Blogi

Vantaa kasvaa ja kehittyy – palveluja tarvitaan myös vanhoissa keskuksissa

Vantaa kasvaa tuhansilla asukkailla vuosittain. Kasvu tarkoittaa sitä, että uusia asuntoalueita ja palveluja pitää rakentaa lisää. Keskittyminen uusien asuinalueiden ja palvelujen rakentamiseen on aiheuttanut sen, että osa vanhoista keskuksista on jäänyt uinumaan ruususen unta. Niissä rakenteet rapistuvat ja palvelut kaikkoavat sekä asukaskunta yksipuolistuu. Ne, joilla on rahaa ja tarpeita, jotka liittyvät harrastuksiin, työhön tai koulutukseen hakeutuvat alueille, joista palveluja saa helpommin.

Vantaan vahvuus on sen monipuolisuus, pienistä ja vanhoista keskuksista uusiin ja suuriin keskuksiin. Vantaan vanhojen keskustojen peruskuntoa, eri kaupunginosissa, on selvitetty. Pelkkä pintojen ehostus ei riitä, jos alueiden asukkaita, eri järjestöjä, yrityksiä, poliitikkoja ja virkamiehiä ei saada mukaan keskustojen kaavoituksen tarkasteluun, palvelujen suunnitteluun ja ideointiin. Vanhojen keskustojen uusien palvelujen rakentamiseen ja rakennusten peruskorjaukseen on varattava rahaa. Järkevää on myös purkaa vanhentuneita ja rapistuneita rakennuksia, mikäli peruskorjaus maksaisi kohtuuttomasti.

Varsin moni vanhemmista kaupunkikeskuksistamme on hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Siksi olisi erittäin luontevaa rakentaa alueille isojakin yksiköitä, joissa on esim. kauppa- ja ravintolapalveluita, harrastuspalveluita sekä julkisia palveluita. Nämä olisivat paikkoja, joihin voisi kävellä, tulla julkisilla ja autoilijoille riittäisi myös parkkipaikkoja, esim. maan alla. Kyse on ennen kaikkea kaavoituksen mahdollistamisesta, investointirahoituksen ohjauksesta ja uudenlaisen kaupunkikuvan luomisesta, jossa palvelut ovat ns. keskellä kylää. Mielestäni nyt on aika investoida keskeisillä paikoilla oleviin vanhoihin keskuksiin. Hyvät palvelut ja helppo liikkuminen houkuttelevat myös uusia, eri-ikäisiä asukkaita, vanhemmille asuinalueille.

Tiedän, että näitä uuden rakentamisen ja investointien paikkoja vanhoista keskustoista ja niiden läheisyydestä varmasti löytyy. Tarvitaan vain tahtoa, tavoitteita ja yhteistyötä.

Terveisin
Siku

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja tehokkaita

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus näyttää etenevän eduskunnan käsittelyyn ennen kesätaukoa. Maan hallituksen esityksen mukaan Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin jatkossa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on aivan oikeutetusti kritisoinut sote-uudistuksen rahoitusmalleja ja mahdollisia kustannuksia, joita uudistus aiheuttaisi Vantaalle. Sote uudistus aiheuttaisi epätasapainon Vantaan budjettiin. Vantaa kasvaa vauhdilla ja siksi tarvitaan lisää palveluja, päiväkoteja, kouluja, investointeja ja kuntatekniikkaa. Vantaan tarpeita ei ole uudistuksessa tässä vaiheessa huomioitu. Ymmärrettävästi sote-uudistuksen rahoituksen valmistelu on kesken, koska koko uudistus on kesken. Ymmärrettävää on, että sote-uudistus on keskittynyt sote-palvelujen tuottamiseen ja jättänyt vähemmälle kaupungin muun toiminnan.

Vantaan sote-palveluiden laatu vaihtelee
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatu ja määrä vaihtelee liikaa. Pidempiaikaisten sairauksien hoitoon tai mielenterveysongelmiin joutuu odottamaan vastaanottoaikoja useita viikkoja. Hoidon jatkuvuus on pitkittynyt ja henkilöstö vaihtuu tai sitä ei ole riittävästi. Osa palveluista on ulkoistettu yksityisille toimijoille, joka aiheuttaa omaa palvelutuotantoa huomattavasti suurempia kustannuksia.

Kehitys huonompaan on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana. Syitä ovat mm. väestön- ja palvelutarpeen kasvu sekä ikääntyneiden määrän kasvu, joihin ei ole haluttu reagoida riittävästi. Lisäksi esim. terveyspalvelujohtajilla on ollut suuri tarve viedä läpi omia linjauksiaan, joka on tarkoittanut sitä, että hyviäkin käytäntöjä on lakkautettu. Esimerkiksi keskitettyä puhelinajanvarausta on tuotu uudistuksena useamman kerran käytäntöön. Onneksi viimeisestä kokeilusta luovuttiin vuoden vaihteessa. Kaikki nämä kokeilut ovat syöneet rahaa peruspalveluista.

