Palvelut

Hyvinvointialueita tarvitaan

Sain puhelun eräältä rouvalta, joka asuu Ruukkukujan palvelutalossa Vantaalla. Rouva kertoi, että liikkuminen ei enää omatoimisesti onnistu, mutta pää pelaa ja juttua riittää sekä onneksi puhelin toimii. Sainkin heti kipakan kysymyksen vastattavaksi: Miksi hänen asumismuotoaan kutsutaan palvelutaloksi, koska ei siellä oikein palvelua saa. Hoitajat vaihtuvat tiheään tahtiin, lähes päivittäin. Kielen kanssa aina jotenkin pärjää, mutta hoitajien ammattitaito vaihtelee todella paljon. Osa työntekijöistä suhtautuu palvelutalon asukkaisiin kuin läheisiin ja osa ikäväksi osaksi työvuoroa. Ruoka on aivan luokatonta, ei maistu, ei tuoksu eikä näytä miltään. Kyseistä soittajaa hoitajapula ja hoitajien suuri vaihtuvuus ärsyttivät kuitenkin eniten.

Toinen suoraan annettu palaute oli myös hyvin tuttua. Ystäväni läheinen oli päässyt erikoissairaanhoitoon toimenpiteeseen. Pian läheistä oltiin kotiuttamassa tyhjään kotiin, vaikka useampaan kertaan oli jo sovittu erikoissairaanhoidon kanssa päivästä ja kellonajasta. Samalla asiasta oli sovittu myös kotihoidon kanssa, että ovat vastaanottamassa, kun läheinen tulee kotiin. Asiasta siis joka puolella sovittiin, varmasti myös johonkin kirjattiin ja kuitenkaan mikään ei onnistunut. Kotiutus tapahtui liian aikaisin, vastaanottajaa ei ollut, onneksi naapuri saatiin hälytettyä hätiin.

Vantaan sote-palvelut eivät toimi niin kuin pitäisi
Näitä kokemuksia on liian paljon. Kaikki ei riipu ainoastaan työvoiman puutteesta vaan myös siitä, miten työnkulut toimivat. Miten esimerkiksi tiedotuksen aukkoja ja puutteita pystytään korjaamaan, miten potilassiirtojen lähtö- ja tulotilanteet voidaan varmistaa? Oheiset esimerkit osoittavat, että hyvinvointialueita tarvitaan, jotta asukkaat saisivat riittäviä ja laadukkaampia palveluja ammattitaitoiselta henkilökunnalta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Siksi on tärkeää, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tulevat aluevaltuutetut ja virkamiehet keskittyvät näihin asioihin täysipainoisesti.

Minä olen aluevaaleissa ehdokkaana siksi, että haluan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, että jokaisella olisi oikeus hoitoon ja hoivaan, silloin kun se on tarpeen. Toiseksi haluan vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua, jotta tehdään oikeat toimenpiteet, oikeaan aikaan. Kolmanneksi haluan parantaa palveluketjujen toimivuutta eli asiakas- ja potilassiirrot tapahtuvat sovitusti ja oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Neljänneksi haluan edistää moniammatillista yhteistyötä, eri ammattiryhmien, erikois- ja perustason yksiköiden välillä, nykyistä laajemmaksi ja sujuvammaksi. Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös säästävät kustannuksia.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tehdään isoja päätöksiä
Tammikuussa 2022 valittavat aluevaltuutetut linjaavat ensi keväänä, mm. miten hyvinvointialueella palveluja tuotetaan, miten saadaan riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, miten tieto kulkee parhaiten eri tasojen välillä ja miten eri yksiköiden toiminta saadaan sujuvaksi. Aluevaltuustossa tarvitaan sinnikkyyttä, asiantuntemusta ja päätöksenteon tuntemusta, sillä helppoja ratkaisuja aluevaltuustoissa ei ole tulossa. Vantaa-Kerava hyvinvointialueen on tarkoitus järjestää tälle alueelle palvelut, jotka ovat asukkaiden saavutettavissa.

