vanhuspalvelut

Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia

Eduskunnan oppositiopuolueet, kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset tekivät välikysymyksen vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon kriisiytymisestä. Kotihoidon ja vanhusten hoidon ongelmien paheneva tila ei ole yllätys. Jo yli 10 vuotta sitten oli nähtävissä, että vanhustenhoidon painopisteen siirtäminen palvelutaloista kotihoitoon aiheuttaa ongelmia. Samaan aikaan uusia palvelutaloja ei rakennettu, paikkoja lakkautettiin tai paikkamääriä vähennettiin, vaikka jokainen osasi ennustaa, että yli 75-vuotiaiden määrä monessa kunnassa tulee kasvamaan suhteessa muuhun väestöön.

Ongelmat eivät ole uusia
Jo monta vuotta on ollut nähtävissä, että vanhuksen kunnon heikentyessä, alkaa päivystys-, sairaala- ja kotihoitokierre, jonka vanhus käy läpi useamman kerran ennen kuin hän pääsee tehostettuun hoivaan, palvelutaloon tai johonkin valvottuun hoitoyksikköön.

Onneksi on olemassa ikääntyneitä, jotka pystyvät käyttämään erilaisia sähköisiä laitteita kuten, vastaamaan yhteydenottoon hoitohenkilöstölle tabletin kautta, ottamaan valmiiksi jaetut lääkkeet lääkeautomaatista tai vastaamaan omaisten soittamaan puheluun näköyhteydellä. Lisäksi monella on turvaranneke, joka reagoi nopeisiin liikkeisiin, esim. kaatumiseen tai vuoteessa on anturi, joka reagoi, jos asiakas ei nouse ylös yön jälkeen. Näistä on varmasti osaltaan helpotusta kotihoidon henkilöstöpulaan, mutta se ei suinkaan ratkaise hoitajapulaa.

Toki voidaan kysyä, että mitä poliitikot ja henkilöstöjohtajat kunnissa ovat tehneet hoitohenkilöstön houkuttelemiseksi tähän mennessä. Onko siinä järkeä, että kotihoidon henkilöstö saa kolmesataa euroa vähemmän peruspalkkaa kuin terveyskeskuksessa päivävuorossa työskentelevä hoitaja. Kunnat ovat kilpailleet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä keskenään nostamalla palkkoja, jolloin joissakin kunnissa asiakkaiden saamat palvelut ovat heikentyneet.  Osa kunnista on halunnut säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja kuvitellut, että se saavutetaan yksityistämällä palveluja, mutta kustannukset ovatkin nousseet. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, miten eriarvoisesti kansalaiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Siksi tarvitaan hyvinvointialueita, joiden perustamista mm. kokoomus voimakkaasti vastusti. Hyvinvointialueet joutuvat tarttumaan nopeasti moneen ongelmaan, kuten henkilöstön riittävyyteen, palvelujen tuottamistapaan ja palkkaharmonisointiin.

Kitisemisen sijaan realistisia ratkaisuja
Opposition välikysymys käsittelee kyllä oikeaa asiaa, mutta kannattaisiko katsoa myös peiliin. Mitä tapahtui esim. edellisellä hallituskauden loppupuolella, kun yksityisten palvelutalojen valvonta oli pettänyt. Moni toimija oli palkannut liian vähän henkilöstöä ja siten vaarantanut palvelutalojen asukkaiden hengen. Siksi on tärkeää, että hoitajamitoitus on saatu aikaan, vaikka sen käyttöönotto siirtyy. Tällöin jo lähtökohtaisesti työantaja suunnittelee oikean määrän henkilöstöä työvuoroihin.

Tilanne on hankala, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on ollut jo pitkään pulaa, mutta henkilöstöpula ei voi olla este asioiden parantamiselle. Valitettavasti osa ammattiliitoista ja poliitikoista vahvistaa omalla puheellaan sote-alojen negatiivista mainetta, vähentää kiinnostusta alalle ja potkaisee samalla omaan nilkkaansa. Se sijaan, että kitistään väärästä politiikasta, kannattaisi esittää aidosti vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon ongelmia ratkaisevia keinoja, esimerkiksi:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen houkuttelevuutta on vahvistettava
  • Hoiva-avustajien määrän lisääminen välittömään asiakastyöhön esim. vanhuspalveluissa
  • Oikeudenmukainen palkkaus ja työn vaativuuden arviointi jatkuvaan käyttöön
  • Sote-ammattilaisten mahdollisuus kehittyä kouluttautumalla työn ohessa ja osaamisen hyödyntämisen mahdollisuus työtehtävissä.
  • Erityisosaamisesta, ammattitaidon vahvistamisesta ja lisäkoulutuksesta palkittava myös rahallisesti
  • Uralla etenemisen mahdollisuuksia lisättävä, varsinkin horisontaalisesti
  • Työnohjaus ja ammatillinen tuki osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arkea
  • Uusimman tietotekniikan ja teknisten apuvälineiden nykyistä laajempi hyödyntäminen

Selvää on, että ongelmia ei ratkaista vaalikaudessa, mutta toimenpiteitä on tehtävä jo nyt.

