Viime vuosina juhannuksenviettoon on olennaisesti kuulunut toppatakki, pipo ja hanskat. Kylmä ei ole grillikatoksessa istuessa ollut ja mikä parasta, eivät itikatkaan ole häirinneet juhannuksen viettoa.

Juhannukseeni on lapsesta alkaen kuulunut sauna ja uiminen, oli sää sitten mikä tahansa. Helteisiä juhannuksia on ollut vähemmän kuin kylmiä. Kukkia en ole tyynyn alle koskaan poiminut, mutta minun juhannukseen kuuluu olennaisesti kesän vihreys, tuoksut, valoisat yöt ja hyvä seura. Juhannuskokko toki kruunaa tunnelman.

Juhannukset töissä ovat erilaisia – eivät huonoja

Aina en ole juhannusta vapaalla viettänyt. Sairaanhoitajaksi opiskellessa 1990-luvun lopulla olin juhannuksena töissä useamman vuoden perättäin. Sairaalan kesätyöntekijälle juhannusvuorot napsahtivat kuin ”Manulle illallinen”. Toisaalta se oli myös rauhallista aikaa. Kaikki kotiutuskelpoiset kotiutettiin, eikä ennalta suunniteltuja toimenpiteitä tai tutkimuksia tehty sekä oli aikaa enemmän keskustella potilaiden kanssa. Työnantajan toimesta oli myös järjestetty potilaille juhannusohjelmaa: tanssia, musiikkiesityksiä ja juhlaruokaa. Eivät nekään juhannukset huonoja olleet, vain erilaisia.

Oikein hyvää keskikesän juhlaa Sinulle, missä sen sitten vietättekin!

Sirkka-Liisa Kähärä