Vantaa-Kerava

01joulu

Hakunilan terveysasemapalvelut jatkuvat Länsimäessä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on yhdeksän terveysasemaa, joista Hakunilan terveysaseman toiminta on siirretty Länsimäen terveysasemalle, Hakunilan terveysaseman sisäilman ja vesivahinkojen korjausten takia. Hakunilan terveysasema toimii myös vuonna 2025 Länsimäessä ja alueelta etsitään aktiivisesti uutta väistötilaa. Uusi Hakunila-Länsimäen perhe- ja terveyskeskus on nostettu investointisuunnitelmassa korkealle, vuosille 2027-2029, ja tonttia etsitään yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.

Uuden väistötilan löytäminen hankalaa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkko on vahvistettu aluevaltuustossa. Valitettavasti kaikki hyvinvointialueen terveysasemien tilat eivät ole ongelmattomia, johtuen esimerkiksi vanhoista tiloista, ahtaudesta tai sisäilmasta. Hakunilan terveysaseman tilat olisi pitänyt peruskorjata jo vuosia sitten tai etsiä uusi tila Hakunilan alueelta. Valitettavasti aiempina vuosina Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden uudistaminen ja uusiin tiloihin investoiminen on ollut jäissä, varsinkin itä-Vantaalla, koska odotettiin hyvinvointialueuudistusta. Nyt kun uudistus on toteutunut, niin Vantaa vuokraa tiloja hyvinvointialueelle ja laskuttaa edelleen Hakunilan terveysturvattomista tiloista vuokraa hyvinvointialueelta.

Hakunilan terveysaseman tiloissa on toiminut myös seniorikuntosali Vantaan liikuntapalvelujen tuottamana vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimesta. Kuntosali nyt suljettu, koska terveysasema on suljettu. Hakunila on hyvä esimerkki siitä, kuinka asukkaiden peruspalveluita ja toimintojen järjestämisen vastuuta pompotellaan sekä hyvinvointialueen että Vantaan kaupungin välillä. Kuntosalin tulevaisuudesta ei ole tietoa, vaan nyt tilat ja laitteet seisovat tyhjillään. Kyseinen sali ei ole ollut vain harjoittelupaikka vaan tuonut apua ikäihmisten yksinäisyyteen. Kyseisen kuntosalin tilaongelma Hakunilassa on jotenkin ratkaistava Vantaan kaupungin toimesta.

Laadukkaita sotepe-palveluita ei tunnisteta vetovoimatekijöiksi ja kilpailuvaltiksi
Sekä Vantaa että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haluavat edistää mielikuvaa, että alueella on laadukkaat palvelut, toiminnan mahdollisuuksia ja viihtyisä ympäristö. Toistetaan että alueella on hyvä asua, tehdä työtä, harrastaa ja nauttia niin julkisista kuin yksityisistä palveluista. Alueen vetovoimaa, kilpailukykyä ja ammattitaitoisen työvoiman tarvetta pidetään merkityksellisenä elinvoimaa edistävinä tekijöinä.

Valitettavasti edellä mainitut tavoitteet eivät ole merkityksellisiä, kun on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastuslaitoksen palveluista ja toimitiloista. Silloin olemassa olevien ongelmien ratkaisemisella ei ole merkitystä palveluverkolle, palvelujen saatavuudelle, henkilöstön hyvinvointiin ja pysyvyyteen. Sen sijaan ongelmia siirrellään kaupungista hyvinvointialueelle ja päinvastoin.

Siksi on erittäin tärkeää, että Vantaan ja Keravan kaupungeilla sekä hyvinvointialueella on yhteinen neuvotteleva toimielin, jonka tarkoituksena on hakea ratkaisuja kaupunkien ja hyvinvointialueen rajapinnassa oleviin asioihin, kuten vuokrattaviin kiinteistöihin, palveluverkon kehittämiseen, järjestö- ja nuorisotyöhön, kouluterveydenhuollon ongelmiin ja asukkaiden hyvinvointia sekä terveyttä edistäviin kysymyksiin. Jatkossa tarvitaan joko valtion isompaa vastuuta ja rahoitusta hyvinvointialueiden tilojen investointeihin tai säädöksiä siitä, miten kaupungit ja hyvinvointialueet ratkovat mm. kiinteistöihin liittyviä ongelmia.

