palkkaus

Vantaalla on huutava pula nuorisotyöntekijöistä

Vantaalla nuorten pahoinvointi ja nuorisorikollisuus ovat lähteneet kasvuun 2019 lähtien ja jatkaneet kasvuaan edelleen koronan jälkeen. Muissa isoissa kaupungeissa kasvuluvut ovat taittuneet koronan jälkeen. Kaupungin johto on useaan kertaan todennut, että nuoret ovat painopiste myös Vantaalla, valitettavasti puheet eivät ole näkyneet tekoina. Vantaan nuorisotyöntekijöiden määrä on laskenut rajusti alkuvuodesta 2023 lähtien.

Vantaan 71:sta nuorisotyöntekijän työpaikoista peräti 21 on täyttämättä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole edes hakijoita. Puuttuvien työntekijöiden tilanne on pahentunut alkuvuodesta, mutta viitteitä asiasta on saatu jo viime vuonna. Hakijamäärät ovat vähentyneet vähitellen, kunnes nyt ovat loppuneet kokonaan. Syitä nuorisotyöntekijöiden siirtymiseen muualle ovat muita ympäristökuntia huonompi palkkaus, työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät tekijät.

Koronapandemian aikana nuorisotyöntekijät olivat Vantaalla lähes ainoa kaupungin työntekijäryhmä, joka koulujen, harrastusten ja nuorisotilojen sulkeuduttua, jalkautui nuorten pariin eri puolilla Vantaata. Vantaalla nuorten tekemät rikokset, varsinkin alle 15-vuotiaiden tekemät, ovat kasvaneet rajusti viime vuonna, jopa kolminkertaistuneet aiempiin lukuihin verrattuna.

Nuorisopalvelut joutuvat työntekijäpuutteen takia karsimaan nuorisotilojen aukioloaikoja, vähentämään jalkautuvaa nuorisotyötä ja ohjaamaan työntekijöitä sinne, missä tarve on suurin. Nyt jos koskaan tarvitaan ammattitaitoisia nuorisotyöntekijöitä. Kun työntekijätilanne on romahtanut, niin silloin pitäisi sekä toimialan- että henkilöstöjohdon tehdä useita ja riittäviä toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi ihmettelen Vantaan henkilöstöjohdon haluttomuutta puuttua olemassa oleviin ongelmiin jo ennakoivasti, kun ongelmat ovat olleet jo pidempään tiedossa.

Vantaalla tarvitaan toimivaa henkilöstöpolitiikkaa
Työntekijäpula on tuttua Vantaan muillakin toimialoilla kuin nuorisopalveluissa. Lisäksi toimialan johto ja henkilöstöjohto ovat saaneet tietoa myös muista kunnista, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön liikkuvuuteen.  Jokainen tietää, että useissa ammattiryhmissä Vantaalla on pienemmän palkat, kuin ympäristökunnissa. Johto tietää, että henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen ja työterveyshuolto ovat parempia monissa muissa ympäristökunnissa, joten miksi korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty jo aikaisemmin. Moni työntekijä on sanonut, että olisi voinut jatkaa työskentelyä Vantaalla, jos edes työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin tarkoitetut toimet, esim. kulttuuri- ja liikuntasetelit, olisivat laadukkaampia ja kattavampia.

Työterveyshuollon sopimuksia voidaan tarkastaa nopeallakin aikataululla paremmiksi samoin kuin erilaisia työhyvinvointia edistäviä palveluja voidaan lisätä. Näyttääkin uhkaavasti siltä, että esim. nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista Vantaalla on tulossa ns. kasvattajaseura, minne hakeutuvat vastavalmistuneet työntekijät hankkimaan ammattikokemusta. Tämän jälkeen he hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin muualle.

Olen todella huolissani, sillä samanlaisia henkilöstön riittävyyteen liittyviä ongelmia on myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Eikö nyt pitäisi vihdoinkin tehdä jotain työntekijöiden hyväksi?

Terveisin
Sirkka-Liisa ”Siku” Kähärä
puheenjohtaja
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta

Vakituista sote-henkilöstöä on arvostettava

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaa on yritetty ratkaista erilaisten henkilöstön vuokrausfirmojen toimesta keikkatyötä tekevillä sijaisilla. Osa keikkalaisista tekee pitkiäkin jaksoja paremmalla palkalla samassa toimipisteessä, osa vaihtelee työpaikkoja tarpeen mukaan. Valitettavasti tämä toimintamalli ei ole parantanut, pysyvän oman henkilöstön, tilannetta.