Terveisin
Siku

 

Vantaalaiset tarvitsevat paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

Vantaan kaupunginjohtajan talousarvioesitys tulee valtuuston päätettäväksi marraskuussa. Nyt käydään poliittisissa valtuustoryhmissä kiivasta keskustelua siitä, mistä saadaan lisää tuloja ja mistä pitää leikata. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä linjaa esityksiään lokakuun puolessa välissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut keskiössä
Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat ovat monin paikoin vaikeuksissa. Palveluongelmat ovat syventyneet vuosien kuluessa. Vuonna 2012 käynnistetty talous- ja velkaohjelma, oman toiminnan karsiminen ja Vantaan asukasmäärän kiihtyvä kasvu aiheuttivat palveluvajeen, johon ei vastattu lisäämällä riittävästi työntekijöitä. Osasyy on myös meissä poliitikoissa, rahaa ja työpaikkoja olisi pitänyt lisätä jo silloin kun pula työntekijöistä oli pienempi. Lisäksi hyvin toimivia prosesseja ja malleja lopetettiin joko liian kalliina tai ne eivät kuuluneet silloisten johtajien ”omiin malleihin”.

Vanhuspalveluissa työntekijäpulaan vastattiin ostopalveluilla, joka on aiheuttanut sen, että ne ovat liian kalliita, joustamattomia ja niistä on hankalaa päästä irti. Silloinen sosiaali- ja terveystoimen johto ei myöskään ymmärtänyt, että yhtenäisillä pääkaupunkiseudun työntekijämarkkinoilla veto- ja pitovoimatekijöillä on merkitystä. Sen sijaan tehtiin päätöksiä, yhdessä henkilöstöjohdon kanssa, joka on kiihdyttänyt työvoiman hakeutumista muualle.

On selvitettävä ns. ruuhkapesäkkeet ja tehtävä laaja-alaisempi palvelujen korjaussuunnitelma. Helppoa se ei tule olemaan, sillä ongelmia on liian paljon. Korona- ja terveyspalvelujen puhelinruuhkaa puretaan ostopalveluhenkilöstön toimesta lokakuun puolivälistä lähtien. Valtuuston, jo useamman kerran, vaatimat terveysasemien iltavastaanotot on apulaiskaupunginjohtaja luvannut aloittaa tänä vuonna. Vanhus- ja vammaispalvelujen ostopalvelusopimukset tarkastetaan ja tarpeen mukaan niitä puretaan. Henkilöstön pitovoimaa on lisättävä kilpailukykyisellä palkitsemisella, henkilöstöeduilla ja koulutuskannustimilla. Lisäksi henkilöstön palkkausprosessia on nopeutettava. Nämä toimenpiteet ratkaisevat vain osan ongelmista. Tarvitaan selkeää ja konkreettista toimenpidesuunnitelmaa siitä, miten voidaan tarjota vantaalaisille parempia sote-palveluja.

Sirkanpäivän kahvitilaisuudet 16.10.2020 perutaan
Koronaepidemia on Uudellamaalla kiihtymisvaiheessa, kokoontumisrajoituksia tiukennetaan ja ns. tarpeetonta kokoontumista tulee välttää. Tämä tarkoittaa sitä, että itsensä suojaamisen lisäksi myös läheisiään on suojeltava. Sirkanpäivä-tilaisuuksien järjestäminen, edes pienimuotoisempana, voi aiheuttaa tarpeettoman riskin joko minun tai jonkun muun läheiselle, kun kokoontuisimme teltalle toisiamme tapaamaan.

Siksi, surukseni, ilmotan, että 17. Sirkanpäivän kahvitilaisuudet perutaan tänä vuonna. Toivottavasti tapaamme Sirkanpäivän kahveilla syksyllä 2021.

Pidetään toisistamme huolta jatkossakin!

Terveisin
Siku