On syytä vaihtaa näkökulmaa
Kyseisten vuosien aikana ei Vantaan johtavilta virkamiehiltä ole tullut yhtään kokonaisvaltaista esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paremmiksi, laadukkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Siksi ihmetyttääkin kaupungin johdon näkökulma sote-uudistukseen. Eikö olisi tehokkainta tukea sote-uudistusta, kannattaa sen hyötyjä ja samalla lobata tiiviisti Vantaan talous- ja rahoitustarpeita ministereille, kansanedustajille ja valtion virkamiehille. Nyt on aika vaihtaa näkökulmaa ja todeta, että sote-uudistus on tarpeen ja hyvinvoiva Vantaa voi sitä vahvistaa. Tämä näkökulma on varmasti tuloksekkaampi ja tehokkaampi keino tulla kuulluksi, kuin sote-uudistuksen suora kritisointi.

Kulttuurielämyksiä tarvitaan

Koronan aiheuttamien rajoitusten purku eri yritysten ja kulttuuritoimijoiden välillä ihmetyttää. Kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöt ovat oikeutetusti nostaneet aluehallintoviranomaisten eriarvoistavat linjaukset esiin. Kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöjen mielestä aluehallintoviranomaiset eivät noudata maan hallituksen antamia linjauksia ja ohjeita.

Aluehallintovirasto päättää yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten koronarajoituksista, kun maan hallitus tekee päätökset ravintoloiden koronarajoituksista. Näiden kahden toimijan välillä linja ei ole selkeä. Hyvä kysymys on, että miksi ravintoloissa saa istua sisällä enemmän kuin 6 henkilöä, mutta teatterinäytökseen tai elokuvateatteriin ei enempää voi sisään ottaa, vaikka paikkoja riittäisi turvaväleilläkin monelle penkkiriville. Käsittääkseni teattereissa, erilaisissa näytöksissä ja esityksissä harvemmin yleisö keskustelee kovaäänisesti tai ylipäätänsä puhuu esitysten aikana. Rajoitusten purkamiseen pitäisi olla selkeä malli ja sitä olisi toteutettava suunnitelmallisesti. Turha poukkoilu ja epätietoisuus tulevasta, aiheuttaa vain lisäongelmia kulttuuri- ja taidealan selviytymiselle.

Kulttuuri tarvitsee rahoitusta
Esittävä taide ja eri alojen freelancerit ovat kärsineet koronasta pahasti. Tulot ovat hävinneet, tukea on ollut mahdotonta saada, valtio ei ole tullut riittävästi vastaan ja sosiaalitoimen turvaverkko on liian reikäinen kannatellakseen avun tarvitsijoita. Kituuttaminen päivästä toiseen on synnyttänyt katkeruutta ja samalla alaa kohdellaan aluehallintoviraston toimesta yliolkaisesti. Epävarma tulevaisuus aiheuttaa toimeentulonvaikeuksia erilaisille järjestöille, yhdistyksille ja organisaatioille. Vuokrat voivat olla rästissä, kassa tyhjä, lipputulot nollassa ja monen kunnan kaupunginavustuksia ollaan leikkaamassa. Kulttuuritoiminta on kohde, josta helposti leikataan varoja muiden kohteiden, varsinkin lakisääteisten palvelujen, tarpeisiin.

Vantaa järjestää tulevana kesänä, toki rajoitusten niin salliessa, erilaisia tapahtumia. Luvassa on puistopiknikkejä, pienimuotoisia esityksiä kaupunkiympäristössä, lauantaisoittoja, liikkuvia elintarvikehuoneistoja ja paljon muuta. Tavoitteena on luoda kulttuuripitoista kaupunkielämää vantaalaisille ja esiintymismahdollisuuksia eri alojen taiteilijoille. Tapahtumia on eri puolilla Vantaata, mutta ne keskittyvät selkeästi Tikkurilan ja Myyrmäen alueille. Seuraavina vuosina on tärkeää saada kaupunkikulttuuria nykyistä enemmän myös itä-Vantaalle. Haluan tehdä töitä sen eteen, että koko Vantaa voi olla ylpeä rennosta, rouheasta ja omaleimaisesta kulttuuritoiminnasta.

Terveisin

Sirkka-Liisa ”Siku” Kähärä
Vapaa-ajan lautakunnan
puheenjohtaja

Seis vihapuheille, turvataan demokratia jatkossakin

Kiinnostus oman asuinalueen rakentamiseen, palvelujen saatavuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin johtaa aktiiviset ihmiset myös usein kuntapolitiikan pariin. Lähestyvissä kuntavaaleissa kuitenkin moni valtuutettu, aktiivi tai potentiaalinen ehdokas on kieltäytynyt tai jättäytynyt pois kesken vaalikampanjan. Miksi?

Yhä useampi kertoo, että ehdokkaana oleminen vaatii liikaa ja vie yksityisyyden. On selvää, että ehdokkaan on perehdyttävä asioihin. On syytä käydä keskustella oman poliittisen viiteryhmän ja muiden ryhmien edustajien kesken. Ennen kaikkea on tärkeää kuunnella kuntalaisia ja lähipiiriään.

