Katse kohti kuntavaaleja 2021

Alkuvuosi on ollut vauhdikas, Yhdysvalloissa Trump vaihtui onneksi Joe Bideniin, kun taas Venäjällä pidettiin lähes samaan aikaan näytelmäoikeudenkäynti toisinajattelija Aleksei Navalnyita vastaan. Maailman tapahtumat osoittivat, kuinka demokratiakehitys pystytään vaarantamaan yllättävän nopeasti ja miksi demokratia vaatii jatkuvaa puolustamista.

Huhtikuun kuntavaalien lähestyessä yhä useampi on kiinnostunut siitä, mistä asioista Vantaalla päätetään. Loistavaa, sillä mehän niitä palveluja käytämme ja verorahoituksella myös niitä rahoitamme. Koronapandemia on muuttanut talouden vakautta ja antanut aihetta pohtia sitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Vantaan talouden on oltava hyvin ja suunnitelmallisesti hoidettua, jotta erilaiset palvelut pystytään tuottamaan, myös korona-ajan jälkeen, kun valtion koronatuki hiipuu. Eri puolueiden poliitikoista ja johtavista virkamiehistä koostuva tuottavuus- ja kasvutoimikunta jatkaa työskentelyään Vantaan talouden tasapainottamiseksi seuraaville vuosille. Talouden rajut muutokset ovat johtuneet koronapandemian aiheuttamista tekijöistä. Työttömyys, yritystoiminnan ja lentokentän toimintojen hiipuminen ovat aiheuttaneet ison loven Vantaan talouteen.

Toimikunnan tehtävänä on nostaa esityksiä päätöksentekoon siitä, miten Vantaan talous saadaan tasapainotettua seuraavalla valtuustokaudella, miten palvelut turvattua ja tarpeelliset investoinnit tehtyä. Lisäksi Vantaa on linjannut kärkihankkeita, joiden toteutuminen on lähempänä vuotta 2030. Yksi näistä on Vantaan ratikka, joka lähtisi rakentumaan vuonna 2024 ja valmistuisi 2028. Mielestäni Vantaan ratikka -hanketta ei pidä toteuttaa nyt, jos se vaarantaa Vantaan peruspalvelut, niiden laadun ja määrän tai kasvattaa Vantaan lainakantaa kohtuuttomasti. Siksi päätös ratikka -hankkeen toteuttamisesta kannattaa tehdä vasta koronapandemian jälkeen.

Kuntavaalikampanjat ovat tänä vuonna erilaiset. Moni ehdokas tuntee tuskaa siitä, miten kampanjointia voi korona-aikana tehdä, kun ei ole sallittua tavata ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa fyysisesti. Näissäkin vaaleissa puolueiden, tukiryhmien ja ennen kaikkea ehdokkaiden on tärkeintä saada äänestäjät äänestämään. Tässä tehtävässä riittää työsarkaa Vantaalla, sillä viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli hieman yli 50%.

Uskon, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, koronarajoitusten voimassa ollessa, myös äänestäminen kiinnostaa. On todella harmi, että sähköistä äänestystä ei ole vieläkään saatu luotettavasti toteuttamiskelpoiseksi. Nyt sille olisi todella tarvetta.

Lumisin terveisin

Siku

ommenttia aiheesta “Katse kohti kuntavaaleja 2021

  1. heikki seppälä 10/02/2021 at 09:45

    Ei huono,,,ainoa konkreettinen asia oli ratikka linjaus jota ei pidä toteuttaa ihan lähitulevaisuudessa.
    Mitään näkemystä ei tullut vanhuspalvelulain ja hoitajamitoituksen näkökulmaan.Miten Vantaaa saa lisää käsiä tälle sktorille?
    Uuden valtuuston ensimmäinen testi on etsiä uutta rahaa käytettäväksi palvelujen tuottamiseen.
    Mitään näkemystä ei ollut Vantaan kasvavasta väestömäärästä ja pysyykö palvelut mukana kehityksessä?
    Käy niin kuin Kivistön palveluille. Asukkaita on mutta palvelut puuttuu.
    Miten käy Myyrmäen kohdalla ?? terveyskeskus hukkuu ihmismäärään lähivuosina.
    Kasvukeskuksia on voimallisesti kehitettävä jotta maksavia kuntalaisia tulee lisää.
    Vantaa on suuri logistinen kaupunki joka työllistää valtavan määrän ihmisiä,,,hyvä niin.
    Ei muuta kuin tehokasta vaalityötä se vie nyt maaliin.

    • kampanjatiimi 21/02/2021 at 20:47

      Hei,
      Kiitos palautteestasi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei käsipareja saada pelkästään palkkoja nostamalla. Sillä ongelmia on päästetty kasaantumaan liiaksi muutoinkin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintoon johtava koulutus ei uudista olemassa olevien työyhteisöjen osaamistarpeita tarpeeksi nopeasti. Nopeammat tulokset ovat saatavilla täydennyskoulutuksella, yhteisöllisellä oppimisella ja kehittämisellä. Keinoiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä- ja osaamisvajeeseen on esitetty: Sote-henkilöstön koulutustarpeiden ennakointia ja räätälöintiä, työperäisen maahanmuuton mahdollisuutta, uusia kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia. On hyödynnettävä erilaisia varahenkilöstömalleja, uusinta teknologiaa ja palvelujen digitalisaatiota sekä lisättävä työntekijöiden työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nämä kaikki edellä mainitut esitykset vaativat rahaa ja koulutusta.
      Eihän Vantaakaan voi kasvaa rajattomasti, mutta varmaa tietoa siitä, että milloin väestönkasvu tyrehtyy ei ole. Palvelut ovat jo nyt osassa suuralueita tippuneet kehityksestä ja se vaikuttaa mm. asuntokauppaan ja liikenteeseen. Kivistöön on tulossa parin vuoden sisään ostoskeskus, johon rakentuu kirjasto. Kivistö tarvitsee myös sosiaali- ja terveysaseman. Se helpottaa tällöin myös hieman painetta Myyrmäessä ja Martinlaaksossa. Valitettavasti Vantaan kasvualueilla ei ole lisätty sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä väestömäärän ja/tai vanhusväestön tarpeen mukaan. Siksi henkilöstö kuormittuu, he joutuvat hoitamaan kohtuuttomia määriä potilaita. Helppoja ratkaisuja ei siis ole edessä.
      Terveisin
      Siku

Kommentointi suljettu.