henkilöstöpula

Vantaalla on huutava pula nuorisotyöntekijöistä

Vantaalla nuorten pahoinvointi ja nuorisorikollisuus ovat lähteneet kasvuun 2019 lähtien ja jatkaneet kasvuaan edelleen koronan jälkeen. Muissa isoissa kaupungeissa kasvuluvut ovat taittuneet koronan jälkeen. Kaupungin johto on useaan kertaan todennut, että nuoret ovat painopiste myös Vantaalla, valitettavasti puheet eivät ole näkyneet tekoina. Vantaan nuorisotyöntekijöiden määrä on laskenut rajusti alkuvuodesta 2023 lähtien.

Vantaan 71:sta nuorisotyöntekijän työpaikoista peräti 21 on täyttämättä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole edes hakijoita. Puuttuvien työntekijöiden tilanne on pahentunut alkuvuodesta, mutta viitteitä asiasta on saatu jo viime vuonna. Hakijamäärät ovat vähentyneet vähitellen, kunnes nyt ovat loppuneet kokonaan. Syitä nuorisotyöntekijöiden siirtymiseen muualle ovat muita ympäristökuntia huonompi palkkaus, työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät tekijät.

Koronapandemian aikana nuorisotyöntekijät olivat Vantaalla lähes ainoa kaupungin työntekijäryhmä, joka koulujen, harrastusten ja nuorisotilojen sulkeuduttua, jalkautui nuorten pariin eri puolilla Vantaata. Vantaalla nuorten tekemät rikokset, varsinkin alle 15-vuotiaiden tekemät, ovat kasvaneet rajusti viime vuonna, jopa kolminkertaistuneet aiempiin lukuihin verrattuna.

Nuorisopalvelut joutuvat työntekijäpuutteen takia karsimaan nuorisotilojen aukioloaikoja, vähentämään jalkautuvaa nuorisotyötä ja ohjaamaan työntekijöitä sinne, missä tarve on suurin. Nyt jos koskaan tarvitaan ammattitaitoisia nuorisotyöntekijöitä. Kun työntekijätilanne on romahtanut, niin silloin pitäisi sekä toimialan- että henkilöstöjohdon tehdä useita ja riittäviä toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi ihmettelen Vantaan henkilöstöjohdon haluttomuutta puuttua olemassa oleviin ongelmiin jo ennakoivasti, kun ongelmat ovat olleet jo pidempään tiedossa.

Vantaalla tarvitaan toimivaa henkilöstöpolitiikkaa
Työntekijäpula on tuttua Vantaan muillakin toimialoilla kuin nuorisopalveluissa. Lisäksi toimialan johto ja henkilöstöjohto ovat saaneet tietoa myös muista kunnista, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön liikkuvuuteen.  Jokainen tietää, että useissa ammattiryhmissä Vantaalla on pienemmän palkat, kuin ympäristökunnissa. Johto tietää, että henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen ja työterveyshuolto ovat parempia monissa muissa ympäristökunnissa, joten miksi korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty jo aikaisemmin. Moni työntekijä on sanonut, että olisi voinut jatkaa työskentelyä Vantaalla, jos edes työterveyshuolto ja henkilöstön työhyvinvointiin tarkoitetut toimet, esim. kulttuuri- ja liikuntasetelit, olisivat laadukkaampia ja kattavampia.

Työterveyshuollon sopimuksia voidaan tarkastaa nopeallakin aikataululla paremmiksi samoin kuin erilaisia työhyvinvointia edistäviä palveluja voidaan lisätä. Näyttääkin uhkaavasti siltä, että esim. nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista Vantaalla on tulossa ns. kasvattajaseura, minne hakeutuvat vastavalmistuneet työntekijät hankkimaan ammattikokemusta. Tämän jälkeen he hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin muualle.

Olen todella huolissani, sillä samanlaisia henkilöstön riittävyyteen liittyviä ongelmia on myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Eikö nyt pitäisi vihdoinkin tehdä jotain työntekijöiden hyväksi?

Terveisin
Sirkka-Liisa ”Siku” Kähärä
puheenjohtaja
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta