Työelämä tarvitsee ammattilaisten laadukasta opetusta

Ammatillisessa koulutuksessa meneillään olevat suuret muutokset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Huolissaan on oltava siitä, toteutuuko opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen. Vaarana on, että opetuksen laatu heikkenee jatkuvien säästöpaineiden puristuksessa.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui tämän vuoden alussa ja samoin koulutuksen rahoitus uudistuu asteittain. Niin kutsutun amisreformin mullistukset näkyvät sekä ammattiin opiskelemaan suuntaavien, jo opiskelevien opetukseen kuin koko suomalaisen työelämän ja työntekijöiden kehittymiseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus tarkoittaa, että perusrahoituksen määrä vähenee suoritusrahoituksen osuuden kasvaessa.  Tämä aiheuttaa paineita ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille ja epäilen tämän vaikuttavan vahvasti opetuksen laatuun. Kovassa budjettikurissa opiskelijat pitäisi saada mahdollisimman nopeasti valmistumaan ammatteihin, joissa myös työllistyvät tai hakeutuvat jatko-opintoihin. Tavoite on hyvä, mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että tukitoimille ei ole aikaa ja rahoitusta.

Työssä tapahtuvan opetukseen on kiinnitettävä huomiota

Jo nyt saan kuulla niitä lukuisia kokemuksia siitä, kuinka opetuksen järjestäminen on muuttunut. Opiskelijoiden teoriaopetuksessa kurssit saatetaan toteuttaa lähes sadan hengen ryhmissä tai ammattiin liittyvien kädentaitojen tunneilla opettaja joutuu juoksemaan 2-3 luokan välillä, koska henkilökuntaa ei ole tarpeeksi opiskelijoita ohjaamaan. On tilanteita, ettei opettajia näy lainkaan työpaikoilla silloin, kun opiskelija suorittaa opintoihin kuuluvaa työssäoppimisjaksoa tai harjoittelua. Loppuarvioinnit saatetaan tehdä puhelimitse. Niukat opetuksen resurssit eivät palvele ketään.

Opiskelijoiden oppimisen turvaamiseksi on huomioitava myös työpaikoilla toimivien työpaikkaohjaajien tarvitsema tuki. Valitettavan usein työntekijä määrätään tehtävään. Ohjaajana ei voi toimia kuka tahansa työpaikan henkilöstöstä.  Jos henkilöstössä on työpaikoilla muutoinkin vajausta, syntyy suuri riski siihen, että työpaikalle oppimaan tullut opiskelija tekee yksipuolisia ja helppoja tehtäviä. Uhkana on, että hän joutuu seuraamaan sivusta työtä usean viikon ajan oppimatta ollenkaan sitä, mitä hänen ammattiin valmistuessaan pitäisi tietää tai tehdä.  Ohjaajille on annettava aikaa ohjaustehtävään, mahdollisuus päivittää omia tietoja ja taitoja sekä antaa myös korvaus tehdystä tärkeästä työstä.

Ammattia ja ammattitaitoa opiskelevilla on oikeus saada laadukasta teoriaopetusta, oikeus kädentaitojen ja käytännön harjoitteluun sekä oikeus ohjaukseen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan niin opettajien, opiskelijoiden kuin työelämän keskinäistä ja jatkuvaa keskustelua ja arviointia sekä rakentavaa palautetta molemmin puolin. Ihmisen elinikäisen oppimisen turvaamiseksi tarvitaan toimivia käytäntöjä, ei alati vähenevää opetusta ja jatkuvaa kiirettä.

Sirkka-Liisa Kähärä

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *