sote-palvelut

27huhti

Kehysriihessä talouden kasvuun tähtäävät toimet loistivat poissaolollaan

Maan hallituksen säästötoimet kohdistuvat edelleen sote-palveluihin, järjestöavustuksiin ja kuntien rahoitukseen. Toimenpiteiksi valittiin jo päätettyjen linjausten viimeistely ja talouden ongelmien näpertely. Sen sijaan talouden kasvua vahvistavat toimet olivat lähinnä kosmeettisia, joista eniten hyötyvät hyvätuloiset.

Hallituksen säästöt hidastavat talouskasvua ja elvyttäviä toimenpiteitä
Orpo-Purran hallitus sopi vaalikauden viimeisessä kehysriihessä n. 530 miljoonaan euroon kasvavista säästötoimista vuoteen 2030 mennessä. Kehysriihessä päätettiin kehyskauden 2027-2030 säästötoimien poliittisista painopisteistä, jotka ohjaavat syksyn budjettiriiheä ja vuoden 2027 talousarviota. Säästöt painottuvat valtionhallintoon, kuntien rahoitukseen ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sote-järjestöjen avustuksiin. Kehysriihessä päätetyt sopeutukset tulevat siis vaikuttamaan sekä kaupunkien että hyvinvointialueiden talouteen.

Maan hallituksen vuodelle 2027 suunnittelemat leikkaukset ja indeksijarrut vähentävät kuntien valtionosuuksia, jolloin valtionosuusleikkaukset vaikuttavat Vantaallakin mm. varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Edellä mainittujen toimien lisäksi korkea työttömyys on aiheuttanut Vantaalle noin 50 miljoonan euron kulut työmarkkinatuen kuntaosuuksina ja kaupungin verotulot ovat laskeneet väestönkasvusta huolimatta. Investoinnit sakkaavat ja rakentaminen on hiipunut, joten tarvitaan sopivasti kasvu- ja sopeuttamistoimia. Näitä ovat mm. vantaalaisten nykyistä parempi työllistyminen, kaupungin tiukka menokuri, uusien tulojen etsiminen, investointien kriittinen tarkastelu ja ylipäätänsä kyky löytää uutta elinvoimaa.

Sote-palvelut ja sote-järjestöjen toiminta leikkauslistalla
Kehysriihen säästöistä lähes puolet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maan hallitus sopi n. 150 miljoonan euron edestä asiakasmaksujen korotuksia. Lähes poikkeuksetta hyvinvointialueet tekevät tämän vuoden lopussa asiakasmaksujen korotukset, ns. tappiin asti, valtionvarainministeriön rahoitusehtojen vuoksi. Jos asiakasmaksuja ei koroteta tai korotetaan vähemmän kuin VM:n esittämät enimmäismäärät, niin hyvinvointialue kattaa itse tulon menetyksen. Eli valtakunnallisten korotusten tavoitteena on tietty säästö, joka toteutetaan siten, että hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään vastaava määrä.

Maan hallitus toteuttaa, jälleen kerran, sote-palvelujen asiakasmaksujen korotukset ja järjestöavustusten leikkaukset. Näin edellä mainitut toimet kohdistuvat taas pienituloisiin, jotka käyttävät julkisia – ja kolmannen sektorin palveluja. Kyseessä on oikeiston ideologinen arvovalinta, koska samaan aikaan maan hallitus kohdistaa varoja yksityiseen terveydenhuoltoon Kela-korvauksia rahoittamalla. Näin Orpo-Purran hallitus on toiminut koko hallituskauden ajan, samalla kun julkisista sote-palveluista leikataan.

Sote-järjestöiltä leikataan lisää. Stea-avustukset pienenevät ensi vuonna 31 prosenttia eli 84 miljoonaa euroa. Samaan aikaan ohjataan 25 miljoonaa euroa järjestöavustuksiin hyvinvointialueille, jotka jatkossa käyttävät harkintaa valtion tukirahoista.

