Vantaalla on usean vuoden ajan ohjattu osalle alueita/lähiöitä lisämäärärahoja muutamia miljoonia euroja vuodessa. Näillä alueilla on korkea työttömyys, alhainen koulutustaso ja sairastavuus on korkeampaa kuin muualla Vantaalla. Tätä rahoitusta ovat saaneet mm. Mikkola, Havukoski, Hakunila ja Martinlaakso. Tarkoituksena on ollut lisätä alueen työpaikkoja, viihtyvyyttä ja asukasturvallisuutta sekä ohjata asukkaita harrastuksiin, koulutukseen ja yhteisölliseen toimintaan.

Liian vähän liian myöhään
Valitettavasti nämä korjaavat toimet alueille on aloitettu liian myöhään ja liian pienillä resursseilla.  Alueilla ei ole kyetty säilyttämään monipuolista palvelurakennetta. Ei ole varmistettu harrastusmahdollisuuksia eikä ole toteutettu suunniteltuja asunto- ja palvelurakentamisen hankkeita. Meidän poliitikkojen ja virkamiesten päätökset ovat keskittyneet suunnitteluun, mutta ei toteutukseen. Kuinka monta rakentamisen ja kaavoituksen suunnitelmaa on tehty Kirnun aukiolle ja Havukosken alueelle, puhumattakaan arkkitehtikilpailusta, josta jäi tyhjät lupaukset ja kauniit kuvat käteen. Sen sijaan ympäristö on päästetty rapautumaan ja rikkoutumaan. Helposti on vuosia siirretty koulujen ja päiväkotien tai ympäristön peruskorjauksia.

Esimerkiksi Havukosken alueelta moni asukas antaa palautetta, että alueella ei ole toivoa tai tulevaisuuden näkymiä. Havukoskelle ei ole tulossa kaupungin tai yksityisten tuottamia palveluja, ei kahviloita tai kuntosaleja. Kirjastokin siirrettiin läheiseen ostoskeskukseen. Kun usko tulevaisuuteen häviää ja toivo hiipuu, alkaa passiivisuus, negatiivisuus ja erilaisia häiriöitä lisäävä käyttäytyminen. Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on kasvanut. Viimeisen vuoden aikana 15-vuotiaiden rikosten määrä Vantaalla on kasvanut voimakkaasti.

Tarvitaan vaikuttavia tekoja
Vantaalle on perustettu suuralueiden mukaiset seurantaryhmät seuraamaan ja tukemaan Vantaan kaupunkikeskustojen kehittämisohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa. Toimintaryhmiin on nimetty alueilla asuvia poliittisten ryhmien edustajia. Mielestäni näille seurantaryhmille on saatava enemmän vaikutusvaltaa alueen suunnitteluun ja ehdotusten käsittelyyn. Pelkkä asioista lausuminen ei riitä, vaan seurantaryhmiltä tarvitaan näkemystä, tavoitteita ja jopa ideoita siitä, miten kaupunkikeskukset saadaan eläviksi, turvallisiksi ja monipuolisiksi. Kaupungin virkamiesten on kuunneltava asukkaiden näkemyksiä.

Samaan aikaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä moniammatillisesti. Uuden lähiöstrategian ja toiminnan käynnistämisessä tarvitaan ammattilaisia yrityksistä, yhteisöistä, järjestöistä ja Vantaan kaupungilta sekä alueiden asukasryhmistä. Tämä työ vaatii rahan lisäksi ympäristörakentamista, muutostoimenpiteitä, perheisiin ja yksilöihin kohdistuvia tulevaisuutta vahvistavia tekoja.  Tarvitaan yhdessä tekemistä, toimintaan sitoutuneita aikuisia, kannustavia esimerkkejä ja johtajuutta, joka mahdollistaa uusien toimintamallien syntymisen.

Edessä on pitkä taival rapistuneiden lähiöiden korjaamiseksi, joten on viimeinen hetki työn aloittamiselle.

Terveisin
Siku