Palkka

Paljon on tehty ja paljon on tehtävää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Vaaleilla valitut aluevaltuutetut ovat viime vuoden maaliskuusta lähtien tehneet hyvinvointialueen toiminnan varmistamiseksi valmistelutyötä ja päätöksiä. Yllättävän paljon aikaa on mennyt asioihin perehtyessä, keskustellessa ja neuvotellessa sekä erilaisissa kokouksissa. Osa asioista on päätetty virkamiesten valmistelun mukaisesti ja osaan asioista on haluttu muutoksia ja niistä on päätetty poliittisten ryhmien neuvottelujen jälkeen.

Aluevaltuuston hyväksymä strategia ohjaa hyvinvointialueen toimintaa
Hyvinvointialueen strategiasta päätettiin marraskuussa, sen jälkeen, kun valmistelutyö oli aloitettu jo keväällä. Strategiassa näkyy meidän demareiden tavoitteet vahvasti. Olimme keskustelleet, jo aikaisemmin ongelmista, jotka koskevat hoidon ja hoivan laatua, palvelujen saatavuutta, henkilöstön riittävyyttä ja henkilöstön hyvinvointia. Nämä ovat asioita, jotka sosialidemokraattien mielestä strategiassa piti näkyä. Yhteinen tahtotilamme on, asioiden on hyvinvointialueella muututtava: terveyserojen on kavennuttava, palveluihin pääsyn on nopeuduttava, yhteydenottoihin on vastattava, henkilöstötilanteen on parannuttava ja henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava merkittävästi. Jatkossa haluamme saada tietoa näiden tavoitteiden toteutumisesta, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ja toimintoja muuttaa nopeastikin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaat ovat ottaneet paljon yhteyttä eri toimipisteiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä: Lakkautetaanko tai yhdistetäänkö toimipisteitä? Yhdenkään sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteen lakkauttamisesta tai yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä. Sen sijaan Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentamista olemme kiirehtineet, jotta saadaan toimivat ja laaja-alaiset sote-palvelut eri-ikäisille käyttäjille keskeiseltä paikalta. Loppusyksystä aloitamme hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvien asioiden käsittelyn. Kuitenkin vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet nykyisestä hyvinvointialueen palveluverkosta kattavat selvitykset.

Tulen keväällä kiertämään hyvinvointialueen eri asuinalueilla ja lähiöissä, tapaamaan alueen asukkaita ja kuuntelemaan heidän toiveita, näkemyksiä sekä palautteita palveluiden laadusta.

Asiakasmaksuja ei korotettu maksimiin
Marraskuussa päätettiin myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasmaksuista vuodelle 2023. Sosialidemokraattien ryhmä pyysi virkamiehiltä vertailua Vantaan ja Keravan asiakasmaksujen tasosta, jotta pystyimme tekemään päätöksiä tiedon pohjalta sen sijaan, että olisimme hyväksyneet maksimikorotuksia virkamiesten esityksestä. Aluevaltuusto päätti pitää asiakasmaksut monessa kohdassa ennallaan, Vantaan aiemmassa tasossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ainoa alue koko Suomessa, missä ei nostettu terveyskeskuksen lääkärin vastaanottomaksuja vuodelle 2023, vaan maksu pidettiin ennallaan. Lisäksi sosialidemokraattisen valtuustoryhmän esityksestä laskettiin lääkärin etävastaanottokäynnin maksua. Aikaisemmin maksu on ollut samansuuruinen, kuin terveysasemalla tapahtuva vastaanottokäynti. Etävastaanotolla ei voida hoitaa kaikkia asioita, mutta se nopeuttaa monien asioiden selvittelyä ja hoitoa sekä helpottaa niin lääkärin kuin asiakkaan/potilaan osallistumista vastaanotolle. Toivottavasti etävastaanoton pienempi hinta kannustaa asiakkaita ja potilaita käyttämään nykyistä enemmän etävastaanottoa.