Valitettavasti osa ehdokkaista, jotka ovat aina vastustaneet sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden muodostamista, luovat uhkakuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Väitetään, täysin perusteettomasti, että sosiaali- ja terveysasemia lakkautetaan tai että neuvolapalvelut häviävät muista kuin isoimmista keskuksista. Minkäänlaista todellisuuspohjaa näille väitteille ei kuitenkaan ole.

Helppoja ratkaisuja minulla ei ollut antaa Ruukkukujan rouvalle tai ystävälleni. Kirjallinen valitus asiasta omalla nimellä sekä hoitaviin yksiköihin että apulaiskaupunginjohtajalle on vähintä, mitä kannattaa tehdä. Julkisuuteen asioiden vieminen on myös joskus välttämätöntä, niin ikävältä kuin se tuntuukin, niiden työntekijöiden kohdalta, jotka toimivat vastuullisesti ja ammattitaitoisesti.

Haasteellisia aikoja on edessä aluevaaleissa valituille päättäjille. Minä en ole haasteita pelännyt koskaan. Uskon, että 20 vuoden kokemus hoitotyöstä ja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä sekä kokemukseni kaupunginvaltuutettuna ja eri luottamustehtävissä on eduksi kyseisessä aluevaltuutetun tehtävässä. Päätöksen asiassa teet sinä – äänestäjä.

Terveisin
Siku

Suuralueiden ja niiden lähiöiden kehittäminen takaa Vantaan menestymisen

Kuntavaaleissa keskusteltiin Vantaan tuottamista palveluista, niiden laadusta ja riittävyydestä. Ratikka-hankkeesta kävin paljon keskusteluja vantaalaisten kanssa. Vantaan Sanomat kysyi kuntavaaliehdokkailta vaalikoneessaan Vantaan ratikasta seuraavaa: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta? Olipa vastaaja väitteen kanssa samaa – tai erimieltä, niin vastaus ei suinkaan kertonut kaikkien vastanneiden osalta sitä, että kannattivatko he ratikan rakentamista vai ei. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikkaa ei saa rakentaa missään taloustilanteessa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikka pitää rakentaa ihan missä taloustilanteessa tahansa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että taloustilanne ratkaisee ratikan rakentamisen ja osa on sitä mieltä, että ei osaa tässä vaiheessa sanoa, koska ei ole tietoa tulevasta taloustilanteesta parin vuoden päähän.

Koko Vantaa kehittämisen kohteeksi
Kuntavaalikampanjan aikana jokaiselta löytyi mielipide ratikan rakentamiseen, puolesta tai vastaan. Kukaan ei vastannut, että ihan sama, mihin kaupungin rahoja käytetään, vaikka alhaisen äänestysprosentin perusteella joku näin voisi päätellä. Minua ihmetytti ratikkaa vastustavat mielipiteet silloin, kun sitä perusteltiin, että ratikka ei hyödytä jotain aluetta ollenkaan. Ei koskaan tule olemaan sellaista julkisen liikenteen välinettä, joka hyödyttäisi kaikkia asuinalueita. Ratikka ei varmasti paranna kaikkien vantaalaisten julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia, mutta onnistuessaan se tuo lisää investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja palveluja Vantaalle. Silloin se hyödyttää jokaista vantaalaista. Millaista Vantaata halutaan rakentaa, jos ollaan kateellisia siitä, että toiselle alueelle ollaan vihdoinkin suunnittelemassa jotain uutta? Millainen Vantaa on tulevaisuudessa, jos eri suuralueita ja niiden lähiöitä ei voida kehittää laadukkaita palveluja tarjoaviksi keskuksiksi? Äänestysprosentin vaihtelut eri asuinalueilla osoittavat sen, että Vantaa todellakin tarvitsee keskustojen ja lähiöpalveluiden kehittämisen ohjelman. Tästä ovat valtuuston poliittiset puolueet jo sopineet. On tärkeää,  että eri tahot suunnittelevat ja toteuttavat kaupunkirakennetta ja palveluja yhdessä asukkaiden kanssa.