Terveisin
Siku

07marras

Talousarviot esitetään joka syksy, mutta Elmon uimahalli etenee hitaasti

Vantaan vuoden 2023 talousarvio hyväksytään lopullisesti valtuustossa 14.11. Sosialidemokraattien määrärahaesitykset kohdistuivat pääsääntöisesti kaupungin henkilöstöön sekä lapsiin ja nuoriin. Esityksemme henkilöstön palkkauksen, henkilöstön saatavuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen menestyivät odotettua paremmin. Työntekijöitä on arvostettava ja Vantaan on oltava hyvä työnantaja, jotta ammattitaitoinen henkilöstö myös pysyy Vantaalla.

Esityksemme kouluruoan arvostushankkeesta menestyi. Se tarkoittaa ateriamäärärahojen suunnitelmallista nostoa nyt ja seuraavina vuosina. Samoin osana hanketta edistetään kouluruokailun kulttuuria. Koulujen pitkät lomat voivat aiheuttaa perheissä ongelmia. Esityksestämme, osana perhe- ja työelämän yhteensovittamista, pilotoidaan koululaisten syys- ja hiihtolomiin ohjattua toimintaa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio
Hyvinvointialueen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys julkaistiin viime torstaina. Julkaistu talousarvioesitys mahdollistaa sen, että tarjoamme asukkaille laadukkaat palvelut nykyisen palveluverkon kautta ja varmistetaan henkilöstön saatavuus. Kärkitavoitteina on, että palveluihin on päästävä nykyistä nopeammin, henkilöstötilanteen on muututtava paremmaksi ja henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava. Hyvinvointialueen talousarvio ja -suunnitelma hyväksytään aluevaltuuston joulukuun kokouksessa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista tuotetaan 60% ostopalveluina, mikä on toiminnan kustannusten, huoltovarmuuden ja ennustettavuuden kannalta erittäin huono tilanne. Yksityisillä palveluntuottajilla on hintojen nostopaine todella kova, jopa 20-30%. Samasta asiasta on kyse, kun Attendo irtisanoo merkittävän osan sopimuksista, joita sillä on vanhusten hoivakodeissa. Myös muut yritykset ovat tehneet näin. Siksi hyvinvointialueella on tehtävä palveluihin muutoksia siten, että nykyistä suurempi osa palveluista tuotetaan ns. omana toimintana.

Elmon uimahalli odottaa rakentajia
Koillis-Vantaan uimahallia on odotettu 1980-luvulta lähtien. Jo edellisellä kaudella valtuustossa ja virkamiehiltä löytyi yhteinen tahtotila Elmon uimahallin toteuttamisesta. Talousarviossa näkyy myös Elmon uimahallin rakentamiseen varatut määrärahat ja aikataulut, samoin alustavat suunnitelmat on tehty. Kuitenkin suunnitelmien eteneminen toiminnaksi on todella hidasta. Virkamiesten tahtotila näyttääkin olevan edelleen se, että Koillis-Vantaalle rakennettavia palveluja, jota myös Elmon uimahalli on, ei tarvitse kiirehtiä.

Syksyllä 2021 kaadettiin Elmon urheilupuiston alueelta puut, sen jälkeen maastossa ei ole tapahtunut mitään. Viimeisin tieto on, että alueen esirakentaminen alkaisi loppuvuodesta. No, toki joulukuun viimeinen viikkokin on loppuvuotta, mutta kiire tulee, jos kaikki rakentamisen vaiheet etenevät näin takkuisesti.

Minä ja monet muut poliittiset päättäjät ovat tehneet paljon työtä sen eteen, että Elmon uimahalli valmistuu vuonna 2025. Asiasta on myös yhdessä Vantaan valtuustossa päätöksiä tehty. Siksi Elmon uimahallin rakentamisen toteuttaminen aikataulussa on tehtävä siten, kuin se on yhdessä poliitikkojen ja virkamiesten kanssa sovittu.

Oikein hyvää ja raikasta marraskuuta!

Terveisin
Siku

27huhti

Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen palveluverkot ovat asukkaita varten

Vantaan tulevan hyvinvointikeskuksen sijoittuminen Tikkurilaan on vellonut viime viikon keskusteluissa. Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmän nosti asian keskusteluun valtuustoinfossa, koska sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan linjauksia ja päätöksiä hyvinvointikeskuksen sijaintiin Jokiniemessä on kyseenalaistettu kaupungin toisella toimialalla.