Tarvitaan lisärahoitusta ja toiminta on saatava sujumaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat nousemaan seuraavina vuosina, joten lisärahoitusta valtiolta tarvitaan. Hyvinvointialueiden rahoituksesta päätetään eduskunnassa. Rahoitusta tarvitaan, jotta pystymme hoitamaan erimerkiksi alueemme ikääntyvän väestön, lapsiperheiden, nuorten sekä isoille kaupungeille tyypillisesti erilaisten väestöryhmien ongelmia riittävin resurssein, moniammatillisen henkilöstön toimesta. Tulevaisuudessa rahoituksen ja toiminnan painopistettä on muutettava vahvasti ennaltaehkäisevään työhön, hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Tähän toimintaan on otettava mukaan hyvinvointialueiden lisäksi kunnat ja erilaiset hyvinvointia edistävät järjestöt ja asukasyhteisöt, jotka toimivat jo nyt asukkaiden keskuudessa. Rahoituksen ja toiminnan varmistamiseksi tarvitsemme jatkossa hyvinvointialueiden toimintaa ymmärtäviä päätöksentekijöitä, kansanedustajia ja ministereitä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on käynnistänyt toimintansa monin paikoin onnistuneesti. Valitettavasti epäonnistumisiakin on tapahtunut ja on hyvä, että myös tiedotusvälineet nostavat niitä esiin. Ateriapalveluiden toiminta ei ole olut sitä, mitä on päätöksentekijöille luvattu ja mistä on kilpailutuksessa sovittu. Aluevaltuuston selostustilaisuudessa annettiin vahvaa viestiä virkamiehille, että virheet on korjattava ja vaadittava parempaa toimintaa palveluntuottajalta. Jos muutosta toiminnassa ei tapahdu, on käytettävä vahvempia keinoja.

Hyvinvointialueen vakituisen henkilöstön palkanmaksussa 13.1.2023 oli odotettavissa ongelmia jonkun verran, varsinkin erilaisten lisien osalta. Nyt olevan tiedon mukaan palkanmaksu on mennyt pääsääntöisesti hyvin. Niin työntekijät kuin esimiehet ovat sitoutuneet siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toiminnan siirto hyvinvointialueelle onnistuisi. Kiitos, jo tässä vaiheessa, tehdystä työstä, todella paljon.

Kun asiantuntevat päätöksentekijät ja virkamiehet voivat rauhassa keskittyä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, saamme jatkossa riittävästi tuloksellisia ja laadukkaampia palveluja.

Terveisin
Siku

Väärin sovittu tai väärin maksettu

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien nokkamiehiä ottaa päähän. Pääosa kunta-alan ammattiliitoista teki kolmivuotisen sopimuksen palkankorotusten ja perälautojen kera. Nyt edellä mainittujen järjestöjen johtajien mielestä kunta-alan sopimukset vaikeuttavat syksyllä käytävää yksityisen sektorin liittokierrosta.

Ketkähän liittokohtaisia sopimuksia ovat vuosikausia halunneet ja vaatineet? Katsokaapa ihan vaan omaan peiliin, herrat, sillä sitä saa mitä tilaa. Kun naisvaltaisille, pienipalkkaisille, julkisen sektorin työntekijöille on tulossa jotain, niin alkaa kauhea natina ja kitinä edellä mainituissa järjestöissä. Ne neuvottelevat julkisen sektorin palkoista, joille mandaatti kuuluu.

Palkka on saatava oikein ja sovitusti
Pääkaupunkiseudulla mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat jääneet työantajan toimesta palkanmaksujärjestelmän uudistuksen jalkoihin. Palkkaa ei ole tullut, sitä on tullut liian vähän tai liikaa johtuen palkanmaksua hallinnoivien yritysten järjestelmien heikkoudesta ja toimintatavoista. Nämä samanlaiset kertomukset toistuvat näköjään poikkeuksetta, kun kunnissa vaihdetaan palkanmaksujärjestelmiä. Työntekijät eivät saa vastauksia, koska esimiehet eivät osaa auttaa ja henkilöstöpäälliköt ohjaavat soittamaan palkanmaksua hoitavaan yritykseen.

Kun asiaan ei ole ajoissa ja tarpeeksi järeästi puututtu, ovat palkanmaksujärjestelmiä tuottavien yritysten huonot toimintamallit levinneet kuin sienet sateella kuntiin ja jatkossa myös hyvinvointialueille. Eikö kuntien johtajilla, henkilöstöpäälliköillä, pääluottamusmiehillä ja ammattiyhdistyksillä ole riittävästi keinoja puuttua tähän ongelmaan, jotta se saataisiin nopeasti ratkaistua? Miten asioiden selittely ja selvittely tai pahimmassa tapauksessa käsien levittely auttavat työntekijöitä, joilla vuokrat ja velat erääntyvät?

