Vantaa

Suuralueiden ja niiden lähiöiden kehittäminen takaa Vantaan menestymisen

Kuntavaaleissa keskusteltiin Vantaan tuottamista palveluista, niiden laadusta ja riittävyydestä. Ratikka-hankkeesta kävin paljon keskusteluja vantaalaisten kanssa. Vantaan Sanomat kysyi kuntavaaliehdokkailta vaalikoneessaan Vantaan ratikasta seuraavaa: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta? Olipa vastaaja väitteen kanssa samaa – tai erimieltä, niin vastaus ei suinkaan kertonut kaikkien vastanneiden osalta sitä, että kannattivatko he ratikan rakentamista vai ei. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikkaa ei saa rakentaa missään taloustilanteessa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että ratikka pitää rakentaa ihan missä taloustilanteessa tahansa. Osa vastaajista on sitä mieltä, että taloustilanne ratkaisee ratikan rakentamisen ja osa on sitä mieltä, että ei osaa tässä vaiheessa sanoa, koska ei ole tietoa tulevasta taloustilanteesta parin vuoden päähän.

Koko Vantaa kehittämisen kohteeksi
Kuntavaalikampanjan aikana jokaiselta löytyi mielipide ratikan rakentamiseen, puolesta tai vastaan. Kukaan ei vastannut, että ihan sama, mihin kaupungin rahoja käytetään, vaikka alhaisen äänestysprosentin perusteella joku näin voisi päätellä. Minua ihmetytti ratikkaa vastustavat mielipiteet silloin, kun sitä perusteltiin, että ratikka ei hyödytä jotain aluetta ollenkaan. Ei koskaan tule olemaan sellaista julkisen liikenteen välinettä, joka hyödyttäisi kaikkia asuinalueita. Ratikka ei varmasti paranna kaikkien vantaalaisten julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia, mutta onnistuessaan se tuo lisää investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja palveluja Vantaalle. Silloin se hyödyttää jokaista vantaalaista. Millaista Vantaata halutaan rakentaa, jos ollaan kateellisia siitä, että toiselle alueelle ollaan vihdoinkin suunnittelemassa jotain uutta? Millainen Vantaa on tulevaisuudessa, jos eri suuralueita ja niiden lähiöitä ei voida kehittää laadukkaita palveluja tarjoaviksi keskuksiksi? Äänestysprosentin vaihtelut eri asuinalueilla osoittavat sen, että Vantaa todellakin tarvitsee keskustojen ja lähiöpalveluiden kehittämisen ohjelman. Tästä ovat valtuuston poliittiset puolueet jo sopineet. On tärkeää,  että eri tahot suunnittelevat ja toteuttavat kaupunkirakennetta ja palveluja yhdessä asukkaiden kanssa.

Alueiden eriytyminen on pysäytettävä
Jokainen valtuutettu on kotoisin jostakin ja oman asuinalueensa palvelutarpeet on syytä tunnistaa, mutta jokainen valtuutettu päättää myös koko Vantaan asioista. Siksi jokaisen päättäjän on syytä kuunnella vantaalaisia, kiertää ja tutustua Vantaaseen. Jos Vantaan kehittämistä jatketaan vain tiettyjen suuralueiden kehittämisenä, niin silloin Vantaa edistää eriarvoistumista. Mitä enemmän palveluja keskitetään, sitä enemmän vahvistetaan alueiden eriarvoisuutta ja samalla synnytetään menestyviä ja taantuvia alueita. Taantuvilta alueilta lähtevät ensimmäisinä ne, joilla on mahdollisuus liikkua työn- ja koulupaikkojen, harrastusten ja palvelujen perässä. Alueiden eriytyminen on valitettavasti jo nähtävissä, mm. halussa vaikuttaa oman kaupungin kehittymiseen esim. äänestysaktiivisuuden kautta. Valta keskittyy myös Vantaalla vauraammille alueille, jossa äänestysprosentti on korkeampi ja valtuutettuja enemmän (HS 2.7.2021). Siksi on tärkeää, että valtuusto tekee politiikkaa, jossa jokainen suuralue ja sen lähiöt houkuttelevat kaupunkirakenteellaan ja palveluillaan asukkaita.

Terveisin
Siku

Vapaa-ajan lautakunta ei lakkauta ruoka-apua Korsossa

Vantaan vapaa-ajan lautakunnan päätös irtisanoa Takaisin Elämään ry:n vuokratila Urpiaisentieltä Korsosta, on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa.

