköihin että apulaiskaupunginjohtajalle on vähintä, mitä kannattaa tehdä. Julkisuuteen asioiden vieminen on myös joskus välttämätöntä, niin ikävältä kuin se tuntuukin, niiden työntekijöiden kohdalta, jotka toimivat vastuullisesti ja ammattitaitoisesti.

Haasteellisia aikoja on edessä aluevaaleissa valituille päättäjille. Minä en ole haasteita pelännyt koskaan. Uskon, että 20 vuoden kokemus hoitotyöstä ja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä sekä kokemukseni kaupunginvaltuutettuna ja eri luottamustehtävissä on eduksi kyseisessä aluevaltuutetun tehtävässä. Päätöksen asiassa teet sinä – äänestäjä.

Terveisin
Siku

Aluevaaleilla on merkitystä!

Syksy on kulkenut hujahtaen ja kohta ollaan jo joulussa. Uuden valtuuston ja kaupunkikulttuurilautakunnan kanssa toiminnan aloittaminen, toisiin päättäjiin tutustuminen ja asioihin perehtyminen sekä muutto uuteen asuntoon on pitänyt kiireisenä työn ohessa. Onneksi asioita pystyy laittamaan tärkeysjärjestykseen ja suunnittelemaan päivänsä siten, että myös läheisille jää aikaa.

Hyvinvointialueen aluevaalit
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluevaalit ovat parin kuukauden kuluttua. Miksi on tärkeää, että mahdollisimman moni käyttää ääntänsä tammikuussa vaaleissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille. Vantaa ja Kerava muodostavat yhdessä hyvinvointialueen. Jo ensi keväänä, maaliskuussa 2022 aloittavat uudet aluevaltuustot päätöksenteon, joka koskee hyvinvointialueita. Miten palveluja tulevaisuudessa järjestetään, hyvinvointialueen omana vai ostopalveluina vai yhteistyössä muiden kanssa. Miten riittävää henkilöstä hankitaan, miten palkkoja harmonisoidaan ja miten varmistetaan hoito sekä riittävät palvelut Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaille.

Vuoden 2023 alkaessa Vantaan kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitus tai virkamiehet eivät vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutuksesta, riittävästä määrästä toimipisteitä tai riittävästä henkilöstöstä. Siksi aluevaaleilla ja -valtuutetuilla on merkitystä, koska he päättävät hyvinvointialueen sote-palveluista.

Hyvinvointialueet tarvitsevat sitoutuneita ja osaavia päätöksentekijöitä
Miksi olen lähtenyt ehdokkaaksi aluevaaleihin? Siksi, että uskon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikuttavan asiakkaan ja potilaan hoitoon, palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Moniammatillinen yhteistyö ja palveluketjujen sujuvuus vahvistavat tyytyväisyyttä, vähentävät päällekkäisyyttä, nopeuttavat paranemista ja kuntoutumista sekä säästävät kustannuksia.

Nykyisin perustason sosiaali- ja terveydenhuolto sakkaa välillä pahasti myös Vantaalla. Kauniita puheita on riittänyt virkamiehiltä ja poliitikoilta, mutta pysyvän ja laadukkaan toiminnan kehittäminen on ollut mahdotonta, koska ei ole ollut henkilöstöä, rahaa tai kykyä järjestää toimintaa uudelleen. Pitkäjänteisyys toiminnan kehittämiseen ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin on puuttunut. Hyvin toimivia ja laadukasta palvelua tarjoavia yksiköitä on, mutta hyvien käytänteiden levittäminen ei ole onnistunut.

Henkilöstöpula on kestänyt vuosikausia ja samaan aikaan Vantaan asukasmäärä on kasvanut koko ajan. Kaupungin kasvua ei otettu riittävän ajoissa huomioon ja palvelujen puute pääsi kasvamaan liian isoiksi esim. lääkäri-, psykologipalveluissa tai lastensuojelussa.

