turvallisuus

Lyhytnäköistä asunto- ja lähiöpolitiikkaa

Vantaa on eri-ikäisten lähiöiden kaupunki, joista osa on syntynyt 1970-1980 luvuilla ja osa myöhemmin. Näissä vanhemmissa lähiöissä palvelutarpeet, harrastukset, liikkuminen ja lähiöissä ajan viettäminen on muuttunut vuosikymmenten aikana, samoin kuin asukkaat ovat vaihtuneet. Monessa lähiössä asukkaat huomaavat niin kaupallisten kuin Vantaan kaupungin palvelujen hävinneen, rakennusten rapistuneen ja töhryjen lisääntyneen. Aikaisemmin toimivat lähiöostarit ovat paikoin epäsiistejä ja ympäristöltään nukkavieruja paikkoja, joihin ei haluta hakeutua, saati niissä haluttaisiin asioida.

Samaan aikaan on lähiöissä erikokoisia vuokra- ja omistusasuntoja tyhjillään. Ne ovat asuntoja, joissa on uudempiin perheasuntoihin verrattuna enemmän neliöitä ja siten myös tilaa. Ne ovat asuntoja, johon makuuhuoneeseen mahtuu parisängyn lisäksi pöytiä ja tuoleja. Ne ovat asuntoja, joista löytyy säilytystilaa ja vaatehuoneita, läpitalon huoneistoja ja isoja ikkunoita. Ne ovat asuntoja, jotka ovat julkisen liikenteen läheisyydessä ja vuokrat tai myyntihinnat ovat halvempia kuin esim. Tikkurilassa tai Myyrmäessä. Näihin asuntoihin ei kuitenkaan haluta muuttaa tai niitä ostaa, koska alue koetaan turvattomana, ympäristö on epäsiisti ja vähäiset levähdys- ja seurustelupaikat ovat törkyisiä tai epäasiallisesti käyttäytyvien porukoiden valtaamia.

Tarvitaan viihtyisää ja monipuolista kaupunkitilaa
Vaikka kaupunki kunnostaa kaupunkitilaa, istumapaikkoja ja istutuksia lähiöiden keskuksiin, niiden huoltaminen ei onnistu. Samoin myös erilainen töhryjen poistaminen näyttää olevan sitä hitaampaa, mitä vähemmän niissä asuu kaupungin päättäjiä. Ominaista näille lähiöille on myös, että niihin on tehty kaupungin toimesta useita osallistamis- ja arviointisuunnitelmia, hanke- ja runkosuunnitelmia sekä pidetty lukuisia asukastilaisuuksia alueiden kehittämisestä. Kovin pieniä ovat muutokset olleet. Näyttää vahvasti siltä, että Vantaan virkamiesjohto on priorisoinut, mitä kannattaa pitää kunnossa ja mikä saa rapistua rauhassa.

Rapistumisesta on hyvä esimerkki tekstin mukana olevassa kuvassa.  Talo sijaitsee keskeisellä paikalla Koivukylän Kirnun aukiolla, missä on Koivukylän asema ja bussipysäkit vieressä. Samoin vieressä on muutama kauppa ja kerrostaloja. Luulisi tämänkin alueen olevan paraatipaikalla kiinteistökehittämiselle tai uuden asuintalon rakentamiselle, mutta suunnitelmia jatkosta ei ole tiedossa. Talosta on tehty purkupäätös, jonka toteuttamiseen on aikaa kolme vuotta! Kaupunki on laittanut vanerit katutason ikkunoiden ja ovien eteen. Mitäpä luulette tämän kaltaisten näkymien viestivän kyseisen lähiön rakennus- ja palvelusuunnittelusta, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä? Muuttaisitko alueelle asumaan?

Terveisin
Siku

Valvottua huumeiden käyttötilaa tarvitaan myös Vantaalla

Kansalaisaloite valvottujen huumeiden käyttöhuoneiden kokeilusta on edennyt kesällä eduskuntaan. Toivottavasti aloite etenee eduskunnassa siten, että käyttöhuoneiden kokeilu toteutuu. Helsinki ja Turku, ovat jo aiemmin esittäneet, että em. kaupungeissa pitäisi olla mahdollisuus kokeilla valvottua pistotilaa. Nämä valvotut käyttötilat, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää huumeeksi luokiteltavia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa vähentävät huumehaittoja monesta näkökulmasta.

Käyttöhuoneista on laajaa kokemusta ja hyötyä
Käyttöhuoneiden sijoittelulla voidaan lisätä ostoskeskusten, isojen asemien ja asuinalueiden viihtyisyyttä sekä vahvistaa katuturvallisuutta. Valvottu käyttö puhtailla välineillä vähentää myös sairaanhoidon kustannuksia, jotka aiheutuvat likaisten välineiden aiheuttamista tulehduksista, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita huumeiden käyttäjille infektioista aiheutuu. Yhdenkin turhan kuoleman tai likaisista pistosvälineistä aiheutuvan infektion ja kuolion välttäminen on tärkeää ja järkevää. Lisäksi käyttöhuoneissa tavoitetaan huumeriippuvuussairautta potevia ihmisiä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa neuvontaa ja ohjausta turvallisemmasta käytöstä, tehdä ainetestausta sekä edistää hyvinvointia.

Huumeiden käyttöhuoneita on Euroopassa 12 maassa: Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Sveitsissä, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Euroopan ulkopuolella käyttöhuoneita on Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.  Käyttöhuoneet sijaitsevat yleensä alueilla, missä huumeiden käyttö on julkisissa tiloissa tavallista. Valvottujen käyttöhuoneiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastavuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin. Valvottujen käyttöhuoneiden käyttöönotto ei ratkaiset kaikkia huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia, mutta se vahvistaa huumeiden käyttäjien inhimillistä mahdollisuutta saada paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Tavoitteena haittavaikutusten vähentäminen
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä nosti Anu Hall:n aloitteesta valtuustoinfossa 15.9 esiin mm. huolen huumeiden käytön arkipäiväistymisestä. Käyttö näkyy yhä enemmän käytettyinä ruiskuina ja neuloina lasten leikkipaikoilla, asemilla ja ostokeskusten läheisyydessä. Keväällä toteutetussa Vantaan päihdetilanteen kyselyssä nostettiin myös esille, että erityisesti asemilla tapahtuva päihdekäyttö luo turvattomuutta.

Kun valvotuista käyttöhuoneista on hyviä ja turvallisuutta lisääviä kokemuksia lukuisissa Euroopan maissa, niin miksi käyttöhuoneita ei voitaisi kokeilla myös Vantaalla? Vantaalla valvottua käyttöhuonekokeilua tarvitaan esim. suurten asemien läheisyydessä. Hyvä paikka kokeilulle voisi olla jo nyt olemassa olevissa terveysneuvontapisteissä Vinkkareissa. Valvottujen käyttöhuoneiden kokeilua puolustaa ennen kaikkea hyvät tulokset inhimillisen ja ohjaavan toiminnan tuloksista. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen valvotuissa käyttöhuoneissa edistää paljon palveluja tarvitsevien huumeiden käyttäjien hyvinvointia ja vähentää käytöstä johtuvia haittavaikutuksia.

Terveisin
Siku