On aivan älytöntä resurssien hukkaan heittämistä, että samaan aikaan kaupunkiympäristön toimialalla operoidaan hyvinvointikeskukselle suunnitellulle tontille yritysrakentamista ja että asiasta ei riittävästi vaivauduta informoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan johtoa. Asiasta on viestitetty jo useampaan kertaan kaupunginjohtoon. Valitettavasti kaupunginjohto ei ole asiaa päätökseen saattanut, vaan on antanut eriaikaisen valmistelun edetä kaupunkiympäristön toimialalla ja antanut eriävien kantojen velloa hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta näin pitkään.

Hyvinvointikeskuksen tontin paikka on ratkaistava nopeasti, jotta rakennushanke pääsee toden teolla vauhtiin. Tikkurilaan rakentuvaa hyvinvointikeskusta tarvitaan tulevan Vantaa-Keravan hyvinvointialueen asukkaille jo seuraavina vuosina, eikä suinkaan vasta 2030-luvulla, jota toisen tonttipaikan hakeminen todellisuudessa tarkoittaisi.

Some-keskustelulla ei ratkaista sosiaali- ja terveysasemien sijoittumista
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuutetut seuraavat myös mielenkiinnolla kyseistä prosessia. Osa on intoutunut käymään keskusteluja hyvinvointikeskuksen sijoittumisesta sosiaalisessa mediassa. Eräs vantaalainen aluevaltuutettu oli sitä mieltä, että Tikkurilaan rakentuva hyvinvointikeskus voisi aivan hyvin sijoittua Tikkurilan alueella muualle kuin Jokiniemeen, vaikka toisesta tontista ei varmuutta olekaan.

Samaan keskusteluun em. aluevaltuutettu myös esitti, että Koivukylän sosiaali- ja terveysasema voitaisiin lakkauttaa, koska Koivukylän alueen asukkaat voivat aivan hyvin käydä asioimassa Tikkurilassa, aivan kuten 1980-luvulla. Ilmeisesti aluevaltuutettu ei miettinyt ollenkaan sitä, miten sote-palvelujen tarve ja saatavuus hoidettaisiin tai miten paljon 1980-luvun jälkeen Vantaan väestö on kasvanut myös Tikkurilan ja Koivukylän palvelualueella. Mielestäni aluevaltuutetun mielipide kertoo enemmän aluevaltuutetusta itsestään kuin siitä, miten saadaan hyvinvointialueelle mahdollisimman toimiva ja kattava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen verkosto.

Palveluverkkosuunnitelmat ovat tekeillä
Palveluverkkosuunnitelmaa seuraaville vuosille tehdään niin Vantaalla kuin Vantaa-Keravan hyvinvointialueella parhaillaan ja niistä päätetään molemmissa valtuustoissa tänä syksynä. Siksi onkin syytä tehdä yhteistyötä niin Vantaan ja Keravan kaupunkien eri toimialojen kuin hyvinvointialueen palveluverkkoa suunnittelevien virkamiesten, poliittisten päättäjien, asukkaiden ja alueen järjestöjen kesken.

Tavoitteena on saada palveluverkoista mahdollisimman toimivat ja molempien kaupunkien sekä hyvinvointialueen asukkaita palveleva verkosto. Palvelujen kannalta on tärkeää, että asukkaat pääsevät palvelujen piiriin niin julkisilla liikennevälineillä kuin digitaalisesti. Lisäksi palveluja on tarjottava myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hyvää kevättä ja lähestyvää Vappua!

Terveisin
Siku

06helmi

Aluevaltuuston hallintosääntö ja Vantaan strategia, kumpikin valtuutettujen työkaluja

Vaalikampanjan lopulla ilmennyt korona on selätetty. Onneksi tauti tuli lievänä, koska kaikki rokotteet oli otettu. Minulla on ollut kaksi viikkoa aikaa sulatella aluevaaleissa saamaani äänimäärää ja äänestäjien antamaa, suurta luottamusta. Hieman epätietoisin tuntein mietin, mitä odotuksia äänestäjillä on ja miten pystyn vastaamaan niihin odotuksiin.