Hyvä asiakaskokemus olennainen osa hyvinvointia ja uskon sen paranevan sote-uudistuksen myötä. Nykyisin monet sote-palvelut on suunniteltu palvelun tuottajan näkökulmasta, asiakasta ja potilasta ei ole kuunneltu tai otettu mukaan suunnitteluun. Hyvin tyypillistä on sote-palveluille, että tieto ajanvarauksesta toimitetaan kirjeitse. Jos palvelujen käyttäjä haluaa vaihtaa aikaa, joutuu asiakas/potilas kaivamaan itse tiedon siitä, mihin hän voi ottaa yhteyttä. Siksi tarvitaan palveluketjujen, eri palvelutasojen ja ammattiryhmien ja palvelujen käyttäjien yhteistyötä saumattoman ja sujuvan asioinnin varmistamiseksi.

Terveisin
Siku

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin eduskunnassa!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin vihdoinkin eduskunnassa. Uudistus tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille eli maakuntatasolle 2023. Tämä on alkusysäys kauan toivotulle uudistukselle ja tulee muotoutumaan vuosien kuluessa maakuntaverotuksen myötä hyvinvointialueiden asukkaiden tarpeisiin. Näen uudistuksen palvelujen määrän ja laadun saavuttamisen kannalta tärkeäksi, koska Vantaa ei ole kyennyt tuottamaan palveluja siten, kuin hyvä hoito ja palvelutaso tai -tarve sitä vaatisi. Vuodesta 2023 eteenpäin vantaalaiset saavat sote-palveluja Vantaa-Kerava hyvinvointialueelta.

Suomen sosiaali- ja terveys ry. toteutti alkuvuodesta 2021 kyselyn sosiaali- ja terveysjohtajille. Siinä lähes 60 prosenttia vastaajista piti Marinin hallituksen esittämää sote-uudistuksen mallia hyvänä tai erittäin hyvänä. Edellä mainitussa kyselyssä sote-johtajista 56 prosenttia arvioi, että perusterveydenhuollon toimintakyky vahvistuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Siksi oli tärkeää, että sote-uudistukseen liittyvä lait saatiin hyväksyttyä eduskunnassa nyt ja että uudistus voi edetä aikataulussa.

Kulunut kevät on ollut monin tavoin erilainen
Kokonaisuudessaan kulunut kevät on mennyt vauhdikkaasti. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelujen ohessa on ollut paljon muutakin. Helmikuussa tulin valituksi Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n Etelä-Suomen alueen aluepäälliköksi. Hyppäys täysin uuteen tehtävään on vienyt aikaa perehtymisessä ja toki sitä riittää vieläkin. Kaikkia työtovereitani ei ole vieläkään nähnyt kasvokkain yhdessä koko työyhteisönä.

Maaliskuussa tuli eteen vasemman silmän kaihileikkaus HUS:ssa. Toimenpide meni hyvin, mutta jälkitarkastusajasta piti ns. tapella Terveystalon kanssa, johon olin saanut palvelusetelin.  Jälkitarkastus suositellaan tehtäväksi noin kuukauden päästä toimenpiteestä. Terveystalosta ei kuulunut mitään 6 viikkoon. Soitettuani sinne, minulle tarjottiin aikaa 3 kuukauden päähän toimenpiteestä. Arvatkaapa reaktioni, olinko tyytyväinen? Totesin, että jos HUS:lla ei ole aikaa tehdä kaihileikkausten jälkitarkastuksia suositusajassa, niin tuskin se on palvelua ostanut Terveystalosta sillä ajatuksella, että siellä potilaat jonottaisivat 3 kuukautta. Kun vihdoin sain tarkastuksen hoidettua, niin odotin uusia linssejä tavallista kauemmin. Loputa kesäkuussa sain uudet linssit. Joten enemmän tai vähemmän puolisokeana on painettu pitkin kevättä, onneksi toinen silmä on toiminut.

Erilaiset kuntavaalit
Itse kuntavaalikampanjointi korona-aikaan oli mielenkiintoista. Ensin ei saanut tavata ketään, ei jakaa mitään, eikä tiedottaa liikkumisestaan mitään. Jokainen painotti sosiaalisen median mainonnan tärkeyttä ja potentiaalisten äänestäjien kontaktointia siellä. Sanomalehdet olivat täynnä vaalimainoksia, joista varsin monen ehdokkaan mainos hukkui sinne. Kun vaalit siirtyivät, pääsi vähitellen eri paikkoihin jakamaan esitteitään ja hieman myöhemmin pystyi myös tiedottamaan, missä liikkuu. Aivan viimeisillä viikoilla pystyi tarjoamaan kahvia, makkaraa ja lettuja, mutta silloinkin oli hyvä huolehtia turvaväleistä ja suojautumisesta. Eli kampanjointi vaati tänä keväänä useampien kampanjavälineiden haltuunottoa.

