Maan hallituksen säästötoimet kohdistuvat edelleen sote-palveluihin, järjestöavustuksiin ja kuntien rahoitukseen. Toimenpiteiksi valittiin jo päätettyjen linjausten viimeistely ja talouden ongelmien näpertely. Sen sijaan talouden kasvua vahvistavat toimet olivat lähinnä kosmeettisia, joista eniten hyötyvät hyvätuloiset.
Hallituksen säästöt hidastavat talouskasvua ja elvyttäviä toimenpiteitä
Orpo-Purran hallitus sopi vaalikauden viimeisessä kehysriihessä n. 530 miljoonaan euroon kasvavista säästötoimista vuoteen 2030 mennessä. Kehysriihessä päätettiin kehyskauden 2027-2030 säästötoimien poliittisista painopisteistä, jotka ohjaavat syksyn budjettiriiheä ja vuoden 2027 talousarviota. Säästöt painottuvat valtionhallintoon, kuntien rahoitukseen ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sote-järjestöjen avustuksiin. Kehysriihessä päätetyt sopeutukset tulevat siis vaikuttamaan sekä kaupunkien että hyvinvointialueiden talouteen.
Maan hallituksen vuodelle 2027 suunnittelemat leikkaukset ja indeksijarrut vähentävät kuntien valtionosuuksia, jolloin valtionosuusleikkaukset vaikuttavat Vantaallakin mm. varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Edellä mainittujen toimien lisäksi korkea työttömyys on aiheuttanut Vantaalle noin 50 miljoonan euron kulut työmarkkinatuen kuntaosuuksina ja kaupungin verotulot ovat laskeneet väestönkasvusta huolimatta. Investoinnit sakkaavat ja rakentaminen on hiipunut, joten tarvitaan sopivasti kasvu- ja sopeuttamistoimia. Näitä ovat mm. vantaalaisten nykyistä parempi työllistyminen, kaupungin tiukka menokuri, uusien tulojen etsiminen, investointien kriittinen tarkastelu ja ylipäätänsä kyky löytää uutta elinvoimaa.
Sote-palvelut ja sote-järjestöjen toiminta leikkauslistalla
Kehysriihen säästöistä lähes puolet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maan hallitus sopi n. 150 miljoonan euron edestä asiakasmaksujen korotuksia. Lähes poikkeuksetta hyvinvointialueet tekevät tämän vuoden lopussa asiakasmaksujen korotukset, ns. tappiin asti, valtionvarainministeriön rahoitusehtojen vuoksi. Jos asiakasmaksuja ei koroteta tai korotetaan vähemmän kuin VM:n esittämät enimmäismäärät, niin hyvinvointialue kattaa itse tulon menetyksen. Eli valtakunnallisten korotusten tavoitteena on tietty säästö, joka toteutetaan siten, että hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään vastaava määrä.
Maan hallitus toteuttaa, jälleen kerran, sote-palvelujen asiakasmaksujen korotukset ja järjestöavustusten leikkaukset. Näin edellä mainitut toimet kohdistuvat taas pienituloisiin, jotka käyttävät julkisia – ja kolmannen sektorin palveluja. Kyseessä on oikeiston ideologinen arvovalinta, koska samaan aikaan maan hallitus kohdistaa varoja yksityiseen terveydenhuoltoon Kela-korvauksia rahoittamalla. Näin Orpo-Purran hallitus on toiminut koko hallituskauden ajan, samalla kun julkisista sote-palveluista leikataan.
Sote-järjestöiltä leikataan lisää. Stea-avustukset pienenevät ensi vuonna 31 prosenttia eli 84 miljoonaa euroa. Samaan aikaan ohjataan 25 miljoonaa euroa järjestöavustuksiin hyvinvointialueille, jotka jatkossa käyttävät harkintaa valtion tukirahoista.
Vantaan, Keravan ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä on tiivistettävä ja tehostettava
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja alueen kuntien on tehtävä yhteistyötä, jotta asukkaat saavat riittävät ja laadukkaat palvelut. Yhteisiä ja merkityksellisiä rajapintoja on löytynyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi lukuisia, kuten asumiseen, kaavoitukseen, investointeihin ja työttömyyteen liittyen. Kehysriihen tuottamat tilannekuvat osoittavat, että valtion talous pysyy vahvasti alijäämäisenä, valtionvelka kasvaa kymmeniä miljardeja euroja ja samalla menokuri kiristyy. Kun rahoitus kasvaa hitaammin kuin palvelutarve, on vahvistettava yhteistyötä yhteisten asukkaiden palvelujen turvaamiseksi, talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.
Terveisin
Siku