Työnantajan velvollisuus on maksaa palkkaa tehdystä työstä sovittuna aikana ja työntekijän velvollisuus on tehdä työtä palkan saadakseen. Jos maksu viivästyy, on työntekijä ansainnut palkan lisäksi viivästyskorot. Jos ongelma ei ratkea, ei työntekijällä ole työvelvoitettakaan.

Terveisin
Siku

Tasa-arvoinen palkkaus – utopiaako?

Työntekijöiden tasa-arvoinen palkkaus ja palkan suuruuden määrittely työn vaativuuden arvioinnin mukaan on edelleen ongelma miesten ja naisten välillä. Vuosikymmeniä on keskusteltu siitä, kuinka naisten euro on vain n. 85 senttiä miesten eurosta. Syyksi väitetään edelleenkin eri tehtävien jakautumista nais- ja miesvaltaisiin aloihin ja että julkisella sektorilla on vaikeaa laskea työn tuottavuutta. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan mielestäni taustalla vaikuttavat, aikansa eläneet, historialliset syyt.

Kävin muutama vuosi sitten keskustelua Vantaan henkilöstöpäällikön kanssa siitä, että miksi Vantaan palkkausjärjestelmiä ja työn vaativuutta ei vertailla eri tulosalueiden (Sosiaali- ja terveystoimi, tekninen toimi, jne.) henkilöstöryhmien kesken. Miksi insinöörin (ammattikorkeakoulutettu) lähtöpalkka on n. 600-1000 euroa enemmän kuin sairaanhoitajan (ammattikorkeakoulutettu). Vastaus silloin oli, että Vantaan palkkarahat eivät riittäisi, mikäli sairaanhoitajan, lähihoitajan tai terveydenhoitajan työn vaativuutta verrattaisiin insinööriin tai muihin teknisiin ammattialoihin. Toinen väite teknisten alojen parempaan palkkaukseen oli, että kuntasektorille on vaikea saada insinöörejä töihin. No, nyt tilanne on myös sama sairaanhoitajien ja lähihoitajien osalta, mutta mitään muutosta työnantaja ei ole halukas tekemään hoito- ja hoiva-alojen työntekijöiden palkkauksen korjaamiseksi.

Valitettavaa on myös, että monessa kaupungissa ja kunnassa naiset vastaavat henkilöstöhallinnosta ja ovat johtavissa tehtävissä, mutta naisvaltaisten alojen palkkauksessa tämä ei ole näkynyt. Onko niin, että naisjohtajia ei kiinnosta naisvaltaisten alojen parantaminen? Tältä ajatukselta ei voi välttyä, koska niin olemattomia ovat edistysaskeleet vuosien saatossa olleet.

Tarvitaan ulkopuolisia selvityksiä, mutta näihin ei kuntatyönantaja ole halukas. Selvityksiin kuuluvat palkkojen ja niiden erojen julkistaminen, tasa-arvosuunnitelma, palkkaselvitykset ja työn vaativuuden vertailtavuus eri tulosalueiden kesken. Nämä nostaisivat esiin konkreettisesti ja ennen kaikkea avoimesti esiin sen, mistä tehtävistä pitäisi maksaa korkeampaa palkkaa. Tätä työnantaja ei ole halukas tekemään.

Vantaa on monessa asiassa edelläkävijä, sitä se voisi olla myös tasa-arvoisen palkkauksen edistämisessä.

SDP:n puoluekokous kesäkuussa Tampereella
Uudenmaan Sosialidemokraateilla on meneillään jäsenäänestys puoluekokousedustajista. Vantaalaiset demarit äänestävät omat edustajansa puoluekokoukseen ja minä olen ehdokkaana numerolla 18. Jäsenäänestys on mahdollista internetissä vielä 4.3 saakka ja tämän jälkeen uurnavaalina eri puolilta Vantaata 16-30.3. Hyvä jäsen, muista äänestää.