Vantaan, Keravan ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä on tiivistettävä ja tehostettava
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja alueen kuntien on tehtävä yhteistyötä, jotta asukkaat saavat riittävät ja laadukkaat palvelut. Yhteisiä ja merkityksellisiä rajapintoja on löytynyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi lukuisia, kuten asumiseen, kaavoitukseen, investointeihin ja työttömyyteen liittyen. Kehysriihen tuottamat tilannekuvat osoittavat, että valtion talous pysyy vahvasti alijäämäisenä, valtionvelka kasvaa kymmeniä miljardeja euroja ja samalla menokuri kiristyy. Kun rahoitus kasvaa hitaammin kuin palvelutarve, on vahvistettava yhteistyötä yhteisten asukkaiden palvelujen turvaamiseksi, talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Terveisin
Siku

30huhti

Oikeistohallituksen leikkauslistoja odotellessa

Eduskuntavaalikampanjoinnin pettymyksestä olen vähitellen toipumassa ja ajatukset askartelevat jo uusissa tehtävissä sekä haasteissa. Työtä riittää omalla työpaikallani JHL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla ja todennäköisesti maahan syntyvä oikeistohallitus pitää huolen siitä, että työtä riittää jatkossakin. Palkalla on tultava toimeen, työstä saatavalla korvauksella on pystyttävä elämättään perheensä, asumaan ja harrastamaan. Siksi tarvitaan edelleen myös julkisten ja hyvinvointialojen edunvalvontaa vahvempana kuin koskaan.

Kokoomus lähti tekemään hallitusta muun oikeiston eli perussuomalaisten, rkp:n ja kd:n kanssa. He puhuvat suureen ääneen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta ja kuntoon saattamisesta. Yksi hyvinvointivaltion perustavia tekijöitä on laajapohjainen verotus, joka on mahdollistanut mm. sote-palvelut, koulutuksen, liikenteen-, asumisen- ja muun tärkeän infran rakentamisen. Nyt halutaan leikata näistä palveluista ja keventää verotusta, varsinkin hyvätuloisilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille mahdollistetut julkisesti tuotetut palvelut heikkenevät, niistä leikataan ja niitä supistetaan. Kokoomuksen ja muun oikeiston puhe hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta tarkoittaakin ainoastaan hyvinvointiyhteiskuntaa hyvinvoiville.

Toimintaketjuissa jokaisella yksilöllä on merkitystä
Olen pitkään puhunut sujuvien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaketjuista. Jokaisella yksilöllä on valtava merkitys, että esim. ajanvaraus tapahtuu sujuvasti, tietosuojaa ja -turvaa vaarantamatta.

Olin saattajana Peijaksessa, missä potilas sai lääkäriltä tehtäväksi varata ajat hoitajalta kahdelle terveydenhuollon asiantuntijalle. Sen sijaan, että potilas olisi istunut hoitajan kanssa työhuoneessa aikaa varaamassa tietokoneelta, joutui potilas käymään keskustelua käytävällä, missä hoitaja kirjasi tietoja ja potilaalle käyviä ajankohtia post-it lapulle. Sen jälkeen hoitaja kiiruhti toiselle käytävälle toiseen huoneeseen, palasi hetken kuluttua takaisin ja ehdotti toista aikaa. Myöntävän vastauksen saatuaan hoitaja kiiruhti uudelleen toiselle käytävälle. Kun hän tuli takaisin, oli hänellä varatut ajat tällä kertaa paperilla.

Kun kysyimme hoitajalta syytä tähän erikoiseen ajanvaraustoimintoon, vastaus oli Apotti. Ajanvaraustoiminnoissa oli yksi näkymä muuttunut ja hoitaja totesi, että hän osaa kyllä tehdä ajanvaraukset, mutta on niin hidas, joten siksi hän käy pyytämässä ajat osastosihteeriltä. No, nopeaa ei ollut edestakainen käytävillä kävelykään ja varmaan osastosihteerikään ei ollut kauhean tyytyväinen, että hänet keskeytetään toistuvasti.

Kuinka monessa yrityksessä tai yhtiössä esimiehet sallisivat sen, että olemassa olevia järjestelmiä ei käytetä. Ilmeisesti esimies ei tässäkään tapauksessa tiedä, miten henkilöstö toimii. Näitä ns. epäkunnossa olevia toimintamalleja löytyy varmasti lisää. Toimintamalleihin puuttumalla sekä palveluketjuja uudelleen tarkastelemalla saataisiin varmasti tuottavampia, laadukkaampia ja nopeampia toimintaketjuja, jotka hyödyttäisivät niin henkilöstöä, potilaita kuin omaisia.