Uusien ehdokkaiden on tehtävä tunnetuksi itsensä, jos eivät ole jo entuudestaan kuntalaisille tunnettuja henkilöitä. Korona-aikana, kun potentiaalisten äänestäjien tapaaminen on ollut vaikeampaa, on lähes jokaisen ehdokkaan näkyminen painottunut enemmän sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisessa mediassa on hyvä osallistua eri keskusteluihin, kirjoittaa blogia, ottaa kuvia ja kertoa omasta elämästään.

Kirjoituksistaan jokainen ehdokas saa palautetta: asiallista, kiittävää tai kehittävää. Ikävä kyllä tulee myös palautetta, joka on asiatonta, poliittisesti vääristeltyä tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää. Yhä useampi kertoo myös valheista ja uhkailusta, joka voi olla suoraa tai ns. rivien välistä luettavaa. Erilaisiin väitteisiin on mahdotonta ja useimmiten turhaa vastata, koska silloin saa vastaansa isomman ryöpyn asiatonta palautetta. Ei ole ihme, että ehdokkaita ahdistaa, pelottaa ja turhauttaa vaalityö. Ei myös ole ihme, että moni valtuutettu tai potentiaalinen ehdokas on kieltäytynyt asettumasta ehdolle.

Toisille keskusteluun sosiaalisessa mediassa ei riitä asiallinen ja perusteltu mielipide, vaan poliitikoille ja kuntavaaliehdokkaille voidaan vastata mitä tahansa. Osa keskustelijoista katsoo läpi sormien poliitikkojen ja ehdokkaiden asiatonta kohtelua. Onko niin, että asiatonta käytöstä ei tuomita, koska pelätään itse sen kohteeksi joutumista? Jos sallimme vääristelijöiden tai asiattomien viestien julkaisijoiden jatkaa toimintaansa, puuttumatta siihen, silloin myös hyväksymme heidän tekemisensä.

Yhdenkään poliitikon tai ehdokkaan ei pidä tuntea pelkoa tai ahdistusta siitä, että on lähtenyt ehdolle. Jokaisen potentiaalisen ehdokkaan pitäisi pohtia muita asioita, kuin omaa tai perheen turvallisuutta. Jokaisen meistä pitää puolustaa heikompia, vaatia hyvää ja toisia kunnioittavaa käytöstä myös sosiaalisessa mediassa.

Rohkeutta ja turvaa kuntavaaleihin!

Terveisin
Siku

Yhteiset säännöt on tarkoitettu yksilön turvaksi

Vappu, perinteinen opiskelijoiden ja työväestön juhla on käsillä. Koronan takia yhä useampi työntekijä on joutunut pohtimaan, miten selvitä tästä päivästä. Osalla on töitä enemmän kuin jaksaa tehdä ja osalla työntekijöitä ei ole ollut kuukausiin työtä. Osa työntekijöiden ongelmista profiloituu julkisuuteen, osa puurtaa hiljaisesti työpaikoillaan.

Näitä hiljaisia puurtajia työskentelee esim. varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveysaloilla. Työajan seuranta, työntekijöiden vähäinen määrä, sijaisten puute tai ylityökorvausten odottelu ovat asioita, joihin toivottaisiin korjausta. Osa työntekijöistä on valveutuneita, tietävät omat ja esimiesten vastuut sekä vaatimukset.

Valitettavasti on myös niitä, jotka toimivat vastoin annettuja yleisiä ohjeita. Aloittavat työt ennen vuoron alkua tai poikkeavat sovituista käytännöistä työajan seurannassa. Valitettavasti osa työntekijöistä sopii keskenään työvuoroista, jos joku sairastuu. Tarkoitus saattaa olla hyvä, mutta jos työntekijälle tai hoidettavalle sattuu jotain, työntekijä jää usein yksin. Valitettavasti osa esimiehistä käyttää tietoisesti hyväkseen näitä työhön sitoutuneita työntekijöitä, jotka asettavat oman työturvallisuutensa kyseenalaiseksi päivittäin.

Pahinta on, että kun työntekijöitä puuttuu, eikä sijaisia työvuoroihin saada, suunnittelevat työntekijät keskenään kuka on pidempään, kuka tulee seuraavana päivänä aikaisemmin ja kuka auttaa missäkin tehtävissä. Vaikuttaakin siltä, että osassa toimipisteistä toiminta ja sovittujen ohjeiden noudattaminen on täysin villiä.  Tilanteeseen saataisiin  varmasti muutos, mikäli  aluehallintovirasto laajentaisi tarkastustoimintaansa. Kun vuonna 2019 tarkastettiin vanhusten hoivaa tarjoavia laitoksia, paljastui ikäviä yllätyksiä. Uskon, että moitittavaa löytyisi muualtakin, kuin vanhusten hoivalaitoksista.

Vappu on kevään juhla. Toivottavasti rankka talvi koronarajoituksineen on takana ja vähitellen päästään nauttimaan ystävien, työtoverien ja sukulaisten seurasta erilaisista palveluista nauttien.

Hyvää ja valoisaa Vappua!

