julkiset palvelut

01joulu

Hakunilan terveysasemapalvelut jatkuvat Länsimäessä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on yhdeksän terveysasemaa, joista Hakunilan terveysaseman toiminta on siirretty Länsimäen terveysasemalle, Hakunilan terveysaseman sisäilman ja vesivahinkojen korjausten takia. Hakunilan terveysasema toimii myös vuonna 2025 Länsimäessä ja alueelta etsitään aktiivisesti uutta väistötilaa. Uusi Hakunila-Länsimäen perhe- ja terveyskeskus on nostettu investointisuunnitelmassa korkealle, vuosille 2027-2029, ja tonttia etsitään yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.

Uuden väistötilan löytäminen hankalaa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkko on vahvistettu aluevaltuustossa. Valitettavasti kaikki hyvinvointialueen terveysasemien tilat eivät ole ongelmattomia, johtuen esimerkiksi vanhoista tiloista, ahtaudesta tai sisäilmasta. Hakunilan terveysaseman tilat olisi pitänyt peruskorjata jo vuosia sitten tai etsiä uusi tila Hakunilan alueelta. Valitettavasti aiempina vuosina Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden uudistaminen ja uusiin tiloihin investoiminen on ollut jäissä, varsinkin itä-Vantaalla, koska odotettiin hyvinvointialueuudistusta. Nyt kun uudistus on toteutunut, niin Vantaa vuokraa tiloja hyvinvointialueelle ja laskuttaa edelleen Hakunilan terveysturvattomista tiloista vuokraa hyvinvointialueelta.

Hakunilan terveysaseman tiloissa on toiminut myös seniorikuntosali Vantaan liikuntapalvelujen tuottamana vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimesta. Kuntosali nyt suljettu, koska terveysasema on suljettu. Hakunila on hyvä esimerkki siitä, kuinka asukkaiden peruspalveluita ja toimintojen järjestämisen vastuuta pompotellaan sekä hyvinvointialueen että Vantaan kaupungin välillä. Kuntosalin tulevaisuudesta ei ole tietoa, vaan nyt tilat ja laitteet seisovat tyhjillään. Kyseinen sali ei ole ollut vain harjoittelupaikka vaan tuonut apua ikäihmisten yksinäisyyteen. Kyseisen kuntosalin tilaongelma Hakunilassa on jotenkin ratkaistava Vantaan kaupungin toimesta.

Laadukkaita sotepe-palveluita ei tunnisteta vetovoimatekijöiksi ja kilpailuvaltiksi
Sekä Vantaa että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haluavat edistää mielikuvaa, että alueella on laadukkaat palvelut, toiminnan mahdollisuuksia ja viihtyisä ympäristö. Toistetaan että alueella on hyvä asua, tehdä työtä, harrastaa ja nauttia niin julkisista kuin yksityisistä palveluista. Alueen vetovoimaa, kilpailukykyä ja ammattitaitoisen työvoiman tarvetta pidetään merkityksellisenä elinvoimaa edistävinä tekijöinä.

Valitettavasti edellä mainitut tavoitteet eivät ole merkityksellisiä, kun on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastuslaitoksen palveluista ja toimitiloista. Silloin olemassa olevien ongelmien ratkaisemisella ei ole merkitystä palveluverkolle, palvelujen saatavuudelle, henkilöstön hyvinvointiin ja pysyvyyteen. Sen sijaan ongelmia siirrellään kaupungista hyvinvointialueelle ja päinvastoin.

Siksi on erittäin tärkeää, että Vantaan ja Keravan kaupungeilla sekä hyvinvointialueella on yhteinen neuvotteleva toimielin, jonka tarkoituksena on hakea ratkaisuja kaupunkien ja hyvinvointialueen rajapinnassa oleviin asioihin, kuten vuokrattaviin kiinteistöihin, palveluverkon kehittämiseen, järjestö- ja nuorisotyöhön, kouluterveydenhuollon ongelmiin ja asukkaiden hyvinvointia sekä terveyttä edistäviin kysymyksiin. Jatkossa tarvitaan joko valtion isompaa vastuuta ja rahoitusta hyvinvointialueiden tilojen investointeihin tai säädöksiä siitä, miten kaupungit ja hyvinvointialueet ratkovat mm. kiinteistöihin liittyviä ongelmia.

Terveisin
Siku

05joulu

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluja on vahvistettava

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula on rajusti pahentunut viime vuosina, minkä takia myös palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Kunnat kilpailevat keskenään ammattitaitoisesta työvoimasta, ja heikoimmin menestyvät kilpailussa ne, jotka tarjoavat pienimpiä palkkoja.

Hyvinvointialueemme tarvitsee vakituista henkilöstöä
Koronapandemia lisäsi hoitovelkaa, joka oli alkanut jo ennen koronaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä jouduttiin siirtämään koronapotilaiden akuuttiin hoitoon ja samaan aikaan jouduttiin sulkemaan osa toimipisteistä. Esimerkiksi vanhuspalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnan supistumisen myötä jonot kasvoivat ja monen vanhuksen tarkoituksenmukainen hoito viivästyi. Kun henkilöstöä ei ole riittävästi, joudutaan palveluaikoja supistamaan tai toimisteitä jopa sulkemaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö löytää töitä paremmalla palkalla ympäristökuntien lisäksi sote-henkilöstöä välittävien yritysten kautta. Tällöin työntekijät voivat valita paremman palkan lisäksi mm. työpaikan ja työvuorot. Näille työntekijöille maksetaan esim. lomaan liittyvät korvaukset palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka on isompi kuin vakituisen henkilöstön. Tosiasiassa bruttopalkka voi olla jonkun yksityisen sijaisvälitysfirman kautta tulleella työntekijällä, jopa 1000 euroa enemmän kuin vakinaisella henkilöstöllä.

