julkiset palvelut

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluja on vahvistettava

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula on rajusti pahentunut viime vuosina, minkä takia myös palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Kunnat kilpailevat keskenään ammattitaitoisesta työvoimasta, ja heikoimmin menestyvät kilpailussa ne, jotka tarjoavat pienimpiä palkkoja.

Hyvinvointialueemme tarvitsee vakituista henkilöstöä
Koronapandemia lisäsi hoitovelkaa, joka oli alkanut jo ennen koronaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä jouduttiin siirtämään koronapotilaiden akuuttiin hoitoon ja samaan aikaan jouduttiin sulkemaan osa toimipisteistä. Esimerkiksi vanhuspalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan supistumisen myötä jonot kasvoivat ja monen vanhuksen tarkoituksenmukainen hoito viivästyi. Kun henkilöstöä ei ole riittävästi, joudutaan palveluaikoja supistamaan tai toimisteitä jopa sulkemaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö löytää töitä paremmalla palkalla ympäristökuntien lisäksi sote-henkilöstöä välittävien yritysten kautta. Tällöin työntekijät voivat valita paremman palkan lisäksi mm. työpaikan ja työvuorot. Näille työntekijöille maksetaan esim. lomaan liittyvät korvaukset palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka on isompi kuin vakituisen henkilöstön. Tosiasiassa bruttopalkka voi olla jonkun yksityisen sijaisvälitysfirman kautta tulleella työntekijällä, jopa 1000 euroa enemmän kuin vakinaisella henkilöstöllä.

Ei ole sijaisten syy, että heille maksetaan parempaa palkkaa, kuin vakituiselle henkilöstölle.  Nykyinen toimintamalli kuitenkin rapauttaa pitkäjänteisen palvelujen kehittämisen, koska vakituista henkilökuntaa ei ole riittävästi. Vakituiselle henkilöstölle kuuluu ehdottomasti nykyistä parempi palkka. Siksi tarvitaan palkkaharmonisointia ja palkkaohjelmaa, joiden avulla voidaan palkkoja nostaa työ vaativuuden mukaisesti.

Kyse on poliittisista arvovalinnoista
Nykytilanne on myös seurausta kokoomuksen ja muiden oikeistopuolueiden poliitikkojen valinnoista. He ovat, poliittisena enemmistönä, vaatineet säästöjä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja samaan aikaan vaatineet enemmän yksityisten sote-yritysten toimintaa julkisen, verovaroin tuotetun, toiminnan rinnalle. Perusteena on käytetty yksityisten toimijoiden mahdollisesti tuomia säästöjä kunnille, mitkä kuitenkin ovat osoittautuneet käytännössä kalliimmiksi ja palveluja hajauttaviksi ratkaisuiksi.

Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitusta ja palvelutuotantoa halutaan ohjata yhä enemmän yksityisten palvelutuottajien huomaan. Näin verotuotot valuvat osinkoina yritysten omistajille, sen sijaan, että niillä voitaisiin kehittää hyvinvointialueen omaa toimintaa. Mikäli toimintaa näin jatketaan, tulee yhä useampi asukas kysymään, miksi maksamme veroja, kun emme saa tarvitsemiamme sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja julkisena palveluna.

Jotta Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi menestyä, tarvitaan nykyistä enemmän omaa palvelutuotantoa. Tällä hetkellä Vantaan ja Keravan sote-palveluista ostetaan 60 %, joka on esim. huoltovarmuuden varmistamiseksi liian paljon. Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on syytä ostaa jatkossakin, mutta se ei saa olla hyvinvointialueen palvelutuotantoa ohjaava tekijä.

Terveisin
Siku

Vantaan palvelut, kuntavaalien tärkeimpiä asioita

Kuntavaalit ovat tärkeät vaalit, koska valittu valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat tekevät päätöksiä nimenomaan palvelujen tuottamisesta, niiden määrästä ja palvelutasosta. Nämä erilaiset palvelut koskevat jokaista vantaalaista. On kyse siitä, millaista päivähoitoa, opetusta, sosiaali- tai terveydenhuoltoa Vantaa pystyy asukkailleen tarjoamaan. On kyse siitä, miten Vantaata kaavoitetaan, minne rakennetaan tai miten teitä ja puistoja peruskorjataan. On myös kyse siitä, että millaisia liikuntapaikkoja, nuorisotiloja tai kulttuuripalveluja Vantaalla on.

Mielestäni on tärkeää, että asukas saa esim. pitkäaikaiseen kipuun asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, eikä suinkaan lääkärin voivotteluja siitä, että näin tämä julkisen sektori toimii, kun jatkohoitoon ohjausta ei tule. Minulle on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus säännölliseen ja tavoitteelliseen harrastukseen riippumatta vanhempien kukkaron paksuudesta.

Jos sote-uudistus toteutuu ja palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle, nousee päivähoidon ja opetuksen rinnalle merkittävään rooliin terveyttä ja hyvinvointia edistävät asukas-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. On tärkeää tuottaa niitä palveluita, jotka edistävät parhaiten vantaalaisten hyvinvointia, lisäävät aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vantaan elinvoiman edellytys on, että eripuolilla Vantaata asukkaat voivat tuntea ylpeyttä asuinalueesta, sen palveluista ja harrastusmahdollisuuksista.

Vantaa on iso työnantaja, joka tuottaa palveluja eri sektoreille ja monelle käyttäjäryhmälle. Nämä palvelut rahoitetaan verovaroin. Siksi päätöksiä tekevät tahot ratkaisevat, mihin verovaroja käytetään. Hyvinvoivat kaupungin työntekijät tuottavat laadukkaita palveluita. Vantaan on isona työnantajana myös huolehdittava osaavista työntekijöistä, jatkokoulutuksesta ja uralla etenemisestä. Ammattitaitoisen henkilöstön pitovoiman ja hyvinvoinnin edistämiseen kannattaa panostaa, sillä kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy entisestään. Henkilöstön hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen kuuluu myös poliittisille päättäjille. Siksi valtuutettujen on syytä tuntea kaupungin palveluorganisaatio ja -verkostot.

Vantaa on monimuotoinen ja raikkaan rouhea kaupunki, joka osaa luovasti ja ketterästi tehdä näkyvää toimintaa. Sellaista toimintaa, jota on palkittu ja tunnustettu myös valtakunnallisesti. Pidetään siis Vantaasta huolta.

Terveisin
Siku