Siku

Vapaa-ajan lautakunta ei lakkauta ruoka-apua Korsossa

Vantaan vapaa-ajan lautakunnan päätös irtisanoa Takaisin Elämään ry:n vuokratila Urpiaisentieltä Korsosta, on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa.

Tila irtisanottiin lautakunnan päätöksellä seuraavista syistä:
Vantaan kuntalaispalvelut on maksanut Takaisin Elämään ry:n, sille osoitetun 95 neliön, Korson toimitilan vuokran. Vantaalla mikään muu ruoka-apua tarjoava järjestö ei saa toimitiloja ilmaiseksi, vaan ne maksavat itse vuokran tiloistaan. Vantaa yhtenäistää vuokraamiensa tilojen vuokraperusteita ja haluaa eri toimijoille läpinäkyvät vuokrausperusteet.

Vantaan tilakeskus teki tilaan, joka oli vuokrattu Takaisin Elämään ry:lle, vuoden 2020 aikana tarkastuksen, josta ilmeni, että Urpiaisentie 7:ssä on Takaisin Elämään ry:n ohella toisenkin yhdistyksen ruoka-aputoimintaa. Samalla ilmeni, että ruoka-aputoimintaan käytettävä tila on suurempi kuin mitä Takaisin Elämään ry:lle oli osoitettu. Tarkastuksessa ilmeni, että käytössä oleva tila on pinta-alaltaan kaikkiaan 199,7 neliötä. Eli nämä järjestöt olivat ottaneet yli 100 neliötä lisää tilaa käyttöönsä ilman vuokrasopimusta, josta kustannukset maksoi Vantaan kaupunki.

Lisäksi toiminnan sisältö on laajentunut alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Toiminnan sisällön muutoksesta tai suuremman tilan käytöstä ei ole tehty sopimusta kuntalaispalveluiden kanssa, mutta Vantaan tilapalvelut laskuttivat kuntalaispalveluja molemmista tiloista. Myöskään kuntalaispalveluiden käyttötalouteen ei ole varattu tähän määrärahoja.

Näihin kaikkiin edellä mainittuihin syihin perustuen kuntalaispalvelujen virkamies esitti vuokratilan irtisanomista vuoden 2022 lopussa. Lautakunta päätti, että tila sanotaan irti vuoden 2021 loppuun mennessä. Irtisanomisaika on tässäkin tapauksessa normaalia pidempi, eli 9 kuukautta. Yleensä kaupungin vuokratilojen irtisanomisaika on 2-6 kuukautta.

Ruoka-apu ei Korsosta lopu, siihen on ottanut kantaa myös kaupunginhallitus kannanotossaan 22.3., jossa edellytetään ruoka-avun saamista Korsossa, myös jatkossa. Irtosanomisajan päätyttyä tila on vuokrattavissa kenelle tahansa, myös Takaisin Elämään ry:lle, kuitenkin sillä edellytyksellä, että vuokraaja maksaa itse vuokran.

Moni ruokaa-avun saaja on ollut huolissaan sosiaalisessa mediassa esiintyneessä videossa, jossa asia haluttiin politisoida. Kyseissä videossa on kerrottu vain osa totuudesta ja luotu pelottelemalla mielikuvia ruoka-avun loppumisesta, vaikka siitä ei ole ollut kyse vapaa-ajanlautakunnan päätöksessä.

Terveisin
Siku

Minun Havukoskeni

Helsingin Sanomien 27.2 julkaisemassa artikkelissa, koskien Havukoskea, en täysin tunnistanut asuinaluettani. On totta, että esim. vuoden 2017 kerättyjen tilastojen mukaan tällä alueella on vähäinen koulutustaso, enemmän työttömyyttä, sairastavuutta ja pienet verotulot verrattuna Vantaan muihin alueisiin. Monen asukkaan elämän laadussa ja alueen palvelujen parantamisessa on paljon tehtävää.

Samaan aikaan tällä alueella on paljon asukas- ja järjestötoimintaa, erilaisia ja eri kulttuureista olevia vantaalaisia. Havukoskella on paljon kerrostaloja, korkeitakin, mutta on myös metsiä, puistoja, leikki- ja pelikenttiä. Palvelut ovat vuosien saatossa heikentyneet siten, että muutaman kaupan, ruokapaikan ja yksityisyrittäjän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi yritystilaa ovat vallanneet erilaiset kuppilat. Palvelurakenne on siis vahvasti yksipuolistunut.

Vähäinen koulutustaso aiheuttaa herkemmin työttömyyttä, joka lisää pienituloisuutta ja sairastavuutta. Elämän yhden peruspilarin romahtaessa kehäefekti on valmis. Tarinoita näistä seurauksista Havukoskella riittää. Tähän ei ole pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi edes silloin kun työttömyyden -, koulutustason – tai sairastavuuden luvut ovat tulleet esiin. Myönteisen erityiskohtelun rahoituksella on pystytty riipaisemaan vain pintaa.

HS oli oikeassa mainitessaan alueen pienet verotulot. Ne ja muut edellä mainitut tekijät aiheuttavat tyytymättömyyttä, vihaa ja epätoivoa asukkaissa, jotka ovat yrityksistään huolimatta jääneet ilman turvaa, työtä tai koulutusta. Syytä on myös kaupungin johdon harjoittamassa eriarvoistavassa politiikassa.