Alueiden eriytyminen on pysäytettävä
Jokainen valtuutettu on kotoisin jostakin ja oman asuinalueensa palvelutarpeet on syytä tunnistaa, mutta jokainen valtuutettu päättää myös koko Vantaan asioista. Siksi jokaisen päättäjän on syytä kuunnella vantaalaisia, kiertää ja tutustua Vantaaseen. Jos Vantaan kehittämistä jatketaan vain tiettyjen suuralueiden kehittämisenä, niin silloin Vantaa edistää eriarvoistumista. Mitä enemmän palveluja keskitetään, sitä enemmän vahvistetaan alueiden eriarvoisuutta ja samalla synnytetään menestyviä ja taantuvia alueita. Taantuvilta alueilta lähtevät ensimmäisinä ne, joilla on mahdollisuus liikkua työn- ja koulupaikkojen, harrastusten ja palvelujen perässä. Alueiden eriytyminen on valitettavasti jo nähtävissä, mm. halussa vaikuttaa oman kaupungin kehittymiseen esim. äänestysaktiivisuuden kautta. Valta keskittyy myös Vantaalla vauraammille alueille, jossa äänestysprosentti on korkeampi ja valtuutettuja enemmän (HS 2.7.2021). Siksi on tärkeää, että valtuusto tekee politiikkaa, jossa jokainen suuralue ja sen lähiöt houkuttelevat kaupunkirakenteellaan ja palveluillaan asukkaita.

Terveisin
Siku

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja tehokkaita

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus näyttää etenevän eduskunnan käsittelyyn ennen kesätaukoa. Maan hallituksen esityksen mukaan Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin jatkossa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on aivan oikeutetusti kritisoinut sote-uudistuksen rahoitusmalleja ja mahdollisia kustannuksia, joita uudistus aiheuttaisi Vantaalle. Sote uudistus aiheuttaisi epätasapainon Vantaan budjettiin. Vantaa kasvaa vauhdilla ja siksi tarvitaan lisää palveluja, päiväkoteja, kouluja, investointeja ja kuntatekniikkaa. Vantaan tarpeita ei ole uudistuksessa tässä vaiheessa huomioitu. Ymmärrettävästi sote-uudistuksen rahoituksen valmistelu on kesken, koska koko uudistus on kesken. Ymmärrettävää on, että sote-uudistus on keskittynyt sote-palvelujen tuottamiseen ja jättänyt vähemmälle kaupungin muun toiminnan.

Vantaan sote-palveluiden laatu vaihtelee
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatu ja määrä vaihtelee liikaa. Pidempiaikaisten sairauksien hoitoon tai mielenterveysongelmiin joutuu odottamaan vastaanottoaikoja useita viikkoja. Hoidon jatkuvuus on pitkittynyt ja henkilöstö vaihtuu tai sitä ei ole riittävästi. Osa palveluista on ulkoistettu yksityisille toimijoille, joka aiheuttaa omaa palvelutuotantoa huomattavasti suurempia kustannuksia.

Kehitys huonompaan on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana. Syitä ovat mm. väestön- ja palvelutarpeen kasvu sekä ikääntyneiden määrän kasvu, joihin ei ole haluttu reagoida riittävästi. Lisäksi esim. terveyspalvelujohtajilla on ollut suuri tarve viedä läpi omia linjauksiaan, joka on tarkoittanut sitä, että hyviäkin käytäntöjä on lakkautettu. Esimerkiksi keskitettyä puhelinajanvarausta on tuotu uudistuksena useamman kerran käytäntöön. Onneksi viimeisestä kokeilusta luovuttiin vuoden vaihteessa. Kaikki nämä kokeilut ovat syöneet rahaa peruspalveluista.

