Asun lähiössä, jossa kaikki voisi olla paremmin

Asun lähiössä, jossa kirjaston portaat ovat rikkinäiset kuin huonosti paikattu tilkkutäkki. Asun lähiössä, jossa betonisillan remontti peittyy erilaisiin piirroksiin ja tägeihin. Asun lähiössä, jossa kirpputorin vieressä metsikössä piikitetään huumeita ja taloni pihassa löytyy ihminen huumeneula suonessa. Asun lähiössä, jossa heitellään roskia, jossa kauppoja on lakkautettu ja uudet syntyvät palvelut ovat kapakoita.

Asun myös lähiössä, jossa kuulee erilaisia kieliä, järjestetään yhdessä tapahtumia, toimitaan urheiluseuroissa ja pidetään toistamme huolta. Rautatieasemalle kiiruhtaa aamuisin lukuisa joukko työntekijöitä, opiskelijoita ja koululaisia radanvarren muihin kaupunginosiin tai pääkaupunkiin. Samaan aikaan eläkeläiset ja työttömät seuraavat ympäröivää lähiötä ja sen päiväaikaan hidastunutta liikettä.

Asun lähiössä, jossa nuorten huumekokeilut herättivät pari vuotta sitten suurta huolta kaupungin eri toimijoiden ja vanhempien kesken, mutta viime aikoina asiasta ei ole puhuttu. Sen sijaan puhutaan siitä, kuinka valot on rikottu, kuinka huumeidenkäyttäjät kokoontuvat tiettyihin paikkoihin ja kuinka alueella pelottaa liikkua iltaisin.

Lähiöni ongelmiin ei puututa eikä niistä puhuta

Asun lähiössä, missä erilaisten toimintaryhmien, eläkeläis-, liikunta- ja kansalaisjärjestöjen vaatimuksista huolimatta kaupunki ei ole halukas korjaamaan, uusimaan tai hoitamaan rahoitusta ympäristön ja viihtyisyyden parantamiseksi. Asun lähiössä, joissa kouluissa ja päiväkodeissa tunnistetaan pahoinvoinnin ongelmat, mutta niiden ratkaisuun ei anneta tarpeeksi työntekijöitä eikä niistä puhuta julkisuuteen.

Vaikka asun tässä lähiössä, nautin sen vihreydestä, syksyn väreistä, erilaisista ihmisistä. Nautin lähiöni tapahtumista, yhdessä tekemisestä, yhteisistä pihajuhlista ja -talkoista sekä halusta luoda viihtyisämpää asuinympäristöä pienin varoin yhdessä asioita ideoiden.

Toivoisin, että asuinympäristöni olisi siisti, valoisa ja asukkaat huomioisivat toisensa. Haluaisin lähiööni uusia palveluita, muutaman kaupan, kampaamon ja ruokaravintoloita lukuisten kapakoiden lisäksi. Toivoisin lisää tervehdyksiä, hymyjä ja auttamisen iloa. Asun lähiössä, josta voisi tulla yhdessä kaupungin ja meidän ihmisten toimesta Suomen paras lähiö.

Sirkka-Liisa Kähärä

ommenttia aiheesta “Asun lähiössä, jossa kaikki voisi olla paremmin

  1. hämmentynyt 13/10/2018 at 22:37

    Havukoski, asuinlähiösi, on yksi Vantaan mamuvaltaisimmista lähiöstä. Tämä on ongelma, iso ongelma.

    Onko kaupunki tosiaan niin kädetön, ettei se pysty rajoittamaan vuokratalojen asujaimistoa niin, että esim. yli 20 %:n menevät mamuhakijat ohjattaisiin toisiin lähiöihin, jolloin mamujen prosenttiosuus jakautuisi tasaisemmin kaupungin eri alueille?

    Vantaan tilanne kaikkiaan on aika huono, mamuja on liikaa. Monet alkuperäiset asukkaat suunnittelevat muuttoa muualle, muihin kuntiin, tai ainakin pois mamulähiöistä.

  2. Siku Kähärä 14/10/2018 at 21:01

    Kiitos palautteesta. Suomessa saa vapaasti muuttaa ja hakeutua toiseen osaan kaupunkia tai toiselle paikkakunnalle. On myös havaittu kansallisuudesta riippumatta, että samasta maasta olevat maahanmuuttajat hakeutuvat alueille, joissa on muitakin samaa kieltä puhuvia tai samasta kulttuuritaustasta olevia henkilöitä.

    Eri vuokra-asuntoyhtiöt päättävät ja suorittavat itse asukasvalintansa. Se on osakeyhtiöiden oikeus. Vantaan kaupunki sopii Vantaan Vuokra-asunnot Oy:n kanssa mm. sosiaalisiin syihin perustuen asukkaiden määrästä ja tarjottavista asunnoista. Sosiaalisia syitä ovat mm. asunnottomuus ja pakolaisuus. Pakolaisstatuksella Vantaalle tulevien määrä on rajusti pudonnut vuodesta 2015.

    Vuoden 2018 alusta Vantaalla asui vieraskielisistä eniten viron- ja venäjän kieltä puhuvia henkilöitä. Heille myös myönnettiin Suomen kansalaisuuksia eniten ulkomaalaisista. Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Länsimäessä, Veromiehessä ja Havukoskella. Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus nuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi suurin. Länsimäessä ja Havukoskella alueilla asuvista 0-6 -vuotiaista 63% ja kouluikäisistä 55-57% oli vieraskielisiä. Jos katsotaan suuralueita, niin vieraskielisiä oli eniten Hakunilassa vuoden 2018 alussa.