Vaalikiireiden rauhoittumisen jälkeen, on ollut aikaa pohtia Vantaan äänestysprosenttia, omaa kampanjaa ja lähiöpolitiikan tarpeita. Myös Vantaan taloustilanne ja koronatoimenpiteistä siirtyminen ns. uuteen normaaliin vaatii pohdintaa ja järkeviä linjauksia. Työllisyystilanne on toki parantunut vuoden takaisesta, mutta työttömyyden pienentäminen ja verotulojen vahvistaminen vaatii myös päättäjiltä tietoa, taitoa ja kykyä päätöksentekoon. Vantaa ei saa velkaantua liikaa, koska silloin peruspalvelujen tuottaminen vaarantuu.

Nyt on kuitenkin aika katsoa luontoa, lähimmäisiä ja nauttia valoisista öistä.

Oikein hyvää Juhannusta ja kesää!

Terveisin
Siku

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja tehokkaita

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus näyttää etenevän eduskunnan käsittelyyn ennen kesätaukoa. Maan hallituksen esityksen mukaan Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin jatkossa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on aivan oikeutetusti kritisoinut sote-uudistuksen rahoitusmalleja ja mahdollisia kustannuksia, joita uudistus aiheuttaisi Vantaalle. Sote uudistus aiheuttaisi epätasapainon Vantaan budjettiin. Vantaa kasvaa vauhdilla ja siksi tarvitaan lisää palveluja, päiväkoteja, kouluja, investointeja ja kuntatekniikkaa. Vantaan tarpeita ei ole uudistuksessa tässä vaiheessa huomioitu. Ymmärrettävästi sote-uudistuksen rahoituksen valmistelu on kesken, koska koko uudistus on kesken. Ymmärrettävää on, että sote-uudistus on keskittynyt sote-palvelujen tuottamiseen ja jättänyt vähemmälle kaupungin muun toiminnan.

Vantaan sote-palveluiden laatu vaihtelee
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatu ja määrä vaihtelee liikaa. Pidempiaikaisten sairauksien hoitoon tai mielenterveysongelmiin joutuu odottamaan vastaanottoaikoja useita viikkoja. Hoidon jatkuvuus on pitkittynyt ja henkilöstö vaihtuu tai sitä ei ole riittävästi. Osa palveluista on ulkoistettu yksityisille toimijoille, joka aiheuttaa omaa palvelutuotantoa huomattavasti suurempia kustannuksia.

Kehitys huonompaan on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana. Syitä ovat mm. väestön- ja palvelutarpeen kasvu sekä ikääntyneiden määrän kasvu, joihin ei ole haluttu reagoida riittävästi. Lisäksi esim. terveyspalvelujohtajilla on ollut suuri tarve viedä läpi omia linjauksiaan, joka on tarkoittanut sitä, että hyviäkin käytäntöjä on lakkautettu. Esimerkiksi keskitettyä puhelinajanvarausta on tuotu uudistuksena useamman kerran käytäntöön. Onneksi viimeisestä kokeilusta luovuttiin vuoden vaihteessa. Kaikki nämä kokeilut ovat syöneet rahaa peruspalveluista.

On syytä vaihtaa näkökulmaa
Kyseisten vuosien aikana ei Vantaan johtavilta virkamiehiltä ole tullut yhtään kokonaisvaltaista esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paremmiksi, laadukkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Siksi ihmetyttääkin kaupungin johdon näkökulma sote-uudistukseen. Eikö olisi tehokkainta tukea sote-uudistusta, kannattaa sen hyötyjä ja samalla lobata tiiviisti Vantaan talous- ja rahoitustarpeita ministereille, kansanedustajille ja valtion virkamiehille. Nyt on aika vaihtaa näkökulmaa ja todeta, että sote-uudistus on tarpeen ja hyvinvoiva Vantaa voi sitä vahvistaa. Tämä näkökulma on varmasti tuloksekkaampi ja tehokkaampi keino tulla kuulluksi, kuin sote-uudistuksen suora kritisointi.