On syytä vaihtaa näkökulmaa
Kyseisten vuosien aikana ei Vantaan johtavilta virkamiehiltä ole tullut yhtään kokonaisvaltaista esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paremmiksi, laadukkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Siksi ihmetyttääkin kaupungin johdon näkökulma sote-uudistukseen. Eikö olisi tehokkainta tukea sote-uudistusta, kannattaa sen hyötyjä ja samalla lobata tiiviisti Vantaan talous- ja rahoitustarpeita ministereille, kansanedustajille ja valtion virkamiehille. Nyt on aika vaihtaa näkökulmaa ja todeta, että sote-uudistus on tarpeen ja hyvinvoiva Vantaa voi sitä vahvistaa. Tämä näkökulma on varmasti tuloksekkaampi ja tehokkaampi keino tulla kuulluksi, kuin sote-uudistuksen suora kritisointi.

Minun Havukoskeni

Helsingin Sanomien 27.2 julkaisemassa artikkelissa, koskien Havukoskea, en täysin tunnistanut asuinaluettani. On totta, että esim. vuoden 2017 kerättyjen tilastojen mukaan tällä alueella on vähäinen koulutustaso, enemmän työttömyyttä, sairastavuutta ja pienet verotulot verrattuna Vantaan muihin alueisiin. Monen asukkaan elämän laadussa ja alueen palvelujen parantamisessa on paljon tehtävää.

Samaan aikaan tällä alueella on paljon asukas- ja järjestötoimintaa, erilaisia ja eri kulttuureista olevia vantaalaisia. Havukoskella on paljon kerrostaloja, korkeitakin, mutta on myös metsiä, puistoja, leikki- ja pelikenttiä. Palvelut ovat vuosien saatossa heikentyneet siten, että muutaman kaupan, ruokapaikan ja yksityisyrittäjän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi yritystilaa ovat vallanneet erilaiset kuppilat. Palvelurakenne on siis vahvasti yksipuolistunut.

Vähäinen koulutustaso aiheuttaa herkemmin työttömyyttä, joka lisää pienituloisuutta ja sairastavuutta. Elämän yhden peruspilarin romahtaessa kehäefekti on valmis. Tarinoita näistä seurauksista Havukoskella riittää. Tähän ei ole pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi edes silloin kun työttömyyden -, koulutustason – tai sairastavuuden luvut ovat tulleet esiin. Myönteisen erityiskohtelun rahoituksella on pystytty riipaisemaan vain pintaa.

HS oli oikeassa mainitessaan alueen pienet verotulot. Ne ja muut edellä mainitut tekijät aiheuttavat tyytymättömyyttä, vihaa ja epätoivoa asukkaissa, jotka ovat yrityksistään huolimatta jääneet ilman turvaa, työtä tai koulutusta. Syytä on myös kaupungin johdon harjoittamassa eriarvoistavassa politiikassa.

Samaan aikaan, kun syksyllä 2019 kaupungin johto toi ohi, kaiken poliittisen talousarviovalmistelun, rahoituksen Kivistön väliaikaisen kirjasto- ja nuorisotilan rakentamiseksi erään talon liiketilaan, kävi Havukosken alueen järjestöaktiivit keskustelua kaupungin virkamiesten kanssa siitä, miksi Koivukylän kirjastolta jäänyttä tilaa ei saa järjestötilaksi. Kuukausien pallottelun jälkeen todettiin, että entisen kirjaston tiloissa oli myös sisäilmaan liittyvää ongelmaa. Tämän jälkeen kului taas aikaa, ennen kuin tilaa lähdettiin korjaamaan järjestötilaksi. Toisaalla Kivistössä oli varmasti tarve kirjasto- ja nuorisotilalle, mutta perussyy kaupunginjohdon nopeaan reagointiin oli, että Kivistössä on kaupungin korkeimmat verotulot.

Toinen esimerkki: Kytöpuiston koulun peruskorjausta siirrettiin vuodesta toiseen, tietoisesti. Se oli helpompaa, kuin jonkun muun alueen koulun peruskorjauksen siirtäminen. Perheet, joilla on muita ongelmia, eivät ole ensimmäisenä vaihtamassa koulua tai asuinaluetta tai vaatimassa koulurakennuksen kunnostamista. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat hyvin, kuinka kaupungin johdon toimet lisäävät eriarvoisuuden kierrettä Vantaan eri alueilla.

