omalääkäri

Ensimmäistä kertaa Suomi Areenassa

Juhannuksen jälkeen vietin kolme päivää Porissa Suomi Areenan erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Etukäteen olin ilmoittautunut eri tahojen järjestämiin sote-tilaisuuksiin, mutta muihinkin ajankohtaisiin asiakokonaisuuksiin pääsi perehtymään. Jo kolme päivää oli todellakin hyvä verkostoitumis- ja keskustelupaikka erilaisille näkemyksille sekä tapaamisille eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Soten moninainen kokonaisuus
Ajatuksia ja pohdintaa herätti varsinkin Sitran tilaisuus rahoituksen ohjaamisesta ennakoivaan soteen. Nykyinen valtion rahoitus hyvinvointialueille perustuu diagnoosien kirjaamiseen ja sairastavuuteen, jolloin sairauksia ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät hyvinvointialueen rahoitusta. Sen sijaan kannustavan sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitus on palkita hyvinvointialueita neuvonnan ja hoidon vaikuttavuudesta, aikaisesta riskiarvioinnista, ennaltaehkäisystä sekä tuloksista.

Käymme taloudesta keskustelua usein bruttokansantuotteen kautta, vaikka käytettävissä olisi paljon hyvinvoinnin mittareita, esim. THL:n kehittämänä. Siksi on hyvä, että Sitra edistää, selvittää ja tutkii asiaa, jotta sairauksia ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia lisäävät toimenpiteet voisivat nousta valtion rahoituksen määrääviksi tekijöiksi.

Omalääkärimallin mahdollisuuksista terveydenhuollon ongelmien selättäjänä keskusteltiin paljon, mutta hyvin vähän nousi esiin (ainakin niissä tilaisuuksissa, joissa olin) moniammatillisten työryhmien ja omatiimimallin mahdollisuudet. Terveydenhoidon saatavuutta ja ongelmia esim. perusterveydenhuollossa ei ratkaista pelkästään lääkäreiden näkökulmasta vaan eri ammattiryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Valitettavasti osa asiantuntijoista puhuu omalääkärimallista, vaikka tarkoittaa ammatinharjoittajamallia, jossa lääkäri toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana eikä työsuhteisena työntekijänä. Tällöin lääkäri laskuttaa tuottamistaan palveluista omalla nimellään tai yrityksensä kautta. Omalääkärimalli toteutuu parhaiten omatiimimallissa, jossa asiakkaalle on nimetty oma-/vastuulääkäri ja omahoitaja moniammatillisesta tiimistä ja työntekijöiden palkan maksaa hyvinvointialue. Tällöin myös hoidon jatkuvuus toteutuu parhaiten.

Ikääntyvien hoito nousi monessa tilaisuudessa esiin. Yhä useampi elää yhä vanhemmaksi, jolloin yhä useampi tarvitsee viimeisinä elinvuosinaan jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa. Suomi ikääntyy ja tämä asia on tiedetty ainakin 20 vuotta. Valitettavasti hoitovirheet, huono hoito, nälkiintyminen ja ylilääkitseminen on tuttua liian monelle hoitoa ja hoivaa tarvitsevalle sekä omaisille. Ongelmien ratkaiseminen on jätetty yksittäisten hoitolaitosten, yksityisten palveluntuottajien, kuntien ja nykyisin hyvinvointialueiden vastuulle. Lisäksi valvonta ei ole riittävää.

Vanhustenhoitoon kannattaisi nyt sijoittaa, koska siitä aiheutuvat kulut tulevat olemaan valtavia, vaikkakaan ei pysyviä. Vanhustenhoidon rahoitusta kannattaisi suunnitella tavoitteellisella aikataululla monipuolisen asiantuntijaryhmän toimesta ja tehdä päätöksiä irrallaan talouden sopeuttamistoimista, esim. velkajarruun liittyvistä järjestelyistä.

Muita kiinnostavia tapaamisia
Y-säätiön järjestämä paneelikeskustelu osoitti selvästi, että Orpo-Purran hallitus ei tunnusta linjausta, että asunto on ihmisen perusoikeus. Asunnottomuus on lähtenyt kasvuun tämän hallituksen tekemien päätösten, mm. sosiaaliturvaan liittyvien leikkausten myötä. Asunto ensin -malli tarkoittaa sitä, että asunnottomuutta kokevien ihmisten ensimmäinen tuki ja tarve on oma asunto, vasta sen jälkeen pystytään toteuttamaan tarvittavia tukitoimia esim. kuntoutukseen ja työllistymiseen liittyen. Ennen vuotta 2025 asunnottomuus laski 11 vuotta peräkkäin, mutta nyt tilanne on muuttunut, koska nykyinen hallitus ei sitoudu hyvinvointiyhteiskunnan ja ihmisten perusoikeuksia toteuttaviin periaatteisiin.

Viimeisen päivän päätteeksi pääsin keskustelemaan kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestön Raklin edustajien kanssa kaavoitusprosesseista Vantaalla ja muualla. Sain jälkikäteen materiaalia kaavoituksen läpimenoseurannasta 10:ssa kaupungissa. Vantaan kaupunkiympäristölautakunnassa on keskusteltu kaavoituksen hitaudesta useampaankin otteeseen. Siksi saamani materiaali herättää ajatuksia, joihin on syytä myös päättäjien paneutua.

Lopuksi voin todeta, että suosittelen Suomi Areenaa mielenkiintoisena kokemuksena. Aion osallistua eri tilaisuuksiin ensi vuonnakin, sillä huomaan yhä ajatuksissani palaavani eri keskusteluihin ja teemoihin.

Hyvää loppukesää!

Terveisin
Siku