ammattiyhdistysliike

Sipilän hallitus voi ratkaista kiistan irtisanomislaista

Maanantaina alkoi JHL:n kahden päivän lakko. Julkisuudessa on nostettu esiin syyttävä sormi kohti JHL:a ja työntekijöitä siitä, että lapset ja vanhukset jäävät ilman ruokaa ja siistejä tiloja.  Nykyhallituksen 3,5 vuoden aikana lapsilta ja vanhuksilta on leikattu surutta. Se on vain julkisuudessa todettu, mutta ei hallitusta ole syytetty heitteillejätöstä. (lisää…)

Irtisanomissuojan heikentäminen on viimeinen niitti

Sipilän hallitus haluaa heikentää jälleen kerran työntekijän asemaa, tällä kertaa murentamalla irtisanomissuojaa.  Lakimuutos koskee työntekijöitä, jotka työskentelevät alle 20 työntekijän yrityksissä. Jos Sipilän aikeet menevät läpi, jatkossa irtisanominen on mahdollista joskus keksittyjenkin syiden perusteella. (lisää…)

Ammattiyhdistysliike ajattelee jäsentensä tulevaisuutta

Sipilän hallituksen kehysriihessä esittelemät ajatukset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua työntekijöiden oikeuksista ja asemasta yhteiskunnassa. Ihmettelin kovasti viime viikolla A-studiossa esiintyneen yrittäjätaustaisen kansanedustajan kommentteja siitä, että ammattiyhdistysliike on 1970-luvulle jämähtänyt EI-liike. Omalla kokemuksellani ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta voin sanoa, että me katsomme tulevaisuuteen.

(lisää…)

Aktiivimalli on raippamalli

Maan hallituksen säätämä laki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Sen mukaan työttömän on tehtävä kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana 18 tuntia palkkatyötä, ansaitsemaan yritystoiminnassa tai oltava TE-toimistojen työllisyyttä edistävässä palvelussa. Mitä tapahtuu, jos tässä ei onnistu? No, silloin alkaa raippa viuhua, vaikka työtön olisi kuinka aktiivisesti edellä mainittuihin toimintoihin yrittänyt hakeutua.

Kenenkään toiveammattina ei ole olla työtön. Silti se on ollut tai saattaa olla jossain vaiheessa kenen tahansa kohtalo. Silloin jokainen meistä haluaisi mahdollisuuksia uusiin urapolkuihin, ammatinvalintoihin ja työllistymiseen. Sitä tämä hallitus ei halua työttömille tarjota.

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömältä leikataan työttömyysturvaa, jos hän ei pysty täyttämään hallituksen asettamaa aktiivisuusvelvoitetta. Kun yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitänsä, niin hallitus rankaisee siitä työttömäksi joutuneita. Hallitus tietää, että jokaista työpaikkaa kohden on seitsemän työnhakijaa. Onko tämä mielestäsi tasa-arvoista?

Lisäksi hallituksen toimenpiteet eivät jää tähän, sillä aktiivimallia seuraa aktiivimalli 2, joka on hallituksessa työn alla. Tässä seuraavassa mallissa työntekijä pakotetaan hakemaan työpaikkaa kerran viikossa, vaikka ammattitaitoa tai oman alan työtä ei olisikaan saatavilla. Kuulostaako tämäkään järkevältä?

Maan hallitukselle on tarjottu useita keinoja paremman työllisyyspolitiikan luomiseksi. Viimeksi työttömien työllistymisturvan kehittämisestä tuli esitys SAK:lta. Rangaistuksilla pelottelun sijaan kannustetaan työttömiä työnhakuun takaamalla heille laadukkaat palvelut ja kannattava mahdollisuus lyhyenkin työn vastaanottamiseen. Työllistymisen pitää antaa toivoa tulevasta. Sen maan hallitus on halunnut täysin sivuuttaa.

On muistettava, että hallitus on kohdistanut työttömyysturvaan lukuisia leikkauksia viime vuosina. Lupauksistaan huolimatta, se on lähtenyt leikkaamaan työttömien turvaa, vaikka asiasta oli toisin sovittu kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Hallitus on siis osoittanut toimillaan ja puheillaan, että se haluaa nujertaa ammattiyhdistysliikkeen lopullisesti.

Tässä tilanteessa joukkovoiman käyttö mielenosoitukseen hallitusta vastaan on täysin oikeutettua. Siksi minä ja moni muu olemme perjantaina 2.2 osoittamassa mieltämme maan hallitusta vastaan. Haluan, että myös sinä olet paikalla!

Terveisin Sirkka-Liisa