Vakituisen henkilöstön sitoutumista ei ole arvostettu
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä keikkailevalla työntekijällä saattaa olla jopa 1000 euroa paremmat bruttotulot kuukaudessa kuin toimipisteen vakituisilla työntekijöillä. Samaan aikaan nämä vakituiset työntekijät ohjaavat ja perehdyttävät lukuisia keikkatyöhön tulevia työntekijöitä toimintayksiköiden toimintaan ja potilaiden lääkitykseen. Pahimmillaan on ollut tilanteita, joissa toimipisteen esimiehillä ei ole tietoa etukäteen keikkalaisen ammattitaidosta tai suoritetuista sote-alan tutkinnoista. Jokainen ymmärtää, mitä tällainen toiminta aiheuttaa vakituisen henkilöstön hyvinvoinnille, työmotivaatiolle ja työssä viihtymiselle.

Vantaalla on käytetty, ennen hyvinvointialueen perustamista, jo pitkään Seuren kautta hankittavia keikkalaisia, jotka ovat osittain paikanneet vakituisen henkilöstön puuttumista.  Vantaan kasvu on kuitenkin ollut 2010- luvulla niin nopeaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ei ole pystynyt vastaamaan kasvavien asukasmäärien palvelutarpeeseen ja palvelujen kysyntään. Vantaa säästi useita vuosia sekä henkilöstömäärissä että työntekijöiden palkkauksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden saatavuusongelma paheni siinä vaiheessa, kun Seuresta ei saatu riittävästi keikkalaisia. Vakituinen henkilöstö on siis vuosikausia tehnyt vajaalla henkilöstömäärällä töitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja tämä on väistämättä näkynyt palvelujen saatavuudessa ja sen laadussa.

Virheistä ei haluttu oppia
Kun eri kaupunkien omistama, voittoa tavoittelematon henkilöstöpalveluyhtiö, Seure ei kyennyt vastaamaan kysyntään, lähdettiin sijaisia hakemaan yksityisiltä henkilöstövuokrausfirmoilta. Näin keikkatyötä tarjoavien yritysten hinnat ovat kohonneet suuren kysynnän myötä siten, että yhä useampi vakituisessa työsuhteessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen miettii ryhtymistä keikkatyöntekijäksi. Hyvinvointialueen sijaishenkilöstön kustannukset ovat korkeat ja hoidon ja hoivan laatu ei ole aina sitä, mitä on alun perin tavoiteltu.

Siinä vaiheessa, kun todettiin, että Seure ei kykene vastaamaan esim. Vantaan sijaistarpeeseen, olisi kaupungin johdon ja henkilöstöhallinnon pitänyt tehdä radikaaleja toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon oman henkilöstön pitovoiman vahvistamiseksi. Osa Vantaan ympäristökaupungeista ymmärsi nostaa henkilöstön palkkoja ja vahvistaa työhyvinvointia sekä koulutusta. Nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nämä toimenpiteet ovat huomattavasti kalliimpia ja hankalampia toteuttaa, mutta muutos on tehtävä henkilöstön ja asiakkaiden/potilaiden hyvinvoinnin sekä laadukkaamman hoidon ja toiminnan tuottavuuden takia.

Sitoutumisesta, ammattitaidosta ja toiminnan kehittämisestä on palkittava
Korjaavat toimenpiteet vievät aikaa, eikä kaikkea voida korjata yhdellä kertaa, vaan toimenpiteitä on tehtävä toimintayksikkö kerrallaan. Jos nyt ei puututa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrään ja laatuun, niin voimme sanoa hyvästit verovaroin tuotetuille julkisen sektorin palveluille ja ammattitaitoisille työntekijöille.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on kohdistettava toimenpiteensä ensimmäiseksi ympärivuorokautisten toimipisteiden työvoiman turvaamiseksi. Kaikkein kriittisimpiin työvuoroihin hankitaan ylimääräisiä työntekijöitä helpottamaan koko vuoron työtä. Kolmivuorotyöstä maksetaan enemmän ja korvausta on saatavissa oman työn kehittämisestä ja työantajan toimintaan sitoutumisesta. Työntekijöitä kannustetaan ammattitaidon kehittämiseen, kouluttautumiseen ja urapolkujen suunnitteluun, josta myös palkitaan. Lisäksi työntekijöiden palkkausta on tarkasteltava ylöspäin ympäristökuntiin verrattuna ja palkkaharmonisointi on toteutettava hyvän suunnittelun jälkeen mahdollisimman pian.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet tulevat maksamaan, mutta toiminnan sujuvuus ja laatu sekä asiakkaiden palvelutyytyväisyys tulevat kasvamaan. Henkilöstön työhyvinvointi, ammattitaito ja kehittävä työote tulevat vahvistumaan. Samalla voimme pitää kiinni lupauksestamme, että olemme Suomen paras hyvinvointialue.

