Suomalaista työelämää on kehitetty yhdessä sopien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työntekijät ovat viime vuosina joustaneet, muuttaneet työtapojaan ja tehneet monille työnantajille sen tuloksen, joka on mahdollistanut esim. osinkojen jaon omistajille.
Yksi eduskuntavaalitavoitteistani on reilu työelämä. Alla on muutamia esimerkkejä siitä, mitä se tarkoittaa:
Työntekijöiden maksettavaksi siirretyt sosiaalivakuutusmaksut palautettava työnantajille
Edellinen, kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan, hallitus ajoi Suomeen kikyn eli kilpailukykysopimuksen 2016, jonka maksumiehiksi joutuivat työntekijät. Työaikaa pidennettiin 24 tuntia vuodessa, ilmaiseksi ja julkisen- ja valtionsektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 %:ia vuosina 2017-2019.
Työnantajamaksuja eli sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Työnantajat ovat hyötyneet kaiken kaikkiaan kikymaksuista yli 11 miljardia euroa tähän mennessä, työntekijöiden kustannuksella. Pieni- ja keskituloiset työntekijät tarvitsevat lisää rahaa elinkustannuksiin, joten olisi oikeudenmukaista, että edellä mainitut sosiaalivakuutusmaksut palautettaisiin työnantajien maksettavaksi työntekijöiden ostovoiman turvaamiseksi.
Kokoaikaisesta työstä saatavalla palkalla on pärjättävä
Moni haluaisi tehdä kokoaikaista työtä, josta saisi palkkaa, jolla pärjää. Valitettava totuus, että alle 2000 euron bruttotuloilla kuukaudessa yhä harvempi pystyy rahoittamaan normaaleja elämisen kustannuksia ilman, että joutuu turvautumaan asumis- tai toimeentulotukeen.
Näitä työnantajia, jotka vähentävät ja vyöryttävät omia palkkakustannuksiaan hyvinvointiyhteiskunnan maksettavaksi, on valitettavasti jokaisella sektorilla. Kokoomus on esittänyt, että valtion velkataakan vähentämiseksi on sosiaaliturvasta leikattava. Leikkaukset kohdistuisivat juuri pienituloisiin, jotka joutuisivat kokoaikaisen työn lisäksi hakemaan lisätyötä selviytyäkseen elämisen kustannuksista.
Alipalkkaus on kriminalisoitava
Valitettavasti Suomessakin osa työnantajista käyttää työntekijöitä hyväksi, paremman voiton varmistamiseksi. Hyväksikäytön ja alipalkkauksen kohteeksi joutuvat usein nuoret, ulkomaalaiset ja vammaiset.
Alipalkkaus ei ole tällä hetkellä rikoksena rangaistava ja siksi tarvitaan muutos rikoslakiin. Viranomaisilla on oltava oikeus puuttua alipalkkaukseen. Rangaistuksena asetettavan sakon on oltava niin suuri, ettei työnantajalla ole halua rikkoa lakia. Samalla tarvitaan työsuojeluviranomaisille tehokkaita keinoja puuttua alipalkkaukseen ja lisäresursseja, yhdessä poliisin ja syyttäjien kanssa.
Ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus
Ammattiliitoille tarvitaan kanneoikeus, jotta voidaan paremmin puuttua niihin tapauksiin, joissa työpaikoilla rikotaan lakia. Tällöin ammattiliitto voi nostaa kanteen työntekijän puolesta rikollisesta toiminnasta, eikä siihen tarvita työntekijän suostumusta.
Kyse on työmarkkinarikollisuudesta, koska työnantaja toimii väärin saadakseen taloudellista hyötyä. Useimmiten on kyse palkasta, joka voi jäädä maksamatta joko kokonaan tai osittain, palkan lisät puuttuvat tai lomarahoja ei makseta. Työnantaja voi jättää myös palkan sivukulut, kuten verot, eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Surullisena ja törkeänä esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupunki.
Nämä työmarkkinarikolliset aiheuttavat vahinkoa myös meille kaikille veronmaksajille. Verohallinnon selvitysten mukaan valtio menettää vuosittain noin 480 miljoonaa euroa verotuloja ja muita maksuja näiden verohuijareiden vuoksi.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei pidä heikentää
Kokoomus on esittänyt vaaliohjelmassaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta 400 päivästä 200 päivään. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus ei lisää yhtään enempää työpaikkoja tai mahdollisuuksia hakeutua töihin, jos ammattitaidolle ei ole käyttöä. Työttömän toimeentuloa kurjistamalla ajetaan vaan yhä suurempi osa työttömistä muiden sosiaalitukien piiriin.
Tarvitaan ennen kaikkea lisäresursseja ammattitaidon päivittämiseen, kehittämiseen tai mahdollisuuksia uuteen ammattiin kouluttautumiseen. Lisäksi urasuunnittelua ja oman työn kehittämistä on vahvistettava jo töissä ollessa. Työllisyyspalveluilla on iso merkitys työllistymisen edistämisessä.
Samaan aikaan kun porvaripuolueet ja varsinkin kokoomus haluavat kurjistaa työntekijöiden toimeentulon mahdollisuuksia, ovat he luvanneet vaaliohjelmissaan miljardin euron veronkevennykset, jotka kohdistuvat 75 %:sti hyvätuloisille. Nämä veronkevennykset rahoitettaisiin leikkaamalla yhteiskunnan toiminnasta, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Terveisin
Siku
