Vantaa-Kerava

Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen palveluverkot ovat asukkaita varten

Vantaan tulevan hyvinvointikeskuksen sijoittuminen Tikkurilaan on vellonut viime viikon keskusteluissa. Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmän nosti asian keskusteluun valtuustoinfossa, koska sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan linjauksia ja päätöksiä hyvinvointikeskuksen sijaintiin Jokiniemessä on kyseenalaistettu kaupungin toisella toimialalla.

On aivan älytöntä resurssien hukkaan heittämistä, että samaan aikaan kaupunkiympäristön toimialalla operoidaan hyvinvointikeskukselle suunnitellulle tontille yritysrakentamista ja että asiasta ei riittävästi vaivauduta informoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan johtoa. Asiasta on viestitetty jo useampaan kertaan kaupunginjohtoon. Valitettavasti kaupunginjohto ei ole asiaa päätökseen saattanut, vaan on antanut eriaikaisen valmistelun edetä kaupunkiympäristön toimialalla ja antanut eriävien kantojen velloa hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta näin pitkään.

Hyvinvointikeskuksen tontin paikka on ratkaistava nopeasti, jotta rakennushanke pääsee toden teolla vauhtiin. Tikkurilaan rakentuvaa hyvinvointikeskusta tarvitaan tulevan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen asukkaille jo seuraavina vuosina, eikä suinkaan vasta 2030-luvulla, jota toisen tonttipaikan hakeminen todellisuudessa tarkoittaisi.

Some-keskustelulla ei ratkaista sosiaali- ja terveysasemien sijoittumista
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuutetut seuraavat myös mielenkiinnolla kyseistä prosessia. Osa on intoutunut käymään keskusteluja hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta sosiaalisessa mediassa. Eräs vantaalainen aluevaltuutettu oli sitä mieltä, että Tikkurilaan rakentuva hyvinvointikeskus voisi aivan hyvin sijoittua Tikkurilan alueella muualle kuin Jokiniemeen, vaikka toisesta tontista ei varmuutta olekaan.

Samaan keskusteluun em. aluevaltuutettu myös esitti, että Koivukylän sosiaali- ja terveysasema voitaisiin lakkauttaa, koska Koivukylän alueen asukkaat voivat aivan hyvin käydä asioimassa Tikkurilassa, aivan kuten 1980-luvulla. Ilmeisesti aluevaltuutettu ei miettinyt ollenkaan sitä, miten sote-palvelujen tarve ja saatavuus hoidettaisiin tai miten paljon 1980-luvun jälkeen Vantaan väestö on kasvanut myös Tikkurilan ja Koivukylän palvelualueella. Mielestäni aluevaltuutetun mielipide kertoo enemmän aluevaltuutetusta itsestään kuin siitä, miten saadaan hyvinvointialueelle mahdollisimman toimiva ja kattava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen verkosto.

Palveluverkkosuunnitelmat ovat tekeillä
Palveluverkkosuunnitelmaa seuraaville vuosille tehdään niin Vantaalla kuin Vantaa-Keravan hyvinvointialueella parhaillaan ja niistä päätetään molemmissa valtuustoissa tänä syksynä. Siksi onkin syytä tehdä yhteistyötä niin Vantaan ja Keravan kaupunkien eri toimialojen kuin hyvinvointialueen palveluverkkoa suunnittelevien virkamiesten, poliittisten päättäjien, asukkaiden ja alueen järjestöjen kesken.

Tavoitteena on saada palveluverkoista mahdollisimman toimivat ja molempien kaupunkien sekä hyvinvointialueen asukkaita palveleva verkosto. Palvelujen kannalta on tärkeää, että asukkaat pääsevät palvelujen piiriin niin julkisilla liikennevälineillä kuin digitaalisesti. Lisäksi palveluja on tarjottava myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hyvää kevättä ja lähestyvää Vappua!

Terveisin
Siku

Aluevaltuuston hallintosääntö ja Vantaan strategia, kumpikin valtuutettujen työkaluja

Vaalikampanjan lopulla ilmennyt korona on selätetty. Onneksi tauti tuli lievänä, koska kaikki rokotteet oli otettu. Minulla on ollut kaksi viikkoa aikaa sulatella aluevaaleissa saamaani äänimäärää ja äänestäjien antamaa, suurta luottamusta. Hieman epätietoisin tuntein mietin, mitä odotuksia äänestäjillä on ja miten pystyn vastaamaan niihin odotuksiin.