Tehtävä aluevaltuutettuna alkaa
Varsinaiset Vantaa-Kerava aluevaltuutetun tehtävät alkavat maaliskuussa, mutta hyvinvointialueen toimintaa valmistelevat henkilöt ovat ottaneet jo yhteyttä meihin aluevaltuutettuihin. Ensi viikolla alkavat koulutukset ja neuvottelut poliittisten ryhmien kesken on aloitettu mm. aluehallituksen ja lautakuntien edustajista. Maaliskuun alussa Vantaa-Kerava aluevaltuutetuille pidetään harjoittelukokous ja varsinainen ensimmäisen aluevaltuuston kokous pidetään 8.3.

Ensimmäisinä tehtävinä aluevaltuutetuilla on tehdä päätöksiä, joilla organisaatio saadaan ns. ylös nostettua ja toiminta rakennettua toimivaksi tämän vuoden aikana. Yksi aluevaltuuston tärkeimmistä tehtävistä, heti alkuun, on hallintosäännöstä päättäminen, jonka soveltaminen alkaa päätöksen hyväksynnän jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava hallintosääntö, jossa määritellään johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Hallintosääntö on hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline eli meille aluevaltuutetuille varsin tärkeä työkalu.

Hyvinvointialueen henkilöstö mukaan toiminnan kehittämiseen
Hallintosääntömallissa on myös maininta henkilöstöjaostosta. Henkilöstöjaoston tehtävänä on mm. kehittää henkilöstöhallintoa, vaikuttaa aktiivisesti ajankohtaisiin henkilöstöä koskeviin asioihin sekä vastata osaltaan henkilöstön rekrytoinnista. Lisäksi kyseisen jaoston tehtävänä olisi laatia yleisohjeet henkilöstöhallinnon toteuttamiselle. Tällainen aluehallituksen alainen jaosto on syytä perustaa, koska se vahvistaisi henkilöstöpolitiikan toteutumista myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on mielestäni usein jätetty henkilöstön mielipiteet, ideat ja toiveet huomioimatta. Esitykset henkilöstön mukaan ottamisesta palvelujen, palveluprosessien ja esim. monialaisen yhteistyön suunnitteluun tulivat esiin monen ehdokkaan vaalikampanjassa.

On siis tärkeää, että henkilöstön edustajien tulisi olla mukana myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen hallinnossa. Henkilöstön edustajalle annettaisiin läsnäolo- ja puheoikeus erityisesti henkilöstöjaoston kokouksiin. Henkilöstön edustajien osallistumisesta päätösten valmisteluun on hyviä kokemuksia esim. monesta kunnasta.

Vantaan strategian on vahvistettava asukkaiden osallisuutta
Vantaan valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Vantaan strategia vuosille 2022-2025. Omassa puheenvuorossani totesin, että Vantaan keskukset/lähiöt ovat nähneet useita projekteja, suunnitelmia, kilpailutuksia ja rakentamishankkeita, mutta toteutuminen on ollut monin paikoin surkeaa. Vantaan kaupunkikeskukset tarvitsevatkin tavoitteellisen peruskorjaus-, purkamis- ja täydennysrakentamisen suunnitelmat, joihin sitoutetaan eri toimijat mukaan esim. erillissopimuksin.

Asukkaiden kiinnostuminen omasta elinympäristöstä ja aktiivisuus asuinalueensa muuttamiseen vaatii tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksista ja päätöksenteon menetelmistä. Tähän kuuluu myös vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin esim. äänestäminen. Vantaa on ollut erinäisissä vaaleissa huonoimmin äänestävien joukossa. Vaikka äänestysprosentin kasvu on ollut Vantaalla sitovana tavoitteena, siihen ei ole pystytty vaikuttamaan. Aluevaaleissa olimme jumbosijalla ja eikä kuntavaalitkaan hyvin menneet, alle 50%:n äänestysaktiivisuudella.

Siksi strategian toimenpiteitä on kohdistettava demokratiakasvatukseen ja demokraattisten päätöksentekomallien tietoisuuden vahvistamiseen. Demokratiakasvatus aloitetaan jo lapsuudessa ja sen tulisi jatkua olennaisena osana kansalaistaitoja, läpi koulutuspolun.

Hyvää talven jatkoa

Terveisin
Siku