Tehdasympäristö kasvatti ja seuratoiminta opetti

Lapsuuteni vietin Jyväskylässä, Rautpohjan tehtaiden kupeessa. Kävin koulua, leikin ja harrastin uintia. Kaverit ja koulunkäynti täyttivät päiväni. Kesätyökokemuksia keräsin muun muassa mansikkamaalta, siivoamasta, ilmaisjakelulehtiä jakaen ja Keski-Suomen museossa erilaisia työtehtäviä tehden.

 

Uintiharrastukseni syveni ja aina kilpauintiin saakka. Seuratoiminnasta tuli minulle iso osa elämää. Sen kautta koettiin iloja ja suruja, luotiin ihmissuhteita ja opittiin vuorovaikutusta sekä tavoitteellisuutta toimimalla yhdessä toisten kanssa. Kilpauintiharrastusvuosieni aikana sain monia kokemuksia ja hyviä ystäviä, joiden kanssa elämää jaetaan edelleen.

 

Omilla vanhemmillani ei ollut aikoinaan rahan puutteen vuoksi mahdollisuutta kouluttautua samoin kuin minulla. Siksi koin vahvasti, että opiskelu ja ammatin hankkiminen ovat edellytys itsenäistymiselle ja omalle elämälle. Vanhempien kannustus ja kotoa asti mukana kulkeneet tietyt periaatteet kuten päättäväisyys ja ahkeruus, ovat kulkeneet mukanani läpi elämän.

img

Silmät auki yhteiskuntaan

Lukion jälkeen en heti tiennyt, mitä lähtisin opiskelemaan vaan päätin selkiyttää ajatuksiani tulevaisuudesta ja lähteä kansanopistoon etelään, Työväen Akatemiaan, Kauniaisiin. Siellä opiskelu yhteiskunnallisella linjalla 1980-luvun puolessa välissä, avarsi maailmaani. Parikymppisenä näkemykseni vahvistuivat siitä, että ihmisoikeudet, tasa-arvo ja sananvapaus eivät ole kaikille mahdollisia. Samat ihmisoikeudet eivät edelleenkään kuulu kaikille ja sen eteen on edelleen tehtävä rohkeasti töitä..

 

Käsitin, mikä merkitys on ihmisten yhteisellä toiminnalla etujen edistämiseksi ja vääriksi koettujen asioiden korjaamiseksi. Koen, että tässä työssä esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli. Minua on aina kiinnostanut se, kuinka yhteiskunnassa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa ihmisten elämään: opiskeluun, työhön, asumiseen, harrastuksiin ja perheen perustamiseen.

img

Sairaanhoitajasta aluepäälliköksi

Työväen Akatemian jälkeen opiskelin röntgenhoitajaksi ja myöhemmin sairaanhoitajaksi. Uravalintaani vaikutti se, että minua houkutti työssä sen monimuotoisuus ja yllätyksellisyys. Ikinä ei etukäteen voi tietää, mitä ovesta sisään tuleva ihminen tarvitsee.

Vantaalle muutin pysyvästi 90-luvun alussa mieheni Juhan kanssa. Havukoskella, kerrostalon lähiöasukkaina viihdyimme erinomaisesti, koska lähellä on arjessa tarvittavia palveluita kuten kaupat, kirjasto ja terveysasema, laajat ulkoilumahdollisuudet ja hyvät liikenneyhteydet. Syksyllä 2021 muutimme muutaman kilometrin pohjoisemmaksi, Rekolanmäkeen, jossa myös viihdymme mainiosti. Edelleen kuitenkin käytämme Havukosken palveluja ja nautimme tutuista ympäristöstä.

Sairaanhoitajana ehdin työskennellä yli 10 vuotta Myyrmäen terveysasemalla. Vuoden 2016 lopussa siirryin asiantuntijatehtäviin ja työskentelin suunnittelijana Vantaan Apotti-hankkeessa sosiaali- ja terveystoimessa. Hieman yli 20 vuoden työuran jälkeen Vantaalla, siirryin helmikuussa 2021 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:n palvelukseen, Etelä-Suomen alueen aluepäälliköksi.  Vaikka työtehtäväni ovat muuttuneet, teen edelleen työtä, jolla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.

img

Reipas ja huumorintajuinen vaikuttaja

Perheeseeni kuuluu mieheni lisäksi nyt jo kaksi aikuista lasta. Tällä hetkellä kotimme onkin muuttunut lapsiperheen kodista kahden aikuisen kotipesäksi. Perhe ja lapset ovat arjessani vahvasti läsnä ja vapaa-aikaa vietänkin mielelläni läheisteni seurassa.

Nautin ulkoilusta eri muodoissa. Hyvään kirjaan törmätessäni, en halua päästää sitä käsistäni.  Muutamia vuosia sitten kävin laitesukelluskurssin, joka on vaatinut rajojen ja pelkotilojen ylittämistä. Sukeltamiseen liittyy aina jännitys ja sen hallinnan kautta olen oppinut itsestäni, että kykenen kokoamaan ja viemään itseni vaativaan suoritukseen. Sukeltamisen kanssa en oikeastaan koskaan päässyt ns. sinuiksi, mutta jokaisen sukelluksen jälkeen koin olevani hieman varmempi ja helpottuneempi. Vedestä noustuani en ole kertaakaan katunut tehtyä sukellusta. Valitettavasti korona-epidemian jälkeen sukeltaminen on jäänyt.

img