lapset

Perhevapaauudistuksen aika on NYT

Isäni oli tärkeä ja ikävä isää kohtaan ei häviä koskaan. Muistan vuosien jälkeenkin, että meillä oli samantapainen huumori, samanlainen tapa tehdä asioita ja reagoida eri tilanteisiin.  Jokaisella pitäisi olla elämässään isähahmo, jonka kanssa voi tehdä erilaisia asioita, kuin äidin kanssa. Oli tuo hahmo sitten kuka tahansa. (lisää…)

Maltti on valttia liikenteessä – Älä näppäile kännykkää ajon aikana!

Koulut alkavat tällä viikolla suurimmalla osalla koululaisia. Monen koululaisen koulutiehen liittyy vaaranpaikkoja, missä ei ole jalkakäytäviä, suojateitä tai liikennevaloja edes vähäisenä turvana. Siksi varovaisuus on tarpeen kaikilla tiellä liikkujilla. (lisää…)

Palkan on vastattava vastuuta ja velvollisuutta

Jokainen meistä haluaa, että työstä maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen. Palkalla pitää pystyä maksamaan vuokrat, ostamaan ruokaa, hankkimaan omat ja lasten vaatteet sekä harrastamaan. (lisää…)

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan menestystarina on uhattuna

Äitiys ja siihen valmistautuminen on aivan eri juttu tänään kuin 100 vuotta sitten. Nykypäivän äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan luojina ovat olleet aikansa edelläkävijät ja lasten, äitien ja perheiden puolesta toimijat. (lisää…)

Liikuntapaikat lähelle!

Useissa kunnissa painitaan vanhojen rakennusten kunto-ongelmien kanssa. Sisäilmaongelmaiset koulut ovat käyttökiellossa ja oppilaat väistötiloissa. Koulujen merkitys asuinalueen viihtyvyydelle on suuri, koska koulu toimii keskeisessä asemassa myös muiden palveluiden järjestämisessä koulupäivien ulkopuolella. (lisää…)

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Politiikka kuuluu kaikille, nuorille ja naisille ihan yhtä lailla kuin vanhoille ja miehille. Katsottaessa maiden välisiä tasa-arvovertailuja on naisten asemassa esimerkiksi poliittisen ja taloudellisen vallan osalta vielä parannettavaa. Asioita päätettäessä naisia tarvitaan, miten muuten demokratia ja ihmisten äänen monipuolisuus toteutuvat?

(lisää…)

Harrastamisen hintalappuun 0 euroa!

Harrastus antaa vastapainoa koulunkäynnille ja perheelle. Harrastaessa lapsi tai nuori saa irtioton päivittäisestä elämästä ja saa elämyksiä.

Jos koulussa on hankaluuksia, harrastus tarjoaa mahdollisuuden onnistua. Jos kotona ei kaikki hyvin, saattaa harrastuksen kautta löytyä aikuinen, jolle puhua ja uskoutua. Harrastuksen puuttuminen voi pahimmillaan lisätä eriarvoisuutta ja toivottomuutta, eikä yhdenkään lapsen tulisi kokea sitä elämänsä alkuvaiheessa.

Urheiluseurat tarjoavat eritysesti isoissa kaupungeissa todella mittavat mahdollisuudet harrastaa, mutta se vaatii rahaa. Halvimmatkin varusteet kasvavalle lapselle, kausimaksut, turnausmaksut ja talkoihin osallistuminen syö joka kuukausi osan perheen lompakosta. Jos perheessä on useampi lapsi, saattaa harrastukset jäädä vain haaveeksi.

Yhä useampi lapsi voi huonosti, liikkuu ja nukkuu liian vähän. Aikaa vietetään kännykän, pelien ja internetin maailmassa tuntikausia joka päivä.  Liikunnan positiiviset vaikutukset hyvinvointiin on tutkitusti todettu. Terveemmät lapset tarkoittavat automaattisesti vähemmän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja mielenterveysongelmia. Liikuntaharrastuksen on oltava helposti jokaisen saavutettavissa ja oikeutena.

Kuntien tehtävä onkin tarjota liikuntamahdollisuuksia myös niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta olla mukana maksullisessa liikuntaharrastuksessa. Kouluympäristöjen hyödyntäminen lasten ja nuorten liikuntaharrastamiseen antaa helpon tavan osallistua tutussa ympäristössä. Matalan kynnyksen liikuntakerhoihin löytyisi varmasti halukkaita urheiluseurojen aktiiveja, huoli lasten liikunnasta on yhteinen.

Toivon, että TUL:n seurat ympäri Suomen ottaa haasteen vastaan ja pyrkii omassa kunnassaan edistämään lasten liikkumisen lisäämistä.

Päivähoito-oikeus on lapsen oikeus

Vantaan edellinen valtuusto rajasi syksyllä 2016 lasten mahdollisuutta kokoaikaiseen päivähoitoon kokoomuksen ja kumppaneiden tuella. Lasten oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon on kiinni siitä, ovatko vanhemmat töissä vai eivät.