Samaan aikaan, kun syksyllä 2019 kaupungin johto toi ohi, kaiken poliittisen talousarviovalmistelun, rahoituksen Kivistön väliaikaisen kirjasto- ja nuorisotilan rakentamiseksi erään talon liiketilaan, kävi Havukosken alueen järjestöaktiivit keskustelua kaupungin virkamiesten kanssa siitä, miksi Koivukylän kirjastolta jäänyttä tilaa ei saa järjestötilaksi. Kuukausien pallottelun jälkeen todettiin, että entisen kirjaston tiloissa oli myös sisäilmaan liittyvää ongelmaa. Tämän jälkeen kului taas aikaa, ennen kuin tilaa lähdettiin korjaamaan järjestötilaksi. Toisaalla Kivistössä oli varmasti tarve kirjasto- ja nuorisotilalle, mutta perussyy kaupunginjohdon nopeaan reagointiin oli, että Kivistössä on kaupungin korkeimmat verotulot.

Toinen esimerkki: Kytöpuiston koulun peruskorjausta siirrettiin vuodesta toiseen, tietoisesti. Se oli helpompaa, kuin jonkun muun alueen koulun peruskorjauksen siirtäminen. Perheet, joilla on muita ongelmia, eivät ole ensimmäisenä vaihtamassa koulua tai asuinaluetta tai vaatimassa koulurakennuksen kunnostamista. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat hyvin, kuinka kaupungin johdon toimet lisäävät eriarvoisuuden kierrettä Vantaan eri alueilla.

Havukosken ympäristön viihtyisyyteen on panostettu, mutta se on vain pintasilausta, joka ei poista tyytymättömyyttä yksilön elämäntilanteeseen. Alueella on paljon potentiaalia, kehittämisen paikkoja ja mahdollisuuksia. Täällä on myös tyytyväisiä erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita. Suunnitelmia kaupungin toimesta tehdään, mutta silloin kun asioita pitäisi edistää, tulee aina eteen rahan puute. Kaupungin johto tietää, että alueelta ei herkästi lähdetä mielenosoituksiin tai tehdä kirjelmiä. Valitettavasti Havukoskesta on tullut osalle perheistä vain läpikulkupaikka kohti parempaa elämää.

Terveisin

Siku

Jotain hyvää ja jotain huonoa

Ensimmäinen työviikko on takana JHL:ssa aluepäällikön tehtävissä. Uuden oppiminen, tietojen järjestäminen sekavassa päässä ja niiden sijoittaminen eri yhteyksiin on vienyt ajatukset täysin. Työpäivän jälkeen parasta olisi päästä tuulettumaan ulos, mutta aina se ei ollut mahdollista. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää muistaa myös rauhoittua, rentoutua ja levätä. Uskon, että asiat selkiytyvät ajan myötä. Oma haasteensa on varmasti siinä, että suurin osa perehtymisestä työhön, tehtäviin ja työyhteisöön tehdään etänä.

Terveysasemien puhelinpalvelut parantuneet
Terveysasemien puhelinpalvelut ovat saaneet viime viikkoina kiitosta, vihdoinkin. Ammattilaiset ovat vastanneet puheluihin tiukassa tilanteessa jo pidempään. Puheluihin vastataan ja takaisinsoitto toimii lähes viiveettä. Parannukseen on syynä se, että keskitetty puhelinpalvelu on siirretty takaisin terveysasemien puhelinnumeroihin ja puhelimeen vastaajia on ostettu ulkopuolelta. Toivottavasti kukaan ei enää haikaile puhelinpalvelujen keskittämisen perään.

Tämä ei ollut nimittäin ensimmäinen kerta kun Vantaalla puhelinpalveluja haluttiin keskittää. Vuodesta 2017 aloitettu toiminta on ollut kallis ja alusta lähtien siinä on ollut ongelmia. Puhelinpalvelujen keskittämisen myötä osa terveydenhuollon ammattilaisista, joiden olisi pitänyt siirtyä puhelinpalveluihin, hakeutui pois Vantaalta. Mikähän ihme siinä on, että jokainen uusi terveyspalvelujen johtaja haluaa muuttaa palveluorganisaation rakennetta tai toimintaa, vaikka siitä olisi jo aikaisempia huonoja kokemuksia tai olemassa olevaa tietoa toiminnan tehottomuudesta.

Kuntavaalien ajankohtaa pohditaan – jälleen kerran
Viime viikolla oikeuskansleri totesi, että mahdollista siirtämistä on pohdittava huolellisesti. Asiahan ei ole mikään uusi, sillä vaalien järjestäminen on riippuvainen koronan kulusta. Pohdinnassa ovat keinot, joilla esim. koronaeristyksessä olevat ihmiset voisivat äänestää turvallisesti ja tartuttamatta muita. Vaikka helmikuussa tehtäisiinkin päätös siitä, että kuntavaalit pidetään, voi pahentuva tautitilanne aiheuttaa aina muutoksia.