Havukosken ympäristön viihtyisyyteen on panostettu, mutta se on vain pintasilausta, joka ei poista tyytymättömyyttä yksilön elämäntilanteeseen. Alueella on paljon potentiaalia, kehittämisen paikkoja ja mahdollisuuksia. Täällä on myös tyytyväisiä erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita. Suunnitelmia kaupungin toimesta tehdään, mutta silloin kun asioita pitäisi edistää, tulee aina eteen rahan puute. Kaupungin johto tietää, että alueelta ei herkästi lähdetä mielenosoituksiin tai tehdä kirjelmiä. Valitettavasti Havukoskesta on tullut osalle perheistä vain läpikulkupaikka kohti parempaa elämää.

Terveisin

Siku

Katse kohti kuntavaaleja 2021

Alkuvuosi on ollut vauhdikas, Yhdysvalloissa Trump vaihtui onneksi Joe Bideniin, kun taas Venäjällä pidettiin lähes samaan aikaan näytelmäoikeudenkäynti toisinajattelija Aleksei Navalnyita vastaan. Maailman tapahtumat osoittivat, kuinka demokratiakehitys pystytään vaarantamaan yllättävän nopeasti ja miksi demokratia vaatii jatkuvaa puolustamista.

Huhtikuun kuntavaalien lähestyessä yhä useampi on kiinnostunut siitä, mistä asioista Vantaalla päätetään. Loistavaa, sillä mehän niitä palveluja käytämme ja verorahoituksella myös niitä rahoitamme. Koronapandemia on muuttanut talouden vakautta ja antanut aihetta pohtia sitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Vantaan talouden on oltava hyvin ja suunnitelmallisesti hoidettua, jotta erilaiset palvelut pystytään tuottamaan, myös korona-ajan jälkeen, kun valtion koronatuki hiipuu. Eri puolueiden poliitikoista ja johtavista virkamiehistä koostuva tuottavuus- ja kasvutoimikunta jatkaa työskentelyään Vantaan talouden tasapainottamiseksi seuraaville vuosille. Talouden rajut muutokset ovat johtuneet koronapandemian aiheuttamista tekijöistä. Työttömyys, yritystoiminnan ja lentokentän toimintojen hiipuminen ovat aiheuttaneet ison loven Vantaan talouteen.

Toimikunnan tehtävänä on nostaa esityksiä päätöksentekoon siitä, miten Vantaan talous saadaan tasapainotettua seuraavalla valtuustokaudella, miten palvelut turvattua ja tarpeelliset investoinnit tehtyä. Lisäksi Vantaa on linjannut kärkihankkeita, joiden toteutuminen on lähempänä vuotta 2030. Yksi näistä on Vantaan ratikka, joka lähtisi rakentumaan vuonna 2024 ja valmistuisi 2028. Mielestäni Vantaan ratikka -hanketta ei pidä toteuttaa nyt, jos se vaarantaa Vantaan peruspalvelut, niiden laadun ja määrän tai kasvattaa Vantaan lainakantaa kohtuuttomasti. Siksi päätös ratikka -hankkeen toteuttamisesta kannattaa tehdä vasta koronapandemian jälkeen.

Kuntavaalikampanjat ovat tänä vuonna erilaiset. Moni ehdokas tuntee tuskaa siitä, miten kampanjointia voi korona-aikana tehdä, kun ei ole sallittua tavata ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa fyysisesti. Näissäkin vaaleissa puolueiden, tukiryhmien ja ennen kaikkea ehdokkaiden on tärkeintä saada äänestäjät äänestämään. Tässä tehtävässä riittää työsarkaa Vantaalla, sillä viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli hieman yli 50%.

Uskon, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, koronarajoitusten voimassa ollessa, myös äänestäminen kiinnostaa. On todella harmi, että sähköistä äänestystä ei ole vieläkään saatu luotettavasti toteuttamiskelpoiseksi. Nyt sille olisi todella tarvetta.