Kesä on tuloillaan ja luonto herää vihertäen. Samalla mieli virkistyy. Siksi tahdon toivottaa teille oikein hyvää Vappua!

Terveisin
Siku

09tammi

Sote-palvelujen on uudistuttava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella

Koronatartuntojen kasvu, sairastavuus ja rokotekattavuuden saavuttaminen vaativat lisää hoitohenkilöstöä mm. taudinjäljitykseen ja rokotuspisteisiin. Potilasturvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi, on kunnissa luotu myös määräaikaiset sopimukset sille, mitä työntekijät saavat korvauksia keskeyttäessään tai peruuttaessaan vuosilomansa vapaaehtoisesti. Valitettavasti korvaukset, jotka tulevat tosi tarpeeseen, ovat kunnasta riippuen hyvin erilaisia.

Hyvinvointialueelle yhtenäiset korvaukset
Espoo maksaa hoitohenkilöstölle 120 euroa/peruttu vuosilomapäivä, Helsinki maksaa kertakorvauksen 450 euroa, koskien samaa vuosilomajaksoa. Vantaa maksaa vapaalta tai lomalta vuoroon kutsutuille työntekijöilleen, silloin kun muut sijaisjärjestelyt esim. Seuren kautta eivät toteudu, 70 euroa/tehty työvuoro. Vantaan hyvinvointialuekumppanilla Keravalla on myös omat vuosilomia koskevat korvausmäärät samoin kuin HUS:ssa, jotka ovat korkeammat kuin Vantaalla.

Mitäpä luulette, miten työntekijät siirtävät tai peruuttavat vuosilomiaan Vantaalla verrattuna Espoon tai Helsingin työntekijöihin. Vantaalla on lukuisia hoitohenkilöstön työpaikkoja avoinna ja työntekijävajaus on monien toimipisteiden arkea, jo ennen koronaa. Tähän vajaukseen yksi syy on ollut se, että Vantaalla hoitohenkilöstön palkat ovat huonompia kuin monessa ympäristökunnassa. Selvää on, että erilaisia, esim. edellä mainittuja korvauksia Vantaa-Kerava hyvinvointialueella on yhtenäistettävä ja vertailtava niitä muiden hyvinvointialueiden maksamiin korvauksiin.

Sote-palvelut vaativat uudistumista
Hyvinvointialueen sote-palvelujen on uudistuttava, jotta saadaan aikaan lisää, parempia ja vaikuttavampia palveluja. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa vain joka kymmenes palvelujen käyttäjä uskoo, että näin tapahtuisi. Uudistumisen edellytys on eri ammattiryhmien mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun. Hoitohenkilöstö, lääkärit, samoin kuin sosiaalihuollon ammattilaiset tai erilaiset terapeutit tietävät, miten heidän ammattitaitoansa voidaan hyödyntää parhaiten Vantaa-Kerava alueen asukkaiden parhaaksi. Työn kuormittavuuden hallinta, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja sen kehittäminen lisäävät työn mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Samalla myös asukkaiden ja erilaisten potilasjärjestöjen mielipiteitä sekä kokemusta on syytä kuunnella, kun palvelutoimintaa järjestetään hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueen hoitoon nimetyt vastuulääkärit, -hoitajat tai -asiantuntijat lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat hoidon ja hoivan onnistumista. Siksi kannatan lämpimästi vastuuhenkilöiden nimeämistä niille, jotka tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Myös palvelujen käyttäjän kokemus hyvästä hoidosta vahvistuu. Lisäksi tarvitaan eri ikäryhmien ja perheiden hoitoon ja hoivaan erikoistuneita työntekijöitä esim. neuvolassa, mielenterveys- ja vanhusten palveluissa. Moniammatillisten osaajien yhteistyö on tärkeää, jotta hoitoketjut ja tarvittavat toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja sujuvasti.