Toisen vanhemman ollessa esim. työttömänä kotona, ei lapsi voi olla päivähoidossa 20 viikkotuntia enempää. Perustellusta syystä on voinut anoa lisätunteja päivähoidosta vastaavilta virkamiehiltä. Käytäntö on ollut täysin turha, se on ollut ihmisiä nöyryyttävää ja alistavaa ja lisännyt myös kaupungin turhaa byrokratiaa.

Päivähoito ja varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Siihen ei saa vaikuttaa vanhempien varallisuus, työssäkäynti tai työttömyys. Vantaalla oikeutta rajattiin, koska maan porvarihallitus antoi siihen mahdollisuuden poistamalla subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Vantaalla olisi usean muun kaupungin tavoin voitu tehdä myös toisenlainen päätös, oikeudenmukaisempi päätös.

Nyt, kuntavaalien jälkeen, voimme tehdä uusia päätöksiä vantaalaisten lasten oikeuksien palauttamiseksi. Mielestäni Vantaalla yhtäkään lasta ei saa asettaa erilaiseen asemaan toisten kanssa. Oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen kuuluu jokaiselle lapselle.

Varhaiskasvatuskeskustelussa on jäänyt jo aikaisemmin huomioimatta vanhempien valinnanvapaus ja oikeus päättää siitä, onko lapsi päivähoidossa kokoaikaisesti vai vain osan. Vanhemmat voivat tehdä valintoja itsenäisesti ja mahdollisuuksia voidaan perheille tarjota myös osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.

Meidän on vahvistettava sitä, että päivähoito-järjestelmä tukee myös perheiden yhteistä aikaa yhteiskunnan ollessa auki yhä enemmän 24/7. Osa-aikaisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen on oltava aidosti mahdollista myös niille lapsille, joiden vanhemmat tekevät työtä osa-aikaisissa tai 0-tuntityösuhteissa, vuorotöissä sekä epäsäännöllisesti epäsäännöllisin työajoin.

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on edellyttänyt subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen purkamista ensi vuoden talousarviossa, aivan kuten kuntavaaliohjelmassamme ja vaalikentillä äänestäjille lupasimme. Päivähoito-oikeuden palauttaminen ilman mitään lisäehtoja on jokaisen lapsen etu.

Sirkka-Liisa Kähärä
kaupunginvaltuutettu, sd

kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 1.11.2017

Mummot puistoon

Koivukyläläinen SDP:n kaupunginvaltuutettu Sirkka-Liisa Kähärä on huolissaan lähiöissä asuvien senioreiden yksinäisyydestä ja lapsiperheiden tukiverkkojen hajanaisuudesta. Hän toivoo, että eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta kehitetään rakentamalla yhteisöllisyyden areenoita asuinalueiden leikkipuistojen yhteyteen.

Lähes päivittäin saamme lukea surullisia tarinoita yksinäisistä vanhuksista, joilla ainoa sosiaalinen kontakti on kodinhoitaja. Yksin asuminen ja yksinäisyys ovat yleisiä ilmiöitä ikääntyvien keskuudessa. 75-vuotta täyttäneistä yksinäisyydestä kärsii yli kolmannes. Kähärä on huolissaan siitä, etteivät ihmiset lähde ulos kodeistaan tarpeeksi.

– Samaan aikaan meillä on erityisesti lähiöissä paljon kaupunkeihin muuttaneita lapsiperheitä ilman tukiverkostoja, Kähärä sanoo.

Kähärän mielestä ohjatun pienten lasten toiminnan oheen voidaan kehittää myös alueen senioriväestölle tarkoitettua ja koordinoitua ulko- ja vuorovaikutustoimintaa. Vetovastuuta toiminnan suunnittelusta voisi hänestä tarjota kaupungille ja järjestöille. Toiminnan koordinoijana voisi toimia esimerkiksi Vantaan Sivistystoimi ja päiväkodit.

– Meidän on kehitettävä uusia tapoja, joilla saamme mummot ja vaarit mukaan leikkipuistojen toimintaan. Yksi tapa voisi olla rakentaa puistomummo- ja vaaritoimintaa Vantaalle. Mummot ja vaarit leikkipuistossa auttavat lapsia kokemaan eri ikäpolvien välistä vuorovaikutusta. Samaan aikaan esimerkiksi puistomummona- tai vaarina toimiminen voisi vähentää yksinäisyyttä, Kähärä sanoo.

– Leikkipuistoihin voitaisiin lasten ja nuorten liikunta- ja leikkivälineiden lisäksi rakentaa myös aikuisille sopivia levähdyspaikkoja ja liikuntavälineitä, jolloin leikkipuistojen kävijämäärä laajenee, Kähärä toteaa.

Yhteiset projektit esimerkiksi asuinalueen siivous- ja kunnostustalkoiden merkeissä voivat Kähärän mukaan rohkaista asukkaita yhteistyöhön.

– Mielestäni meidän olisi tavoiteltava leikkipuistojen ympärille toimintaa, joka rohkaisisi mummo- ja vaari-ikäisiä asukkaita astumaan leikkipuistoon silloin, kun siellä on lapsia ja perheitä. Toisten ihmisten kohtaaminen tutussa pihaympäristössä voi auttaa uusien ihmissuhteiden rakentamisessa ja lievittää näin yksinäisyyttä, Kähärä toteaa.