Tila irtisanottiin lautakunnan päätöksellä seuraavista syistä:
Vantaan kuntalaispalvelut on maksanut Takaisin Elämään ry:n, sille osoitetun 95 neliön, Korson toimitilan vuokran. Vantaalla mikään muu ruoka-apua tarjoava järjestö ei saa toimitiloja ilmaiseksi, vaan ne maksavat itse vuokran tiloistaan. Vantaa yhtenäistää vuokraamiensa tilojen vuokraperusteita ja haluaa eri toimijoille läpinäkyvät vuokrausperusteet.

Vantaan tilakeskus teki tilaan, joka oli vuokrattu Takaisin Elämään ry:lle, vuoden 2020 aikana tarkastuksen, josta ilmeni, että Urpiaisentie 7:ssä on Takaisin Elämään ry:n ohella toisenkin yhdistyksen ruoka-aputoimintaa. Samalla ilmeni, että ruoka-aputoimintaan käytettävä tila on suurempi kuin mitä Takaisin Elämään ry:lle oli osoitettu. Tarkastuksessa ilmeni, että käytössä oleva tila on pinta-alaltaan kaikkiaan 199,7 neliötä. Eli nämä järjestöt olivat ottaneet yli 100 neliötä lisää tilaa käyttöönsä ilman vuokrasopimusta, josta kustannukset maksoi Vantaan kaupunki.

Lisäksi toiminnan sisältö on laajentunut alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Toiminnan sisällön muutoksesta tai suuremman tilan käytöstä ei ole tehty sopimusta kuntalaispalveluiden kanssa, mutta Vantaan tilapalvelut laskuttivat kuntalaispalveluja molemmista tiloista. Myöskään kuntalaispalveluiden käyttötalouteen ei ole varattu tähän määrärahoja.

Näihin kaikkiin edellä mainittuihin syihin perustuen kuntalaispalvelujen virkamies esitti vuokratilan irtisanomista vuoden 2022 lopussa. Lautakunta päätti, että tila sanotaan irti vuoden 2021 loppuun mennessä. Irtisanomisaika on tässäkin tapauksessa normaalia pidempi, eli 9 kuukautta. Yleensä kaupungin vuokratilojen irtisanomisaika on 2-6 kuukautta.

Ruoka-apu ei Korsosta lopu, siihen on ottanut kantaa myös kaupunginhallitus kannanotossaan 22.3., jossa edellytetään ruoka-avun saamista Korsossa, myös jatkossa. Irtosanomisajan päätyttyä tila on vuokrattavissa kenelle tahansa, myös Takaisin Elämään ry:lle, kuitenkin sillä edellytyksellä, että vuokraaja maksaa itse vuokran.

Moni ruokaa-avun saaja on ollut huolissaan sosiaalisessa mediassa esiintyneessä videossa, jossa asia haluttiin politisoida. Kyseissä videossa on kerrottu vain osa totuudesta ja luotu pelottelemalla mielikuvia ruoka-avun loppumisesta, vaikka siitä ei ole ollut kyse vapaa-ajanlautakunnan päätöksessä.

Terveisin
Siku

Vantaan kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 16.11.2020

Alla kolme tiivistettyä puheenvuoroani talousarviokeskustelusta:

Vantaan työntekijät ovat osaavia ja sitoutuneita
Korona-ajan toimenpiteet ovat osoittaneet, että Vantaan kaupungin työntekijät ovat ammattitaitoisia, sitoutuneita ja muutoskykyisiä, nopeallakin aikataululla, ja jopa toisen ammattiroolin edellyttämiin töihin

Ammattitaitoisen henkilöstön puute on ollut sosiaali- ja terveyspalveluissa jo pidempiaikaista, ei pelkästään koronasta johtuvaa. Vastaanotot ovat ruuhkautuneet ja puhelinpalvelut tarvitsivat ulkopuolisia ostopalveluja, jotta kuntalaisten puheluihin pystytään vastaamaan. Siksi on erittäin tärkeää, että jo olemassa olevan ammattitaitoisesta henkilöstöstä pidetään kiinni ja heidän työhyvinvointiinsa panostetaan.

Kaupungin tuki- eli runkopalvelut ovat tärkeä osa kaupungin huoltovarmuutta. Ateria-, kiinteistö- ja puhtauspalvelujen on toimittava kaikissa tilanteissa, myös kriiseissä. Palvelut voidaan parhaiten varmistaa, mikäli ne järjestetään kaupungin omana toimintana, omalla henkilöstöllä.