    Mainitset viestissäsi, että maahanmuuttajat aiheuttavat ongelmia. Valitettavasti et kerro, että mitä ongelmia. Koska haluat rajoittaa maahanmuuttajien asuttamista Havukoskelle, olettavasti heidän aiheuttamat ongelmat liittyvät asumiseen. Mielestäni asumiseen liittyviin ongelmiin on puututtava muilla keinoilla, kuten heti ongelmat esiin ottamalla, puhumalla, yhdessä asioista sopien ja keskustellen. Tarvittaessa useampaan kertaan. Tähän on myös vuokrataloyhtiöiltä apua saatavilla, kun sitä vain haetaan ja vaaditaan. Se on sekä asukkaiden että taloyhtiön etu.

    Jos taas maahanmuuttajien aiheuttamat ongelmat liittyvät lastenhoitoon, esiopetukseen, kouluun tai terveydenhoitoon, niin silloin toivoisin sinun kertovan asiasta tarkemmin, jotta ongelmia voidaan lähteä ratkaisemaan oikealla taholla kaupungin toimesta.

    Terveisin
    Siku

  3. hämmentynyt 03/11/2018 at 23:02

    Kiitos vastauksesta.

    Viron- ja venäjänkieliset sopeutuvat parhaiten suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidän kulttuuritaustansa on lähellä suomalaista, pukeutuminen ei erotu välttämättä yhtään suomalaisesta. Virolaiset ja venäläiset eivät pahemmin erotu katukuvasta. Virolaiset oppivat yleensä suomen kielen nopeasti, venäläisillä voi olla vähän vaikeampaa, koska kirjaimisto on erilaista. En olisi huolissani näiden ryhmien sopeutumisesta.

    Sen sijaan aasiasta ja afrikasta tulleiden sopeutuminen on ilmeisen vaikeaa. Vaikuttaa siltä, että osa ei edes halua sopeutua. Tämäkin pitäisi jo olla kaikkien (poliitikkojenkin) tiedossa. Näiden ryhmien pakkautuminen samoille pienille alueille ei ole hyväksi kenellekään.

    Kulttuurierot muslimaista tulleiden kanssa ovat erittäin suuret. Kaikki on erilaista. Pukeutuminen, ruokailu, uskonnolliset tavat, jokapäiväisen elämisen tavat. Kun näitä ”vieraita” on paljon yhdessä sumpussa, niin he jatkavat oman kulttuurinsa mukaista elämistä, koska siihen on mahdollisuus, eivätkä kotoudu kuin nimeksi. Kotoutumiseen laitetut rahat valuvat kuin vesi hanhen selästä.

    Kun esitit edellä näitä lukuja parilla alueella, 0 -6 vuotiaista vieraskielisiä 63% ja kouluikäisistä 55 – 57% vieraskielisiä, niin se tarkoittaa pian vähintään 65 – 70% kouluikäisistä vieraskielisiä. Ja mitä ilmeisemmin muslimitaustaisten osuus on suuri. Ja etenkin muslimitaustaiset hakeutuvat toistensa seuraan, joten vieraskielisten osuus voi kasvaa nopeasti vieläkin suuremmaksi.

    Kun jossakin lähiössä etenkin muslimitaustaisten osuus väestöstä kasvaa liian suureksi, niin ei siinä enää ole kysymys jonkin yksittäisen osa-alueen ongelmista. Kokonaisuus itsessään on silloin jo ongelmien ydin. Yhteiskuntaan syntyy erillisiä saarekkaita, jotka elävät omassa kulttuurimaailmassaan jakaen tietysti koulunjärjestelmän, kelan ja sosiaali- ja terveydenhuollon suomat edut muun yhteiskunnan kanssa.

    Miten suuri prosenttiosuus mainitsemiesi lähiöiden vieraskielisistä on työssäkäyviä/kuinka suuri osa työttömiä?

    Miten ongelmia voisi yrittää ratkaista? Olisko edes sellainen mahdollista, että kaupunki purkaisi omia huonokuntoisia vuokratalojaan ja sijoittaisi asukkaat muihin kaupunginosiin?

    Ongelmat mamusiirtolaisten kanssa on räjähtänyt käsiin uskomattoman nopeasti. Ruotsin lähiöissä ongelmat ovat jo todella suuria, kuten joissakin muissakin eurooppalaisissa maissa.

    Geneven pakolaissopimus on vanhentunut sopimus, sillä ei ole enää tekoa nykypäivän kansainvaellusten kanssa. Ko sopimus tehtiin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan aluetta silmällä pitäen, sitä ei alun perinkään ole tarkoitettu aasialais- ja afrikkalaissiirtolaisten asuttamiskeinoksi Euroopan alueelle.
    Poliittisessa elämässä on vain ilmeisen vaikeaa muuttaa lakeja nopeasti muuttuneiden olosuhteiden mukaan.
    Tästä asiasta ei kannata ruveta väittelemään, mutta mielestäni tämä on asioiden taustalla oleva juurisyy.
    Suomi ei ole tässä yksin. Mutta, jos annetaan kaiken jatkua ikään kuin maiden rajoilla ei olisi mitään merkitystä, niin kaikki ns. hyvinvointivaltiot tulevat romahtamaan. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä.
    Muslimien kansoittamat lähiöt ovat vain muutoksen alku.

Kommentointi suljettu.