Minulta on kysytty mielipidettä asian suhteen. Eihän tämä ole mielipidekysymys, vaan asia, johon vaikuttavat koronatilanne, erilaiset lait ja oikeudet, kuten äänestäjän oikeus äänestää ja tartuntatautilaki. Voi olla, että osa vaalivirkailijoista rokotetaan, voi olla että huhtikuussa koronatilanne on ihan jotain muuta kuin nyt. Asia ei spekuloimalla edisty suuntaan tai toiseen. Kannattaa siis odottaa rauhassa.

Löytyykö Koivukylän vaalimökille paikka?
Koivukylän demareilla on ollut perinteisesti vaalimökki Kytötien puolella Koivukylän Kirnun ja kaupan edessä. Nyt Vantaan maankäytön virkamiehet ovat todenneet, että vaalimökki olisi haitaksi liikenteelle. Vaalimökki ei estä muuta liikennettä, kuin kaupan eteen luvattomasti kurvaavia autoilijoita, jotka aiheuttavat vaaratilanteita myös ilman vaalimökkiä. Uhkakuva on siis se, että vaalimökkiä ei Kytötien varteen saa laittaa, mutta luvattomasti pitkin jalkakäytäviä kaahaavat autoilijat saavat edelleen pysäköidä Kytötien kaupan eteen miten päin tahtovat.

Terveisin

Siku

Katse kohti kuntavaaleja 2021

Alkuvuosi on ollut vauhdikas, Yhdysvalloissa Trump vaihtui onneksi Joe Bideniin, kun taas Venäjällä pidettiin lähes samaan aikaan näytelmäoikeudenkäynti toisinajattelija Aleksei Navalnyita vastaan. Maailman tapahtumat osoittivat, kuinka demokratiakehitys pystytään vaarantamaan yllättävän nopeasti ja miksi demokratia vaatii jatkuvaa puolustamista.

Huhtikuun kuntavaalien lähestyessä yhä useampi on kiinnostunut siitä, mistä asioista Vantaalla päätetään. Loistavaa, sillä mehän niitä palveluja käytämme ja verorahoituksella myös niitä rahoitamme. Koronapandemia on muuttanut talouden vakautta ja antanut aihetta pohtia sitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Vantaan talouden on oltava hyvin ja suunnitelmallisesti hoidettua, jotta erilaiset palvelut pystytään tuottamaan, myös korona-ajan jälkeen, kun valtion koronatuki hiipuu. Eri puolueiden poliitikoista ja johtavista virkamiehistä koostuva tuottavuus- ja kasvutoimikunta jatkaa työskentelyään Vantaan talouden tasapainottamiseksi seuraaville vuosille. Talouden rajut muutokset ovat johtuneet koronapandemian aiheuttamista tekijöistä. Työttömyys, yritystoiminnan ja lentokentän toimintojen hiipuminen ovat aiheuttaneet ison loven Vantaan talouteen.

Toimikunnan tehtävänä on nostaa esityksiä päätöksentekoon siitä, miten Vantaan talous saadaan tasapainotettua seuraavalla valtuustokaudella, miten palvelut turvattua ja tarpeelliset investoinnit tehtyä. Lisäksi Vantaa on linjannut kärkihankkeita, joiden toteutuminen on lähempänä vuotta 2030. Yksi näistä on Vantaan ratikka, joka lähtisi rakentumaan vuonna 2024 ja valmistuisi 2028. Mielestäni Vantaan ratikka -hanketta ei pidä toteuttaa nyt, jos se vaarantaa Vantaan peruspalvelut, niiden laadun ja määrän tai kasvattaa Vantaan lainakantaa kohtuuttomasti. Siksi päätös ratikka -hankkeen toteuttamisesta kannattaa tehdä vasta koronapandemian jälkeen.

Kuntavaalikampanjat ovat tänä vuonna erilaiset. Moni ehdokas tuntee tuskaa siitä, miten kampanjointia voi korona-aikana tehdä, kun ei ole sallittua tavata ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa fyysisesti. Näissäkin vaaleissa puolueiden, tukiryhmien ja ennen kaikkea ehdokkaiden on tärkeintä saada äänestäjät äänestämään. Tässä tehtävässä riittää työsarkaa Vantaalla, sillä viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli hieman yli 50%.

Uskon, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, koronarajoitusten voimassa ollessa, myös äänestäminen kiinnostaa. On todella harmi, että sähköistä äänestystä ei ole vieläkään saatu luotettavasti toteuttamiskelpoiseksi. Nyt sille olisi todella tarvetta.

Lumisin terveisin

Siku

Nyt tarvitaan luottamusta ja yhteistyötä

Kuluva vuosi on osoittanut, että tarvitaan luottamusta ja yhteistyötä. Monen työ on muuttunut etätyöksi, toisilta työ on vaihtunut uusiin ja toisilta se on loppunut kokonaan koronan takia. Lisäksi monen talous on romahtanut tai rahahuolet ovat tulleet jokapäiväisiksi. Pienituloisimmat ovat jälleen hankalimmassa asemassa. Olit sitten yksin asuva tai perheellinen, niin koronan vaikutukset ovat kohdanneet jokaista eri tavoin. Kovimmilla ovat ne, joiden työpaikka on hävinnyt kokonaan koronan myötä. Koronaepidemian vaikutusten korjaaminen ja lieventäminen kuuluu päättäjien tehtäviin. Siksi Sanna Marinin hallitus on jakanut tukea eri tahoille mm. kuntiin, yrityksiin ja sairaanhoitopiireihin. Valitettavasti kaikkea vahinkoa tuella ei voi korvata vaan tarvitaan myös yhdessä välittämistä, läheisyyttä ja auttamisen halua.