Mäntsälä on ulkoistanut vuosia ateria- ja siivouspalvelujaan vuosikymmeniä. Konsulttiselvityksen jälkeen ateria- ja siivouspalvelut palautetaan Mäntsälässä täysimääräisesti omaksi toiminnaksi ensi heinäkuusta lähtien, koska ruoka- ja siivouspalvelujen keskittäminen kunnan omaksi työksi on selvästi kustannustehokkain tapa.

Siksi on järkevää, että myös Vantaalla tehdään kattava selvitys Vantin palvelujen järjestämisen tulevaisuudesta. Selvitykseen sisällytetään eri vaihtoehdot toimintojen järjestämiseksi ja kokonaisvaikutusten arviointi.

Liikuntatiloista perittäviä käyttömaksuja ei koroteta
Tämän syksyn talousarviovalmistelujen yhteydessä on keskusteltu mm. liikuntapalvelujen 250 000 euron tulotavoitteista ja liikuntatiloista perittävistä seurojen käyttömaksuista. Jokainenhan tietää, että mikäli maksuja nostetaan, ne liukuvat suoraan harrastajille ja heidän perheilleen.

On puhuttu maksu-uudistuksen tarpeesta siksi, että seurojen välinen toiminta tasa-arvoistuisi ja liikunta mahdollistuisi kaikille matalalla kynnyksellä. Fakta on kuitenkin se, että jos tällaiseen järjestelmään lähdettäisiin, niin liikuntaseurat kustantaisivat kaupungin mahdollistaman avoimen ja matalan kynnyksen toiminnan.

Monet seurat ovat tehneet etukäteen laskelmia asiaan liittyen ja todenneet, että liikuntapalveluille suunnitellut tulotavoitteet ylittyisivät moninkertaisesti. Tämä kai ei ole uudistuksen tavoite? Samaan aikaan seuroille kerrottiin, että liikuntatilojen maksukorotuksille olisi siirtymäaika, että aina ei tarvitsisi maksullisista tiloista maksaa, vaan asiaa arvioitaisiin erikseen. Lisäksi osa tiloista olisi maksuttomia.

Jos liikuntatilojen maksuperusteita halutaan uudistaa, niin uudistuksen pitää olla niin selkeä, että jokainen seura tietää, mikä maksaa, minkä verran maksaa ja mikä ei maksa. Jos asiaa halutaan edistää niin pelkkä poliitikoista ja virkamiehistä koottu työryhmä ei riitä, vaan valmisteluun on otettava mukaan myös liikuntaseurat. Onneksi talousarvioneuvotteluissa tulotavoitteesta luovuttiin, eikä liikuntatilojen käyttömaksuja seuroille koroteta.

Yhteistyön ja avoimuuden kaupungin virkamiesten taholta pitäisi koskea kaikkea harrastustoimintaa. Ennen talousarvioneuvotteluja oli tarkoitus leikata järjestöjen avustuksista 60 000 euroa. Järjestöjen tehtävä, varsinkin 3. sektorin järjestöjen, on tuottaa merkityksellistä, terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Siksi yksipuolinen maksujen korottaminen tai järjestöavustuksista leikkaaminen ei edistä vantaalaisten hyvinvointia, vaan lisää syrjäytymistä. Leikkausten sijaan kannattaisikin katsoa, miten, myös taloudellisesti vaikeina aikoina, kaupunki ja erilaiset järjestöt voivat edistää yhteistyötä vantaalaisten hyväksi.

Nyt on Elmon uimahallin aika
Vuosien saatossa (lähes 40 vuotta) valtuutetut ovat tehneet aloitteita Elmon uimahallin rakentamiseksi Koillis-Vantaalle. Elmon toteutuminen käynnistyi toden teolla edellisen valtuustokauden aikana, kun kaikista valtuustoryhmistä löytyi valtuutettuja, jotka olivat hanketta valmiita edistämään.

Tällä valtuustokaudella asiaan liittyviä selvityksiä ja päätöksiä on viety suunnitelmallisesti eteenpäin. Joulukuusta 2019 olen yhdessä muiden poliitikkojen, liikuntapalvelujen ja kuntatekniikan virkamiesten kanssa tehneet hyvää, keskustelevaa ja merkityksellistä yhteistyötä. Hanke etenee suunnitellusti, puolin ja toisin saadaan ajankohtaista tietoa ja luotetaan toisiimme.