Tehtävä aluevaltuutettuna alkaa
Varsinaiset Vantaa-Kerava aluevaltuutetun tehtävät alkavat maaliskuussa, mutta hyvinvointialueen toimintaa valmistelevat henkilöt ovat ottaneet jo yhteyttä meihin aluevaltuutettuihin. Ensi viikolla alkavat koulutukset ja neuvottelut poliittisten ryhmien kesken on aloitettu mm. aluehallituksen ja lautakuntien edustajista. Maaliskuun alussa Vantaa-Kerava aluevaltuutetuille pidetään harjoittelukokous ja varsinainen ensimmäisen aluevaltuuston kokous pidetään 8.3.

Ensimmäisinä tehtävinä aluevaltuutetuilla on tehdä päätöksiä, joilla organisaatio saadaan ns. ylös nostettua ja toiminta rakennettua toimivaksi tämän vuoden aikana. Yksi aluevaltuuston tärkeimmistä tehtävistä, heti alkuun, on hallintosäännöstä päättäminen, jonka soveltaminen alkaa päätöksen hyväksynnän jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava hallintosääntö, jossa määritellään johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Hallintosääntö on hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline eli meille aluevaltuutetuille varsin tärkeä työkalu.

Hyvinvointialueen henkilöstö mukaan toiminnan kehittämiseen
Hallintosääntömallissa on myös maininta henkilöstöjaostosta. Henkilöstöjaoston tehtävänä on mm. kehittää henkilöstöhallintoa, vaikuttaa aktiivisesti ajankohtaisiin henkilöstöä koskeviin asioihin sekä vastata osaltaan henkilöstön rekrytoinnista. Lisäksi kyseisen jaoston tehtävänä olisi laatia yleisohjeet henkilöstöhallinnon toteuttamiselle. Tällainen aluehallituksen alainen jaosto on syytä perustaa, koska se vahvistaisi henkilöstöpolitiikan toteutumista myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on mielestäni usein jätetty henkilöstön mielipiteet, ideat ja toiveet huomioimatta. Esitykset henkilöstön mukaan ottamisesta palvelujen, palveluprosessien ja esim. monialaisen yhteistyön suunnitteluun tulivat esiin monen ehdokkaan vaalikampanjassa.

On siis tärkeää, että henkilöstön edustajien tulisi olla mukana myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen hallinnossa. Henkilöstön edustajalle annettaisiin läsnäolo- ja puheoikeus erityisesti henkilöstöjaoston kokouksiin. Henkilöstön edustajien osallistumisesta päätösten valmisteluun on hyviä kokemuksia esim. monesta kunnasta.

Vantaan strategian on vahvistettava asukkaiden osallisuutta
Vantaan valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Vantaan strategia vuosille 2022-2025. Omassa puheenvuorossani totesin, että Vantaan keskukset/lähiöt ovat nähneet useita projekteja, suunnitelmia, kilpailutuksia ja rakentamishankkeita, mutta toteutuminen on ollut monin paikoin surkeaa. Vantaan kaupunkikeskukset tarvitsevatkin tavoitteellisen peruskorjaus-, purkamis- ja täydennysrakentamisen suunnitelmat, joihin sitoutetaan eri toimijat mukaan esim. erillissopimuksin.

Asukkaiden kiinnostuminen omasta elinympäristöstä ja aktiivisuus asuinalueensa muuttamiseen vaatii tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksista ja päätöksenteon menetelmistä. Tähän kuuluu myös vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin esim. äänestäminen. Vantaa on ollut erinäisissä vaaleissa huonoimmin äänestävien joukossa. Vaikka äänestysprosentin kasvu on ollut Vantaalla sitovana tavoitteena, siihen ei ole pystytty vaikuttamaan. Aluevaaleissa olimme jumbosijalla ja eikä kuntavaalitkaan hyvin menneet, alle 50%:n äänestysaktiivisuudella.

Siksi strategian toimenpiteitä on kohdistettava demokratiakasvatukseen ja demokraattisten päätöksentekomallien tietoisuuden vahvistamiseen. Demokratiakasvatus aloitetaan jo lapsuudessa ja sen tulisi jatkua olennaisena osana kansalaistaitoja, läpi koulutuspolun.

Hyvää talven jatkoa

Terveisin
Siku