Tarvitaan luottamusta tulevaan. Siihen, että koronalta suojautumisen ohjeita noudattamalla voidaan vähentää sairastumista tai siihen, että rokotuksen saavat ensin ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. Meillä on pitkä kevät edessä, ja vaikka rokotukset lähtevät käyntiin, tarvitaan edelleen suojautumista, rajoituksia ja ohjeita. Tarvitaan yhteistyötä ja jokaisen omaa harkintaa, miten minä voin suojata itseni ja läheiseni.

Luottamuksesta toisiin ja yhteistyöstä on myös kyse Vantaan päätöksenteossa. Luottamuksesta ja yhteistyöstä poliitikkojen ja virkamiesten kesken. Vantaan vuoden 2021 talousarvio saatiin päätettyä hyvissä ajoin marraskuussa. Koronan aiheuttaman talouden rasitusten, työttömyyden ja verotulojen menetysten takia on Vantaalla koottu poliitikoista ja virkamiehistä toimikunta, jonka tehtävänä on etsiä parempaan tuottavuuteen ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Toimikunnan työ jatkuu edelleen, koska koronan vaikutukset ulottuvat useammalle vuodelle. Näiden keskustelujen perusteella tehdään myös esityksiä valtuutetuille.

On siis kyse erilaisista talouteen vaikuttavista esityksistä, joista osa päätyy päätöksiksi valtuustoon tai lautakuntiin, osa jää vain keskustelun tasolle. Koska kaikki päättäjät eivät kuulu toimikuntaan on erityisen tärkeää, että tiedon välitys on mahdollisimman avointa, myös niistä asioista, joista on keskusteltu. Virkamiesten tai päättäjien ”vedättäminen”, asioista kertomatta jättäminen tai vain osan kertominen ei edistä luottamusta eikä yhteistyötä. Luottamuksen voi menettää hetkessä, mutta sen rakentaminen vaatii aikaa. Päätöksenteko niin lautakunnissa kuin valtuustossa on vahvasti kiinni luottamuksesta ja yhteistyöstä. Se on myös Vantaan ja vantaalaisten etu.

Toivon teille kaikille voimia ja sitkeyttä tulevaan vuoteen. Uskon, että moni on vuonna 2020 keskittynyt itsensä ja läheisten suojelemiseen sekä hyvinvointiin.

Hyvää joulua ja parempaa kohtaamisen vuotta 2021!

Terveisin
Siku

Tervetuloa etsimään Sikun Joulukalenterin 2020 joulupalloja Vantaalta!

Joulukalenteriin kuuluvan punaisen joulupallon voi löytää pihapuusta, lenkkipolun puista tai päivittäisen kävelyreitin varrelta. Joka päivälle on joulukalenterin tapaan oma pallo ja siihen liitetty numerolappu yhteystietojen kera. Ota pallo mukaan, sillä palloa vastaan luovutetaan palkinto.

Löydettyäsi pallon, soita Sikulle, puh: 050 521 7189 tai laita tekstiviesti samaan numeroon. Kerro viestissäsi, mikä numero on joulupallon viestilapussa on ja mistä se löytyi sekä omat yhteystietosi. Lisäksi voi ottaa kuvan itsestäsi ja pallosta, jos haluat, että julkaisemme sen Facebookissa ja Instagramissa.

Palkinnot toimitetaan voittajille koronarajoituksia noudattaen. Löytämästäsi pallosta on ilmoitettava 27.12. mennessä.

Hauskoja joulupallojen etsintäretkiä ja hyvää joulun odotusta!

Terveisin

Siku

Vantaan kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 16.11.2020

Alla kolme tiivistettyä puheenvuoroani talousarviokeskustelusta:

Vantaan työntekijät ovat osaavia ja sitoutuneita
Korona-ajan toimenpiteet ovat osoittaneet, että Vantaan kaupungin työntekijät ovat ammattitaitoisia, sitoutuneita ja muutoskykyisiä, nopeallakin aikataululla, ja jopa toisen ammattiroolin edellyttämiin töihin

Ammattitaitoisen henkilöstön puute on ollut sosiaali- ja terveyspalveluissa jo pidempiaikaista, ei pelkästään koronasta johtuvaa. Vastaanotot ovat ruuhkautuneet ja puhelinpalvelut tarvitsivat ulkopuolisia ostopalveluja, jotta kuntalaisten puheluihin pystytään vastaamaan. Siksi on erittäin tärkeää, että jo olemassa olevan ammattitaitoisesta henkilöstöstä pidetään kiinni ja heidän työhyvinvointiinsa panostetaan.