Lumisin terveisin

Siku

Oikeus laadukkaisiin palveluihin

Vantaa on valitettavasti tullut syksyn aikana julkisuuteen huonosta henkilöstöhallinnosta. Vantaan väestönkasvu on huikeaa, mutta väestömäärän kasvu ei ole taannut riittävää työntekijäämäärää tai tarvittavia investointeja. Lisäksi henkilöstön hyvinvoinnista ei ole huolehdittu riittävästi.

Kouluja, päiväkoteja ja kunnallistekniikkaa halutaan rakentaa kasvavan kaupungin tarpeisiin, mutta koska on priorisoitava, niin vapaa-ajan toimintaan liittyvää rakentamista siirretty vuosikausia. Vantaalle on rakennettu uimahalli edellisen kerran 1982, Hakunilaan. Vantaa on kasvanut tuosta ajankohdasta  yli 100 000 asukkaalla ja on aivan erilainen kaupunki kuin lähes 40 vuotta sitten.

Vantaalaiset tarvitsevat palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulu- ja päiväkotipalvelujen lisäksi tarvitaan liikunta- ja urheilupalveluja. Hyvinvointiin liittyvät palvelut ovat mielestäni peruspalveluja ja niitä tarjoavat myös uimahallit. Nyt jos koskaan, on aloitettava Elmon uimahallin rakentaminen Koillis-Vantaan asukkaille.

Sosialidemokraattisten päättäjien tehtävä on varmistaa, että Vantaan tuottamat palvelut toteutuvat täysimääräisesti, laadukkaasti ja että niiden saatavuus on nopeaa. Siksi mm. sosiaali- ja terveyslautakunta sekä opetuslautakunta ovat ottaneet rohkeasti kantaa palvelujen laatuun ja määrään. Tämä tarkoittaa määrärahojen lisäystä varsinkin lastensuojeluun, terveysasemille, kotiin vietäviin palveluihin, peruskouluun, lukio- ja ammatilliseen koulutukseen sekä päivähoitoon.

Tervetuloa Sirkanpäiville 16.10.

Jälleen kerran on Sirkanpäivän kiertueen aika.  Vuodesta 2004 lähtien olen ollut tukijoukkojeni kanssa keskustelemassa, vaihtamassa mielipiteitä  ja tarjoamassa makupaloja. Tällä kertaa kiertue alkaa Myyrmäen Paalutorilta klo 10, jatkuu Tikkuraitille klo 13.00 ja Koivukylään, Kirnun eteen klo 16.00. Tarjolla on, paikasta riippuen, joko lettuja tai leivonnaisia sekä virvokkeita.

Tervetuloa ja oikein hyvää syksyä!

Terveisin

Siku

Uusi Vantaa – uusi tapa toimia

Vantaa kasvaa ja kansainvälistyy, muiden suurten kaupunkien tavoin, ennen näkemättömällä vauhdilla. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa myös suurilla kaupungeilla on iso rooli. Toimintaympäristö on muuttunut viimeisinä vuosina vauhdilla ja Vantaa on lähtenyt uudistamaan organisaatiotaan ja uuden organisaation on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2020. (lisää…)

Mielipidekirjoitus: Sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille tehty yleistyöaikaan siirtyminen on toteutettu huonosti

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmisen vastaus (Vantaan Sanomat 27.10.2018) Martinlaakson terveyskeskuslääkärille yleistyöaikaan siirtymisestä oli vajavainen ja työntekijöiden vapaa-aikaa vähättelevä. (lisää…)

Lähiöt tarvitsevat viihtyisämpää rakentamista ja parempaa arvostusta

Omalla asuinalueella viihtyminen on tärkeää, sillä elämä iloineen ja suruineen läheisten ja ystävien  kanssa on eheyttävämpää viihtyisässä kuin vieraassa ja ankeassa ympäristössä. Kymmenet tuhannet suomalaiset asuvat lähiöissä, jotka tarvitsevat lisää palveluja, viihtyisämpää rakentamista ja parempaa arvostusta asuinpaikkana. (lisää…)