Etkö halua enää sähköpostia?
Mikäli et halua enää sähköpostia minulta, niin laita viestiä, jotta tiedän poistaa sinut postituslistalta.

Terveisin

Siku

Hoidetaan terveyttä ja ennaltaehkäistään sairauksia hyvillä palveluilla

Tarvitaan palveluita, jotka luovat turvallisuutta ja auttavat silloin, kun siihen on tarve. Terveydestä pidetään huolta toimivilla palveluilla. Terveenä pysyminen ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta. Asiakasmaksut, lääkekorvaukset ja matkakorvaukset eivät saa muodostua esteeksi hyvälle hoidolle.  Oikeus ja pääsy hyvään hoitoon kuuluu kaikille. Ajoissa. (lisää…)

Nyt on aika herätä: 3 syytä, miksi äänestää demari eduskuntaan!

Eduskuntavaalit tarkoittaa 200 ihmisen valintaa päättämään siitä, kuinka Suomea johdetaan seuraavat neljä vuotta. Ei ole yhdentekevää, ketä nämä 200 valituksi tulevaa kansanedustajaa ovat. He ovat avainasemassa siinä, millaisia lakeja säädetään ja mihin rahaa suunnataan. Nyt ei ole aika nukkua vaan olla hereillä asioissa, jotka vaikuttavat jokaisen meidän elämään. (lisää…)

Nollasopimus ei takaa työtunteja, miten silloin palkalla pärjää?

Yhä useammalla työntekijällä on vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa painiessa on pääkaupunkiseudulla monen tavallisen ihmisen tasapainoteltava tulojen ja menojen kanssa päivittäin. Työsuhteet ovat usein silppua, pätkiä, määrä-aikaisia ja osa-aikaisia. Varmuutta seuraavan viikon tai kuukauden työtunneista ja palkasta ei ole. Yhdellä työntekijällä saattaa olla useita eri työnantajia ja henkilöstövuokrausfirmat tahkoavat tulosta. (lisää…)

Perutaan aktiivimalli!

Muistan, kuinka reilu vuosi sitten seisoin Senaatintorilla Ääni työttömälle -mielenosoituksessa. Mielenosoitus oli vastalause Sipilän hallituksen työttömyysturvan uudistukselle, joka jo silloin nähtiin toimimattomaksi. Aktiivimalli on raippamalli, totesin jo tuolloin. (lisää…)

Palkalla on pärjättävä!

Karut kertomukset suomalaisesta köyhyydestä, syrjäytymisestä ja tilanteesta ulospääsyn toivottomuudesta nousevat yhä useammin esille. Hyvä, että tavallisten ihmisten tarinat tulee julki, sillä kasvavaan vääryyteen olisi pitänyt jo aikoja sitten reagoida. (lisää…)

Mielipidekirjoitus: Sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille tehty yleistyöaikaan siirtyminen on toteutettu huonosti

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmisen vastaus (Vantaan Sanomat 27.10.2018) Martinlaakson terveyskeskuslääkärille yleistyöaikaan siirtymisestä oli vajavainen ja työntekijöiden vapaa-aikaa vähättelevä. (lisää…)

Perhevapaauudistuksen aika on NYT

Isäni oli tärkeä ja ikävä isää kohtaan ei häviä koskaan. Muistan vuosien jälkeenkin, että meillä oli samantapainen huumori, samanlainen tapa tehdä asioita ja reagoida eri tilanteisiin.  Jokaisella pitäisi olla elämässään isähahmo, jonka kanssa voi tehdä erilaisia asioita, kuin äidin kanssa. Oli tuo hahmo sitten kuka tahansa. (lisää…)

Sipilän hallitus voi ratkaista kiistan irtisanomislaista

Maanantaina alkoi JHL:n kahden päivän lakko. Julkisuudessa on nostettu esiin syyttävä sormi kohti JHL:a ja työntekijöitä siitä, että lapset ja vanhukset jäävät ilman ruokaa ja siistejä tiloja.  Nykyhallituksen 3,5 vuoden aikana lapsilta ja vanhuksilta on leikattu surutta. Se on vain julkisuudessa todettu, mutta ei hallitusta ole syytetty heitteillejätöstä. (lisää…)