Ei ole sijaisten syy, että heille maksetaan parempaa palkkaa, kuin vakituiselle henkilöstölle. Nykyinen toimintamalli kuitenkin rapauttaa pitkäjänteisen palvelujen kehittämisen, koska vakituista henkilökuntaa ei ole riittävästi. Vakituiselle henkilöstölle kuuluu ehdottomasti nykyistä parempi palkka. Siksi tarvitaan palkkaharmonisointia ja palkkaohjelmaa, joiden avulla voidaan palkkoja nostaa työ vaativuuden mukaisesti.

Kyse on poliittisista arvovalinnoista
Nykytilanne on myös seurausta kokoomuksen ja muiden oikeistopuolueiden poliitikkojen valinnoista. He ovat, poliittisena enemmistönä, vaatineet säästöjä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja samaan aikaan vaatineet enemmän yksityisten sote-yritysten toimintaa julkisen, verovaroin tuotetun, toiminnan rinnalle. Perusteena on käytetty yksityisten toimijoiden mahdollisesti tuomia säästöjä kunnille, mitkä kuitenkin ovat osoittautuneet käytännössä kalliimmiksi ja palveluja hajauttaviksi ratkaisuiksi.

Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitusta ja palvelutuotantoa halutaan ohjata yhä enemmän yksityisten palvelutuottajien huomaan. Näin verotuotot valuvat osinkoina yritysten omistajille, sen sijaan, että niillä voitaisiin kehittää hyvinvointialueen omaa toimintaa. Mikäli toimintaa näin jatketaan, tulee yhä useampi asukas kysymään, miksi maksamme veroja, kun emme saa tarvitsemiamme sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja julkisena palveluna.

Jotta Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi menestyä, tarvitaan nykyistä enemmän omaa palvelutuotantoa. Tällä hetkellä Vantaan ja Keravan sote-palveluista ostetaan 60 %, joka on esim. huoltovarmuuden varmistamiseksi liian paljon. Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on syytä ostaa jatkossakin, mutta se ei saa olla hyvinvointialueen palvelutuotantoa ohjaava tekijä.

Terveisin
Siku

09kesä

Vantaan palvelut, kuntavaalien tärkeimpiä asioita

Kuntavaalit ovat tärkeät vaalit, koska valittu valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat tekevät päätöksiä nimenomaan palvelujen tuottamisesta, niiden määrästä ja palvelutasosta. Nämä erilaiset palvelut koskevat jokaista vantaalaista. On kyse siitä, millaista päivähoitoa, opetusta, sosiaali- tai terveydenhuoltoa Vantaa pystyy asukkailleen tarjoamaan. On kyse siitä, miten Vantaata kaavoitetaan, minne rakennetaan tai miten teitä ja puistoja peruskorjataan. On myös kyse siitä, että millaisia liikuntapaikkoja, nuorisotiloja tai kulttuuripalveluja Vantaalla on.

Mielestäni on tärkeää, että asukas saa esim. pitkäaikaiseen kipuun asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, eikä suinkaan lääkärin voivotteluja siitä, että näin tämä julkisen sektori toimii, kun jatkohoitoon ohjausta ei tule. Minulle on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus säännölliseen ja tavoitteelliseen harrastukseen riippumatta vanhempien kukkaron paksuudesta.

Jos sote-uudistus toteutuu ja palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle, nousee päivähoidon ja opetuksen rinnalle merkittävään rooliin terveyttä ja hyvinvointia edistävät asukas-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. On tärkeää tuottaa niitä palveluita, jotka edistävät parhaiten vantaalaisten hyvinvointia, lisäävät aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vantaan elinvoiman edellytys on, että eripuolilla Vantaata asukkaat voivat tuntea ylpeyttä asuinalueesta, sen palveluista ja harrastusmahdollisuuksista.

Vantaa on iso työnantaja, joka tuottaa palveluja eri sektoreille ja monelle käyttäjäryhmälle. Nämä palvelut rahoitetaan verovaroin. Siksi päätöksiä tekevät tahot ratkaisevat, mihin verovaroja käytetään. Hyvinvoivat kaupungin työntekijät tuottavat laadukkaita palveluita. Vantaan on isona työnantajana myös huolehdittava osaavista työntekijöistä, jatkokoulutuksesta ja uralla etenemisestä. Ammattitaitoisen henkilöstön pitovoiman ja hyvinvoinnin edistämiseen kannattaa panostaa, sillä kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy entisestään. Henkilöstön hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen kuuluu myös poliittisille päättäjille. Siksi valtuutettujen on syytä tuntea kaupungin palveluorganisaatio ja -verkostot.

Vantaa on monimuotoinen ja raikkaan rouhea kaupunki, joka osaa luovasti ja ketterästi tehdä näkyvää toimintaa. Sellaista toimintaa, jota on palkittu ja tunnustettu myös valtakunnallisesti. Pidetään siis Vantaasta huolta.

Terveisin
Siku