terveyspalvelut

Tuloerot kasvavat ja julkiset palvelut heikkenevät

Tuloerot kasvavat ja julkiset palvelut heikkenevät

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen esitykset useista sosiaaliturvan kohdistuvista leikkauksista on hyväksytty eduskunnassa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa leikataan rajusti, 2 kk:n jälkeen 20%, 5kk:n jälkeen 5% lisää. Tämä leikkaus pienentää työttömän tuloja keskimäärin noin 300 euroa kuukaudessa, joka on iso raha. Lisäksi mm. aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautetaan, työttömyysturvasta on poistettu suojaosa ja lapsikorotukset, toisen asteen oppimateriaalit palautetaan maksullisiksi, opiskelijoiden asumistukea leikataan ja ammatillisesta koulutuksesta leikataan. Samaan aikaan hallitus antaa isoimmat veronkevennykset suurituloisille ja jättituet yksityiselle terveysbisnekselle.

Hallituksen mukaan Suomi saadaan nousuun tuloeroja vahvistamalla ja työttömiä rankaisemalla sekä julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta leikkaamalla. Hyvinvoinnin sijaan kasvaa velka, työttömyys ja köyhyys.

Hakunilan alueen terveyspalvelut sakkaavat
Hakunilan terveysaseman toimitilojen huono sisäilma ja rapistuva kunto ovat olleet kaikkien tiedossa jo pitkään. Myös osa henkilöstöstä on kärsinyt huonosta sisäilmasta. Korjaavia toimenpiteitä olisi pitänyt tehdä jo vuosikausia sitten esim. investoimalla uusiin tiloihin.

HUS Diagnostiikkakeskuksen tuottamat laboratoriopalvelut ovat loppuneet Hakunilasta toukokuun lopussa ja asiakkaita on ohjattu hakeutumaan tutkimuksiin muihin toimipisteisiin. Syynä toimipisteen sulkemiseen on huono sisäilma, joka estää työntekijöiden työskentelyn. Uutta näytteenottotilaa alueelta laboratoriotoiminnoille ei ole löytynyt. Kyseessä on kuitenkin hyvinvointialueen palveluihin ja palveluverkkoon liittyvä asia, joten Hakunilan alueen asukkaat tarvitsevat toimivat laboratoriopalvelut ja siihen tarvittavan tilan.

Valitettavasti lähes samaan aikaan Hakunilan terveysaseman jäähdytysilmajärjestelmä rikkoutui 3.6 ja työskentely tiloissa on mahdotonta lämpötilan noustessa 30 asteeseen. Jäähdytysilmajärjestelmää ei saada korjattua ennen syksyä, joten Hakunilan terveysaseman palvelut siirtyvät 24.6 alkaen Länsimäen terveysasemalle. Valitettavasti Länsimäen terveysasemalle ei kuitenkaan mahdu täysimittaiset laboratoriopalvelut ja siksi siellä on tehty pienimuotoisempaa päivänäytteenottoa aiemmin. Syksyllä olisi tarkoitus lisätä näytteenoton palveluja, mikäli Hakunilan terveysasema pääsee siirtymään takaisin Hakunilaan elokuussa.

Meillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päättäjillä on edessä paheneva ongelma: Miten ratkaistaan Hakunilan alueen asukkaiden terveys- ja näytteenottopalvelut? Rakennetaanko uusi yhteinen terveysasema, johon myös sijoittuvat laboratoriopalvelut vai jatketaanko kahden terveysaseman toimipisteellä ja hankitaan laboratoriopalveluja varten esim. liikkuva yksikkö vai onko joku muu vaihtoehto realistisempi? Kyse on ennen kaikkea rahasta, mutta myös tonttimaasta ja kaavoituksesta. Tarvitaan nopeita, mutta myös pidempiaikaisia ratkaisuja, joita on saatava aikaan jo syksyllä. Myös Hakunilan alueen asukkailla on oikeus toimivaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon.

Kaikesta huolimatta, hyvää kesää ja juhannusta!

Terveisin
Siku

Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia

Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia

Eduskunnan oppositiopuolueet, kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset tekivät välikysymyksen vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon kriisiytymisestä. Kotihoidon ja vanhusten hoidon ongelmien paheneva tila ei ole yllätys. Jo yli 10 vuotta sitten oli nähtävissä, että vanhustenhoidon painopisteen siirtäminen palvelutaloista kotihoitoon aiheuttaa ongelmia. Samaan aikaan uusia palvelutaloja ei rakennettu, paikkoja lakkautettiin tai paikkamääriä vähennettiin, vaikka jokainen osasi ennustaa, että yli 75-vuotiaiden määrä monessa kunnassa tulee kasvamaan suhteessa muuhun väestöön.