Nyt seuraava vaihe päätöksenteon edistämiseksi on se, että hankkeen kustannuslaskelmat saadaan aikataulussa päätöksentekoon. Kokemuksesta voin suositella yhteistyömallia muihin hankkeisiin, myös muille palvelualuille.

Mukavaa marraskuuta!

Siku

Koronaviikkoja takana ja edessä

Viime aikoina olen pohtinut enemmänkin koronan merkitystä talouden -, sosiaalisuuden- ja inhimillisyyden näkökulmasta. Varmaa on, että tämän epätavallisen kevään poikkeuksellisuus kokonaisuudessaan avautuu meille monille myöhemmin. Nyt vain elää päivästä toiseen yrittäen pysyä terveenä.  Niin moni, eri tehtävissä, tekee parhaansa estääkseen koronan leviämisen, tarjotakseen palveluja ja muodostaakseen linjakkaita päätöksiä. Kuitenkin on joukko ihmisiä, jotka haluavat kritisoida päivästä toiseen jokaista päätöstä, tekoa ja tekemättä jätettyjä päätöksiä.

Minua on jopa alkanut tympäännyttää toimittajat, jotka hakemalla hakevat virheitä, epäkohtia tai kiistakysymyksiä Suomen linjasta hoitaa koronaepidemiaa. Kritiikkiä pitää esittää, virheet tunnustaa ja niistä pitää oppia, mutta asioilla spekulointi ei edistä mitään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että olemme ainutlaatuisessa kriisissä ja harvalla meistä  on samankaltaisia kokemuksia.

Talouden tiukat ajat
Vantaan kaupunginvaltuutettuna olen tiiviisti seurannut myös kuntataloutta. Koronan aiheuttama poikkeustila vaikuttaa negatiivisesti myös Vantaan talouteen. Verotuloja menetetään mm. yritysten sulkemisen, irtisanomisten ja lomautusten takia. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon kulut kasvavat. Poikkeustila näyttäisi aiheuttavan tänä vuonna kaupungin talouteen n. 100 miljoonan euron miinuksen. Jotkut puhuvat jopa isommistakin luvuista.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteesta on sovittu, että Vantaalle perustetaan valtuustoryhmien yhteinen työryhmä, jonka tarkoituksena on seurata Vantaan taloustilannetta ja ennen kaikkea esittää toimenpiteitä, joilla voidaan ehkäistä/korjata/viivästää talouden heikkenemistä. Demareiden valtuustoryhmän viesti on: Nyt ei ole juustohöylän eikä lomautusten aika, vaan muita keinoja pitää käyttää. Asukkaiden on saatava palvelut, työpaikkoja on luotava lisää ja hyvinvoinnista on huolehdittava. Esim. Vantaan ratikan ja lentoradan investointeja siirtäisin hieman eteenpäin ja lisälainanottoa harkitsisin myös. Vantaa on kasvava ja kehittyvä kaupunki, tästä kyllä selvitään.

Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy aloitti viime viikolla yt-neuvottelut. Hiuksia voidaan halkoa siitä, että onko Vantin henkilöstö Vantaan kaupungin henkilöstöä. Mielestäni on, koska Vantti on kaupungin 100%:sti omistama yhtiö. Siksi lomauttaminen ja samalla kaupungin menojen säästäminen, ottamalla rahaa pienituloisten palkkapussista, on mielestäni törkeää. Todennäköistä on myös, että samaan aikaan kaupunki ei pysty yksityisiltä palveluntuottajilta karsimaan palveluostojaan, koska se on sopimusteknisesti mahdotonta.

Kuntien huonosta taloustilanteesta, lomautuksista ja irtisanomisista tulee viestejä eri puolilta Suomea. Osalla kunnista ei kuitenkaan ole menestymisen mahdollisuuksia – edes tulevaisuudessa. Kuntien määrää olisi pitänyt vähentää jo aikoja sitten. Nyt valtion tuella tekohengitetään montaa kuntaa, koska korona on lisännyt niiden vaikeuksia entisestään.

Uskon parempaan
Tästä selvitään ja varmaa on, että paluuta entiseen ei ole. Tärkeintä on toimia ohjeiden mukaan, huolehtia toisistamme, läheisistämme ja yrittää pysyä terveenä. Kaikesta varovaisuudesta huolimatta, jos koronaan sairastumme, voimme luottaa siihen, että meistä huolehtii ammattitaitoinen henkilöstö joka tasolla.

