veteraanit

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe, Korson Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen juhlassa

Arvoisa Korson työväenyhdistys, arvoisa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja hyvät kuulijat,

Suomi juhlii itsenäisyytensä 105-vuotista juhlapäiväänsä hyvin erilaisessa maailmassa kuin mitä ennen koronapandemiaa uskoimme kokevamme. Korona ja sen aiheuttamat seuraukset meille kaikille, työllisyydelle ja taloudelle jatkuvat vielä tulevina vuosina. Korona on tullut yhteiskuntaamme jäädäkseen.  Lähes jokainen meistä on sairastanut sen vähintään kerran ja uusia virusvariantteja leviää koko ajan. Onneksi taudinkuvaa voidaan lievittää ja ehkäistä koronarokotuksilla, jotka ovat säästäneet ihmishenkiä ja mahdollistaneet paluun uuteen arkeen.

Suomi on joutunut ottamaan velkaa monen muun maan tavoin auttaakseen yrityksiä, yrittäjiä ja järjestöjä ja kuntia selviytymään koronan aiheuttamista vaikutuksista. Suomen velkasuhde on kuitenkin noussut vähemmän kuin muissa kriiseissä. 1990-luvun laman aikana velkasuhde kasvoin 42,3 prosenttiyksikköä, 2008 finanssikriisi kasvatti velkasuhdetta 21 prosenttiyksikköä. Korona ja Venäjän hyökkäyssota kasvattaa velkasuhdetta 7,8 prosenttiyksikköä. Suomen velkasuhde nousi koronan aikana neljänneksi vähiten euromaista. Suomi ei ole velkaantunut vastuuttomasti, toisin kuin erää tahot julkisuudessa väittävät, vaan maan hallitus on huolehtinut yhteiskunnan toiminnasta ja varsinkin kansalaisten eli meidän kaikkien hyvinvoinnista.

Vuosi 2022 on tuonut kuitenkin uusia ja julmia haasteita. Putinin masinoima Venäjän hyökkäys helmikuun 24. päivä Ukrainaan oli törkeä, raaka ja Ukrainan itsenäisyyttä sekä kansainvälisiä sopimuksia halveksiva toimenpide. Me suomalaiset olemme joutuneet samanlaisen itsenäisyyttämme uhkaavan hyökkäyksen kohteeksi Venäjää edeltävän Neuvostoliiton toimesta. Silloinkin hyökättiin valheellisin perustein rajan yli. Meidän veteraanimme, silloiset nuoret miehet ja sotien aikaiset sukupolvet tietävät, mikä hinta piti maksaa itsenäisyydestä. Moni nuori kuoli, vammautui tai kärsi sodan traumoista loppuikänsä. Siksi pystymme ymmärtämään Ukrainan tilannetta ja haluamme auttaa heitä.

Venäjän hallinnon valheellisuus paljastui, petetyksi tuli moni, koska osa eurooppalaisista ja suomalaisista olivat sulkeneet silmänsä aiemmilta Putinin hallinnon toimilta. Moni meistä uskoi yhteistyön ja yhteisten hankkeiden edistävän suhteita Venäjän ja Suomen välillä. Sen sijaan meidän olisi pitänyt, aivan kuten pääministerimme Sanna Marin on todennut, ottaa oppia Baltian maista, joilla on erilainen ja realistinen kokemus nyky-Venäjästä ja sen edeltäjistä.

Heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen oli nähtävissä, että Ukraina joutuu odottamaan erilaista apua Euroopasta ja muualta maailmasta, vaikka sitä heille pikaisesti luvattiin. Heräsi kysymys: Entäpä jos Suomi olisi samassa tilanteessa kuin Ukraina? Miten kauan joutuisimme apua odottamaan ja mistä sitä saisimme? Muistan hyvin sen lauantain, kun sanoin miehelleni, että Suomen on liityttävä Natoon. Emme olleet ajatuksen kanssa yksin, sillä näin ajatteli  suuri enemmistö niin meillä kuin Ruotsissa. Keväällä lähti nopeasti liikkeelle prosessi Natoon liittymiseksi. Valitettavasti joudumme vielä odottamaan Unkarin ja Turkin ratifiointia asialle, mutta uskon Suomen Nato-jäsenyyden varmistuvan viimeistään alkuvuodesta.

Naivi ajattelu Venäjän hallinosta ja sen tekemistä toimista on osoittanut, että Euroopassa moni maa on riippuvainen Venäjältä tuodusta öljystä ja maakaasusta. Kallistuva energia aiheuttaa hintojen nousua myös Suomessa. Energian hinnannousun lisäksi ruoan, liikkumisen, asumisen ja harrastusten hinnat kallistuvat. Talveksi on tulossa mitä todennäköisemmin sähkökatkoksia ja kotitalouksia kehotetaan nyt viimeistään varaamaan 72 tunniksi riittävästi peruselintarvikkeita ja valolähteitä.

Syksyn kuumin puheenaihe onkin ollut kotitalouksien sähkösopimusten kilowattituntien hinnat. Maan hallituksen päätöksestä sähkön arvonlisäveron aleni väliaikaisesti 24 prosentista 10 prosenttiin joulu-huhtikuun ajaksi. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla turvataan kansalaisten normaalin elämän mahdollisuudet sekä toimenpiteitä, jotka varmistavat Suomen turvallisuuden ja elinkelpoisuuden hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme vakaata ja toimintakykyistä hallitusta.

Hyvinvointialueuudistus on yksi suurimmista hallinnollisista ja toiminnallisista muutoksista, joita Suomessa on itsenäisyyden aikana tehty. Uudistuksen tarkoituksena on kaventaa terveyseroja, vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä sairauksia. Lisäksi jokaisella on oltava mahdollisuus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluihin tulotasosta riippumatta.

Sekä koronapandemia että energiakriisi ovat osoittaneet, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Vanhusten hoitoon ja hoivaan erikoistuneet ostopalveluyritykset sanovat irti sopimuksia pikavoittojen toivossa, eikä pandemioiden kaltaisiin huoltovarmuuden vaateisiin ole kyetty yksityisten yritysten toimesta vastaamaan.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tarvitaan tiivistä yhteistyötä ammattilaisten, järjestöjen ja asukkaiden kesken. Muutokset on tehtävä suunnitellusti edellä mainittuja tahoja kuunnellen. Hyvinvointialueemme tarvitsee lisää ammattitaitoista henkilöstöä, sujuvaa palvelua ja uusien toimintamallien kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.

Hyvät kuulijat,
Suomen itsenäisyydestä ja elinvoimaisuudesta saamme kiittää sotiemme veteraaneja ja sodan jälkeen yhteiskuntaa rakentaneita sukupolvia, jotka ovat luoneet Suomesta hyvinvointivaltion. Venäjän hyökkäyssota on vahvistanut meidän haluamme auttaa Ukrainaa, sillä me ymmärrämme kansakuntana sen tilanteen, missä Ukraina nyt on. Suomalaiset ovat ukrainalaisten tukena niin kauan kuin sota kestää ja apua tarvitaan. Meidän, nykyisten sukupolvien, tehtävänä on säilyttää Suomi toimivana, kansalaisistaan huolehtivana ja solidaarisena yhteiskuntana, missä ketään ei jätetä yksin.

Arvoisa juhlaväki, haluan toivottaa sinulle oikein hyvää itsenäisyyspäivää!