Ongelmat eivät ole uusia
Jo monta vuotta on ollut nähtävissä, että vanhuksen kunnon heikentyessä, alkaa päivystys-, sairaala- ja kotihoitokierre, jonka vanhus käy läpi useamman kerran ennen kuin hän pääsee tehostettuun hoivaan, palvelutaloon tai johonkin valvottuun hoitoyksikköön.

Onneksi on olemassa ikääntyneitä, jotka pystyvät käyttämään erilaisia sähköisiä laitteita kuten, vastaamaan yhteydenottoon hoitohenkilöstölle tabletin kautta, ottamaan valmiiksi jaetut lääkkeet lääkeautomaatista tai vastaamaan omaisten soittamaan puheluun näköyhteydellä. Lisäksi monella on turvaranneke, joka reagoi nopeisiin liikkeisiin, esim. kaatumiseen tai vuoteessa on anturi, joka reagoi, jos asiakas ei nouse ylös yön jälkeen. Näistä on varmasti osaltaan helpotusta kotihoidon henkilöstöpulaan, mutta se ei suinkaan ratkaise hoitajapulaa.

Toki voidaan kysyä, että mitä poliitikot ja henkilöstöjohtajat kunnissa ovat tehneet hoitohenkilöstön houkuttelemiseksi tähän mennessä. Onko siinä järkeä, että kotihoidon henkilöstö saa kolmesataa euroa vähemmän peruspalkkaa kuin terveyskeskuksessa päivävuorossa työskentelevä hoitaja. Kunnat ovat kilpailleet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä keskenään nostamalla palkkoja, jolloin joissakin kunnissa asiakkaiden saamat palvelut ovat heikentyneet.  Osa kunnista on halunnut säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja kuvitellut, että se saavutetaan yksityistämällä palveluja, mutta kustannukset ovatkin nousseet. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, miten eriarvoisesti kansalaiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Siksi tarvitaan hyvinvointialueita, joiden perustamista mm. kokoomus voimakkaasti vastusti. Hyvinvointialueet joutuvat tarttumaan nopeasti moneen ongelmaan, kuten henkilöstön riittävyyteen, palvelujen tuottamistapaan ja palkkaharmonisointiin.

Kitisemisen sijaan realistisia ratkaisuja
Opposition välikysymys käsittelee kyllä oikeaa asiaa, mutta kannattaisiko katsoa myös peiliin. Mitä tapahtui esim. edellisellä hallituskauden loppupuolella, kun yksityisten palvelutalojen valvonta oli pettänyt. Moni toimija oli palkannut liian vähän henkilöstöä ja siten vaarantanut palvelutalojen asukkaiden hengen. Siksi on tärkeää, että hoitajamitoitus on saatu aikaan, vaikka sen käyttöönotto siirtyy. Tällöin jo lähtökohtaisesti työantaja suunnittelee oikean määrän henkilöstöä työvuoroihin.

Tilanne on hankala, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on ollut jo pitkään pulaa, mutta henkilöstöpula ei voi olla este asioiden parantamiselle. Valitettavasti osa ammattiliitoista ja poliitikoista vahvistaa omalla puheellaan sote-alojen negatiivista mainetta, vähentää kiinnostusta alalle ja potkaisee samalla omaan nilkkaansa. Se sijaan, että kitistään väärästä politiikasta, kannattaisi esittää aidosti vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmia ratkaisevia keinoja, esimerkiksi:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen houkuttelevuutta on vahvistettava
  • Hoiva-avustajien määrän lisääminen välittömään asiakastyöhön esim. vanhuspalveluissa
  • Oikeudenmukainen palkkaus ja työn vaativuuden arviointi jatkuvaan käyttöön
  • Sote-ammattilaisten mahdollisuus kehittyä kouluttautumalla työn ohessa ja osaamisen hyödyntämisen mahdollisuus työtehtävissä.
  • Erityisosaamisesta, ammattitaidon vahvistamisesta ja lisäkoulutuksesta palkittava myös rahallisesti
  • Uralla etenemisen mahdollisuuksia lisättävä, varsinkin horisontaalisesti
  • Työnohjaus ja ammatillinen tuki osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arkea
  • Uusimman tietotekniikan ja teknisten apuvälineiden nykyistä laajempi hyödyntäminen

Selvää on, että ongelmia ei ratkaista vaalikaudessa, mutta toimenpiteitä on tehtävä jo nyt.

Terveisin
Siku