Digitaalisia palveluita tarvitaan lisää
Digitaaliset palvelut kuuluvat olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erilaisten ajanvarausten, videovastaanottojen, mittaustulosten tai raporttien lähettämisen mahdollisuuksia on lisättävä. Ne, jotka osaavat käyttää digitaalisia palveluja, osaavat myös kertoa oireistaan, lääkityksestään, tunnetilastaan ja avun tarpeestaan. Lisäksi apuna voidaan käyttää erilaisia sähköisiä kyselyjä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaaliset palvelut ovat yksi vaihtoehto lisää, eivätkä suinkaan poista mahdollisuutta myös asioida sote-palveluissa esim. puhelimitse. Digitaalisten palvelujen vahva kehittäminen yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa avaa mahdollisuuden nopeaan ja sujuvaan asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Hyvää talvista tammikuun alkua!

Terveisin
Siku

29joulu

Hyvinvointialue: Oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeille henkilöille – ammattilaisten toimesta

Vielä on muutama päivä vuotta 2021 jäljellä. Korona määrää tapaamisten ja terveyden tahdin. Vaikka meneillään on toinen koronavuosi, on se ollut erilainen kuin vuosi 2020. Todennäköistä on, että erilaisia rajoituksia tarvitaan vielä kuukausia. Mielestäni hyvinvointialueiden syntyminen sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea varten on perusteltua. Vain sitä kautta taataan palvelujen riittävyys, saatavuus, moniammatillinen yhteistyö ja riittävä rahoitus edellä mainituille toiminnoille.

Vantaan sote-palvelut siirtyvät Vantaa-Kerava hyvinvointialueen palveluiksi 1.1.2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kattavat ihmisen koko elämänkaaren, kohdusta hautaan. Olennaisesti näihin palveluihin liittyvät myös tukipalvelut, kuten ateria-, laitoshuollon- ja kiinteistöpalvelut. On siis kyse laajasta lakeihin ja asetuksiin liittyvistä palveluista sekä palveluverkosta, jotka kuuluvat jokaiselle kansalaiselle. Nykyisessä mallissa, osana Vantaan palveluja, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat olleet vain osa vantaalaisten päättäjien, kuten kaupunginvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden päätöksentekoa.

On myös totta, että kaikki päättäjät eivät ole olleet yhtä kiinnostuneita sote-palveluista kuin toiset. Valitettavasti myös osa virkamiehistä ei ole toteuttanut valtuutettujen, talousarviokäsittelyssä tekemiä, päätöksiä ja osa päätöksistä on tuotu lautakuntaan erilaisena, kuin mitä valtuusto on linjannut. Sosialidemokraatit ovat usein vaatineet lisärahoitusta työntekijöiden palkkaukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimispisteiden vahvistamiseen ja aukiolojen lisäämiseen. Kun osa päättäjistä ei tunne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisältöä, ei ole ihme, että moni tarpeellinen tavoite jää toteutumatta.

Aluevaltuutetuilla on mahdollisuus keskittyä sote-palveluihin
On tärkeää, että hyvinvointialueelle valitaan päätöksentekijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja pelastuslaitoksen sekä tukipalvelujen toimivuudesta ja rahoituksesta. Siksi on tärkeää, että aluevaltuutettuina on päättäjiä, jotka haluavat jokaisen Vantaa-Kerava hyvinvointialueen asukkaan saavan nopeat, laadukkaat ja riittävät palvelut. Aluevaltuutetut pystyvät järjestämään edellä mainitut palvelut ja niiden toimivuuden nopeammin, tuottavammin sekä laadukkaammin, kun he voivat keskittyä ja perehtyä tähän omana kokonaisuutena.

En siis näe esteenä sitä, että esim. Vantaan kaupunginvaltuutettu toimii myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella aluevaltuutettuna. Pikemminkin on kyse eri kokonaisuuksien, Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen asioiden, organisoinnista, ajankäytön hallinnasta ja siitä miten hyvinvointialueelle valitut aluevaltuutetut haluavat palveluita kehitettävän. Siksi uskon, että jatkossa esim. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella sote- ja pelastuslaitoksen palvelut sekä tukipalvelut järjestetään hyvin.

Oikein hyvää joulukuun loppua!

Terveisin
Siku