Lämpimin terveisin

Siku

Tasa-arvoinen palkkaus – utopiaako?

Työntekijöiden tasa-arvoinen palkkaus ja palkan suuruuden määrittely työn vaativuuden arvioinnin mukaan on edelleen ongelma miesten ja naisten välillä. Vuosikymmeniä on keskusteltu siitä, kuinka naisten euro on vain n. 85 senttiä miesten eurosta. Syyksi väitetään edelleenkin eri tehtävien jakautumista nais- ja miesvaltaisiin aloihin ja että julkisella sektorilla on vaikeaa laskea työn tuottavuutta. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan mielestäni taustalla vaikuttavat, aikansa eläneet, historialliset syyt.

Kävin muutama vuosi sitten keskustelua Vantaan henkilöstöpäällikön kanssa siitä, että miksi Vantaan palkkausjärjestelmiä ja työn vaativuutta ei vertailla eri tulosalueiden (Sosiaali- ja terveystoimi, tekninen toimi, jne.) henkilöstöryhmien kesken. Miksi insinöörin (ammattikorkeakoulutettu) lähtöpalkka on n. 600-1000 euroa enemmän kuin sairaanhoitajan (ammattikorkeakoulutettu). Vastaus silloin oli, että Vantaan palkkarahat eivät riittäisi, mikäli sairaanhoitajan, lähihoitajan tai terveydenhoitajan työn vaativuutta verrattaisiin insinööriin tai muihin teknisiin ammattialoihin. Toinen väite teknisten alojen parempaan palkkaukseen oli, että kuntasektorille on vaikea saada insinöörejä töihin. No, nyt tilanne on myös sama sairaanhoitajien ja lähihoitajien osalta, mutta mitään muutosta työnantaja ei ole halukas tekemään hoito- ja hoiva-alojen työntekijöiden palkkauksen korjaamiseksi.

Valitettavaa on myös, että monessa kaupungissa ja kunnassa naiset vastaavat henkilöstöhallinnosta ja ovat johtavissa tehtävissä, mutta naisvaltaisten alojen palkkauksessa tämä ei ole näkynyt. Onko niin, että naisjohtajia ei kiinnosta naisvaltaisten alojen parantaminen? Tältä ajatukselta ei voi välttyä, koska niin olemattomia ovat edistysaskeleet vuosien saatossa olleet.

Tarvitaan ulkopuolisia selvityksiä, mutta näihin ei kuntatyönantaja ole halukas. Selvityksiin kuuluvat palkkojen ja niiden erojen julkistaminen, tasa-arvosuunnitelma, palkkaselvitykset ja työn vaativuuden vertailtavuus eri tulosalueiden kesken. Nämä nostaisivat esiin konkreettisesti ja ennen kaikkea avoimesti esiin sen, mistä tehtävistä pitäisi maksaa korkeampaa palkkaa. Tätä työnantaja ei ole halukas tekemään.

Vantaa on monessa asiassa edelläkävijä, sitä se voisi olla myös tasa-arvoisen palkkauksen edistämisessä.

SDP:n puoluekokous kesäkuussa Tampereella
Uudenmaan Sosialidemokraateilla on meneillään jäsenäänestys puoluekokousedustajista. Vantaalaiset demarit äänestävät omat edustajansa puoluekokoukseen ja minä olen ehdokkaana numerolla 18. Jäsenäänestys on mahdollista internetissä vielä 4.3 saakka ja tämän jälkeen uurnavaalina eri puolilta Vantaata 16-30.3. Hyvä jäsen, muista äänestää.

Etkö halua enää sähköpostia?
Mikäli et halua enää sähköpostia minulta, niin laita viestiä, jotta tiedän poistaa sinut postituslistalta.

Terveisin

Siku

Kiitos vuodesta 2019 – katse kohti tulevaa 2020

Vuoden 2019 viimeisenä päivänä on aika kiittää kuluvana vuonna elämääni osallistuneita kanssakulkijoita, kampanja-aktiiveja, sukulaisia, ystäviä ja perhettä. Teillä monella on ollut kuluvan vuoden aikana eri rooleja elämässäni.