Kaupungin tuki- eli runkopalvelut ovat tärkeä osa kaupungin huoltovarmuutta. Ateria-, kiinteistö- ja puhtauspalvelujen on toimittava kaikissa tilanteissa, myös kriiseissä. Palvelut voidaan parhaiten varmistaa, mikäli ne järjestetään kaupungin omana toimintana, omalla henkilöstöllä.

Mäntsälä on ulkoistanut vuosia ateria- ja siivouspalvelujaan vuosikymmeniä. Konsulttiselvityksen jälkeen ateria- ja siivouspalvelut palautetaan Mäntsälässä täysimääräisesti omaksi toiminnaksi ensi heinäkuusta lähtien, koska ruoka- ja siivouspalvelujen keskittäminen kunnan omaksi työksi on selvästi kustannustehokkain tapa.

Siksi on järkevää, että myös Vantaalla tehdään kattava selvitys Vantin palvelujen järjestämisen tulevaisuudesta. Selvitykseen sisällytetään eri vaihtoehdot toimintojen järjestämiseksi ja kokonaisvaikutusten arviointi.

Liikuntatiloista perittäviä käyttömaksuja ei koroteta
Tämän syksyn talousarviovalmistelujen yhteydessä on keskusteltu mm. liikuntapalvelujen 250 000 euron tulotavoitteista ja liikuntatiloista perittävistä seurojen käyttömaksuista. Jokainenhan tietää, että mikäli maksuja nostetaan, ne liukuvat suoraan harrastajille ja heidän perheilleen.

On puhuttu maksu-uudistuksen tarpeesta siksi, että seurojen välinen toiminta tasa-arvoistuisi ja liikunta mahdollistuisi kaikille matalalla kynnyksellä. Fakta on kuitenkin se, että jos tällaiseen järjestelmään lähdettäisiin, niin liikuntaseurat kustantaisivat kaupungin mahdollistaman avoimen ja matalan kynnyksen toiminnan.

Monet seurat ovat tehneet etukäteen laskelmia asiaan liittyen ja todenneet, että liikuntapalveluille suunnitellut tulotavoitteet ylittyisivät moninkertaisesti. Tämä kai ei ole uudistuksen tavoite? Samaan aikaan seuroille kerrottiin, että liikuntatilojen maksukorotuksille olisi siirtymäaika, että aina ei tarvitsisi maksullisista tiloista maksaa, vaan asiaa arvioitaisiin erikseen. Lisäksi osa tiloista olisi maksuttomia.

Jos liikuntatilojen maksuperusteita halutaan uudistaa, niin uudistuksen pitää olla niin selkeä, että jokainen seura tietää, mikä maksaa, minkä verran maksaa ja mikä ei maksa. Jos asiaa halutaan edistää niin pelkkä poliitikoista ja virkamiehistä koottu työryhmä ei riitä, vaan valmisteluun on otettava mukaan myös liikuntaseurat. Onneksi talousarvioneuvotteluissa tulotavoitteesta luovuttiin, eikä liikuntatilojen käyttömaksuja seuroille koroteta.

Yhteistyön ja avoimuuden kaupungin virkamiesten taholta pitäisi koskea kaikkea harrastustoimintaa. Ennen talousarvioneuvotteluja oli tarkoitus leikata järjestöjen avustuksista 60 000 euroa. Järjestöjen tehtävä, varsinkin 3. sektorin järjestöjen, on tuottaa merkityksellistä, terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Siksi yksipuolinen maksujen korottaminen tai järjestöavustuksista leikkaaminen ei edistä vantaalaisten hyvinvointia, vaan lisää syrjäytymistä. Leikkausten sijaan kannattaisikin katsoa, miten, myös taloudellisesti vaikeina aikoina, kaupunki ja erilaiset järjestöt voivat edistää yhteistyötä vantaalaisten hyväksi.

Nyt on Elmon uimahallin aika
Vuosien saatossa (lähes 40 vuotta) valtuutetut ovat tehneet aloitteita Elmon uimahallin rakentamiseksi Koillis-Vantaalle. Elmon toteutuminen käynnistyi toden teolla edellisen valtuustokauden aikana, kun kaikista valtuustoryhmistä löytyi valtuutettuja, jotka olivat hanketta valmiita edistämään.

Tällä valtuustokaudella asiaan liittyviä selvityksiä ja päätöksiä on viety suunnitelmallisesti eteenpäin. Joulukuusta 2019 olen yhdessä muiden poliitikkojen, liikuntapalvelujen ja kuntatekniikan virkamiesten kanssa tehneet hyvää, keskustelevaa ja merkityksellistä yhteistyötä. Hanke etenee suunnitellusti, puolin ja toisin saadaan ajankohtaista tietoa ja luotetaan toisiimme.

Nyt seuraava vaihe päätöksenteon edistämiseksi on se, että hankkeen kustannuslaskelmat saadaan aikataulussa päätöksentekoon. Kokemuksesta voin suositella yhteistyömallia muihin hankkeisiin, myös muille palvelualuille.

Mukavaa marraskuuta!

Siku