Hyvää Ystävänpäivää!
Terveisin
Siku

Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia

Eduskunnan oppositiopuolueet, kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset tekivät välikysymyksen vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon kriisiytymisestä. Kotihoidon ja vanhusten hoidon ongelmien paheneva tila ei ole yllätys. Jo yli 10 vuotta sitten oli nähtävissä, että vanhustenhoidon painopisteen siirtäminen palvelutaloista kotihoitoon aiheuttaa ongelmia. Samaan aikaan uusia palvelutaloja ei rakennettu, paikkoja lakkautettiin tai paikkamääriä vähennettiin, vaikka jokainen osasi ennustaa, että yli 75-vuotiaiden määrä monessa kunnassa tulee kasvamaan suhteessa muuhun väestöön.

Ongelmat eivät ole uusia
Jo monta vuotta on ollut nähtävissä, että vanhuksen kunnon heikentyessä, alkaa päivystys-, sairaala- ja kotihoitokierre, jonka vanhus käy läpi useamman kerran ennen kuin hän pääsee tehostettuun hoivaan, palvelutaloon tai johonkin valvottuun hoitoyksikköön.

Onneksi on olemassa ikääntyneitä, jotka pystyvät käyttämään erilaisia sähköisiä laitteita kuten, vastaamaan yhteydenottoon hoitohenkilöstölle tabletin kautta, ottamaan valmiiksi jaetut lääkkeet lääkeautomaatista tai vastaamaan omaisten soittamaan puheluun näköyhteydellä. Lisäksi monella on turvaranneke, joka reagoi nopeisiin liikkeisiin, esim. kaatumiseen tai vuoteessa on anturi, joka reagoi, jos asiakas ei nouse ylös yön jälkeen. Näistä on varmasti osaltaan helpotusta kotihoidon henkilöstöpulaan, mutta se ei suinkaan ratkaise hoitajapulaa.

Toki voidaan kysyä, että mitä poliitikot ja henkilöstöjohtajat kunnissa ovat tehneet hoitohenkilöstön houkuttelemiseksi tähän mennessä. Onko siinä järkeä, että kotihoidon henkilöstö saa kolmesataa euroa vähemmän peruspalkkaa kuin terveyskeskuksessa päivävuorossa työskentelevä hoitaja. Kunnat ovat kilpailleet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä keskenään nostamalla palkkoja, jolloin joissakin kunnissa asiakkaiden saamat palvelut ovat heikentyneet.  Osa kunnista on halunnut säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja kuvitellut, että se saavutetaan yksityistämällä palveluja, mutta kustannukset ovatkin nousseet. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, miten eriarvoisesti kansalaiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Siksi tarvitaan hyvinvointialueita, joiden perustamista mm. kokoomus voimakkaasti vastusti. Hyvinvointialueet joutuvat tarttumaan nopeasti moneen ongelmaan, kuten henkilöstön riittävyyteen, palvelujen tuottamistapaan ja palkkaharmonisointiin.

Kitisemisen sijaan realistisia ratkaisuja
Opposition välikysymys käsittelee kyllä oikeaa asiaa, mutta kannattaisiko katsoa myös peiliin. Mitä tapahtui esim. edellisellä hallituskauden loppupuolella, kun yksityisten palvelutalojen valvonta oli pettänyt. Moni toimija oli palkannut liian vähän henkilöstöä ja siten vaarantanut palvelutalojen asukkaiden hengen. Siksi on tärkeää, että hoitajamitoitus on saatu aikaan, vaikka sen käyttöönotto siirtyy. Tällöin jo lähtökohtaisesti työantaja suunnittelee oikean määrän henkilöstöä työvuoroihin.

Tilanne on hankala, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on ollut jo pitkään pulaa, mutta henkilöstöpula ei voi olla este asioiden parantamiselle. Valitettavasti osa ammattiliitoista ja poliitikoista vahvistaa omalla puheellaan sote-alojen negatiivista mainetta, vähentää kiinnostusta alalle ja potkaisee samalla omaan nilkkaansa. Se sijaan, että kitistään väärästä politiikasta, kannattaisi esittää aidosti vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmia ratkaisevia keinoja, esimerkiksi:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen houkuttelevuutta on vahvistettava
  • Hoiva-avustajien määrän lisääminen välittömään asiakastyöhön esim. vanhuspalveluissa
  • Oikeudenmukainen palkkaus ja työn vaativuuden arviointi jatkuvaan käyttöön
  • Sote-ammattilaisten mahdollisuus kehittyä kouluttautumalla työn ohessa ja osaamisen hyödyntämisen mahdollisuus työtehtävissä.
  • Erityisosaamisesta, ammattitaidon vahvistamisesta ja lisäkoulutuksesta palkittava myös rahallisesti
  • Uralla etenemisen mahdollisuuksia lisättävä, varsinkin horisontaalisesti
  • Työnohjaus ja ammatillinen tuki osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arkea
  • Uusimman tietotekniikan ja teknisten apuvälineiden nykyistä laajempi hyödyntäminen

Selvää on, että ongelmia ei ratkaista vaalikaudessa, mutta toimenpiteitä on tehtävä jo nyt.