Kevään hyvä eduskuntavaalikampanjan jälkeen, oman vaalituloksen pettymyksen käsittely kesti pitkään. Onneksi loistava parisuhde, perhe ja ystävät kannattelivat. Lisäksi menestyminen työelämässä antoi uusia näkökulmia tulevaan.

Koko viime syksyn olen halunnut elämääni jotain uutta, samalla kuitenkin tietäen, että jostain myös pitää luopua. Olen toiminut SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana 9,5 vuotta ja huomasin urautuneeni tiettyihin toimintamalleihin. Uusi puheenjohtaja saa esiin uusia näkökulmia ja koko ryhmä uusia toimintatapoja, joiden uskon myös koituvan vantaalaisten hyväksi. Nyt oli hyvä hetki vaihtaa ryhmän vetäjää.

Uudenlaisia haasteita 2020
Uusi vuosi tuo mukanaan Vantaalle uuden organisaation. Kaupunkikulttuurin toimialalla yhdistyvät vapaa-ajan palveluiden, kirjastopalvelujen, asukaspalvelujen ja aikuisopiston palvelut. Haluan olla tiiviisti mukana uuden kaupunkikulttuurin toimialan kehittämisessä, niin palvelujen käyttäjänä, lautakunnan puheenjohtajana kuin yhtenä uudistuksen mahdollistajana.

Seuraavat kaksi vuotta ammattiyhdistykseni JHL Vantaan varapääluottamusmiehenä Sosiaali- ja terveystoimen sekä Kasvun ja oppimisen toimialalla (entinen sivistystoimi). Tämä tehtävä vaatii opiskelua ja perehtymistä, joten odotan innolla ns. astumista uusiin saappaisiin.

Mielikuva vuodesta 2019
Tästä vuodesta jää mieleen kiihtyvä ”mukauutisointi”, joka perustuu pitkälti mielikuviin tai epäilyihin, joista lähdetään tekemään uutisia erilaisten arvailujen pohjalta. Toiset tiedotusväliseen sitten jatkavat näitä arvailuja aina edellistä pidemmälle.

Asiat eli faktat hukkuvat mielikuvauutisoinnin alle. Asiallisuudella, faktojen tarkistamisella ja rehellisellä toimintatavalla ei ole välttämättä mitään tekemistä uutisten kanssa. Tätä kehitystä vastaan on taisteltava. Siksi minäkään en halua heittää ns. hanskoja kehään ja luopua niistä tavoitteista ja ihanteista, joiden takia aikoinaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan mukaan lähdin. Uskon, että asioihin perehtymällä, erilaisia mielipiteitä kuuntelemalla ja oikeudenmukaisella asenteella saa vielä äänensä kuuluviin.

Kuitenkin, vuodesta 2019, on mielessä kiitollisuus siitä, että Suomessa on SDP:n vetämä Sanna Marinin hallitus ja erittäin hyvä hallitusohjelma. Sen takia vuoden vaihtuessa esim. nostetaan pienimpiä eläkkeitä, korotetaan perusturvaa, poistetaan  aktiivimalli ja kasvatetaan koulutuksen rahoitusta. Näitä asioita ei olisi tapahtunut, mikäli kokoomus tai perussuomalaiset johtaisivat hallitusta.

Oikein valoisaa Uutta Vuotta 2020

Siku

Uusi Vantaa – uusi tapa toimia

Vantaa kasvaa ja kansainvälistyy, muiden suurten kaupunkien tavoin, ennen näkemättömällä vauhdilla. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa myös suurilla kaupungeilla on iso rooli. Toimintaympäristö on muuttunut viimeisinä vuosina vauhdilla ja Vantaa on lähtenyt uudistamaan organisaatiotaan ja uuden organisaation on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2020. (lisää…)

Mielipidekirjoitus: Sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille tehty yleistyöaikaan siirtyminen on toteutettu huonosti

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmisen vastaus (Vantaan Sanomat 27.10.2018) Martinlaakson terveyskeskuslääkärille yleistyöaikaan siirtymisestä oli vajavainen ja työntekijöiden vapaa-aikaa vähättelevä. (lisää…)

Mielipidekirjoitus: Sairaanhoitajapulan takana on huono henkilöstöpolitiikka

Pääkaupunkiseudulla käydään kilpailua pätevästä ja ammattitaitoisesta hoitohenkilöstöstä. Pysyvät työsuhteet, koulutus ja kilpailukykyinen palkka ovat asioita, joilla sairaanhoitajia saadaan töihin Vantaalle.
(lisää…)