Terveisin
Siku

 

Laadukkaat sote-palvelut tarvitsevat lisää henkilöstöä

Vaalikampanjoinnissa minulta on kysytty useampaan kertaan, miten Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aiotaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Ongelmat on ennustettu ja tiedetty Vantaalla jo vuosikausia sitten, mutta korjaavat toimenpiteet ovat olleet liian pieniä tai kohdistuneet samaan ratkaisuun: lisätään työntekijävakansseja. Henkilöstöpulaan liittyvät ongelmat ovat on niin isoja, että niitä ei ratkaista yksin kunnan talousarvion yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje on ollut arkipäivää monessa toimipisteessä ja ennen koronaa.

Työn vaativuuden mukainen palkkaus ja toimenpiteitä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi
Sote-henkilöstön saatavuuden, veto- ja pitovoiman varmistamiseksi tarvitaan oikeudenmukaiset palkankorotukset, suunnitelmallisesti toteutettu palkkaohjelma ja palkkojen vastaavuus nykyistä paremmin tehtävien vaativuuteen. Samat palkkaperiaatteet koskevat esim. tukipalvelujen työntekijöitä. Pienenevät ikäluokat, eli vähemmän hoitajia, tarkoittaa, että jatkossa korkean palvelutason takaamiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.  Tällöin ulkomaalaiset työntekijät, jotka ovat hankkineet kansainvälisesti hyväksytyn ammattipätevyyden voivat hakeutua Suomeen töihin suomalaisin työehdoin ja suomalaisella palkkatasolla. Suomen kielen koulutuksen määrän lisääminen ja esim. ammattipätevyyden päivittäminen kuuluvat myös olennaisesti perehdytykseen. Sote-henkilöstöstä on pulaa muuallakin maailmassa, joten kilpailu on kovaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Henkilöstölle on osoitettava myös kohtuuhintaisia, nykyaikaiset laatuvaatimukset täyttäviä ja eri kokoisia työsuhdeasuntoja, hyvien julkisten liikenneyhteyksien läheisyydestä. Palkkaus tuskin nousee nopeasti sille tasolle, mitä ammattinimike, työn vaativuus ja kokemus edellyttäisivät, niin pienemmät asumiskustannukset lisäävät työn pitovoimaa.

Eri kunnista tulevien työntekijöiden palkat voivat olla hyvin erilaisia, koska palkkatasot vaihtelevat samoissa tehtävissä suuresti, vaikka työn vaativuus olisi sama. Vantaa-Kerava hyvinvointialueella palkkojen harmonisointi eli palkkojen yhdenmukaistaminen on tehtävä saman ammattiryhmän ja saman vaativuustason kärkipalkkaan, jotta palvelut saadaan turvattua. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee nykyistä enemmän urapolkuja ja koulutusmahdollisuuksia työssä jaksamiseen, kehittymiseen ja asiantuntijuuden vahvistamiseen. Myös esimiehet tarvitsevat koulutusta, vertaistukea ja mahdollisuutta kehittää omaa johtajuuttaan.

Ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen
Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen on toteutettava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Henkilöstöllä on tietoa ja taitoa itsenäiseen työn ja työvuorojen suunnitteluun, kokemusta toimia erilaisissa tiimi- ja moniammatillisissa työryhmissä. Näitä asioita on hyödynnettävä asiakkaiden ja potilaiden palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Uusien toimintamallien luomisessa on syytä kuunnella myös asiakkaiden/potilaiden mielipiteitä palveluista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen sektorin tuottamia digitaalisia palveluja pidetään kankeina ja sisältävät vain osan palveluista esim. yksityisiin palveluntarjoajiin verrattuna. Osa kansalaisista pystyy hyödyntämään tietotekniikkaa omassa hoidossaan hyvin, siksi on tärkeää saada sote-palveluja nykyistä enemmän digitaalisten palvelujen piiriin. Monia asioita pystytään selvittämään jo ennen ensimmäistä digi-/lähivastaanottoa.

Edellä mainitut tavoitteet osoittavat sen, että henkilöstön saatavuuteen vaikuttavista asioista päätetään hyvinvointialueiden valtuustojen lisäksi kuntatyönantajan eli KT:n, ammattiliittojen, eduskunnan, eri ministeriöiden ja yritysten toimesta. Vain hyvällä yhteistyöllä saamme Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle laadukkaat sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut. Ne eivät synny vastakkainasettelulla. Aluevaalit ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvovaalit.

Terveisin
Siku