Palvelut

Liikuntapaikat lähelle!

Useissa kunnissa painitaan vanhojen rakennusten kunto-ongelmien kanssa. Sisäilmaongelmaiset koulut ovat käyttökiellossa ja oppilaat väistötiloissa. Koulujen merkitys asuinalueen viihtyvyydelle on suuri, koska koulu toimii keskeisessä asemassa myös muiden palveluiden järjestämisessä koulupäivien ulkopuolella. (lisää…)

Terveyspalveluita suunnitellessa kuunneltava asukkaita ja henkilöstöä

Vantaa valmistelee terveysasemien iltavastaanottoa, joka toteutuisi keväällä 2019. Asia on mielestäni erittäin hyvä. Se olisi pitänyt toteuttaa laajemmin jo vuosia sitten. (lisää…)

Uuttamaata pitää kehittää asukkaiden mielipiteet edellä, hallintohimmelit on jo nähty!

Minun Unelmieni Uusimaa tarjoaa ihmisille mahdollisuudet hyvään arkeen, totesi Sirkka-Liisa Kähärä tultuaan yksimielisesti asetetuksi ehdolle kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kähärän asetti ehdolle hänen oma puolueosastonsa Koivukylän Sosialidemokraatit. (lisää…)

Miksi ihmisten arvo palveluiden takana ei kiinnosta?

Lähes poikkeuksetta erilaiset kyselyt kertovat, että suomalaiset ovat halukkaita maksamaan veroja, jotta julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja että ne ovat laadukkaita ja toimivia. Palveluja arvostetaan ja niiden merkitystä pidetään korkeana.
Siksi on harmittavaa, että näiden arvostettujen palveluiden takana työskentelevien ihmisten asemasta ei julkisuudessa käydä lähes lainkaan keskustelua.
Monissa kunnissa taloudellisen tilanteen heikkeneminen johtanut siihen, että kunnallisiin palveluihin ei ole voitu hankkia riittävästi työntekijöitä. Kuntalaisille tämä on näkynyt palvelutason laskuna, mutta samalla tärkeistä tukipalveluista vastaavien työntekijöiden palkatkin ovat lähes jäätyneet paikalleen. Ne eivät pysy enää elämisen kasvavien kustannusten perässä.
Palkkataso etenkin kasvukeskuksissa on niin pieni, että sillä on vaikea tulla toimeen seuraavaan tilipäivään saakka. Moni täysin työllistetty työntekijä joutuu turvautumaan asumistukeen, koska asuminen maksaa niin paljon, etteivät palkkatulot tahdo riittää.
Kuluvana vuonna maan hallitus on syyllistänyt työntekijöitä ja laittanut heidät huonon taloustilanteen syntipukeiksi ja maksajiksi. Palkkakehitys viimeisen vuoden aikana on osoittautunut olevan kuntasektorilla miinusmerkkinen. Mielestäni on kohtuutonta, että yhteisen ja yleisesti hyväksytyn palvelutason säilyttämisestä nostetaan vastuuseen työntekijät ja että heitä syyllistetään korkeista kustannuksista.
Liian usein kunnissa naiset ja miehet tekevät työn vaativuuteen ja tärkeyteen nähden töitä matalapalkkaisissa työsuhteissa. Kuitenkin he ovat joutuneet Sipilän hallituksen kilpailukyvyn edistämisen maksajiksi.  Epätasapaino julkisen ja yksityisen sektorin palkoissa on myös asia, jota ei saa jättää huomioimatta. Lisäksi palkkaerot heikentävät naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa, koska usein julkisella puolella matalapalkkaista työtä tekee juurikin nainen.
Valitettavasti julkisella puolella monien tehtävien palkkaus ei ole enää vuosikymmeniin vastannut työn vaativuutta, saati lisännyt sen arvostusta. Tilanne on työntekijöiden osalta kestämätön. Tulevissa palkkaratkaisuissa tähän on saatava muutos. Alan työntekijöiden palkkojen on noustava. Ei ole kenenkään etu, että julkiset palvelut, joita arvostetaan laajasti, romutetaan. Eikä ole oikein, että näiden palveluiden mahdollistajille, työntekijöille, maksetaan vielä elämiseen riittämätöntä palkkaa.
Sirkka-Liisa Kähärä
sairaanhoitaja
JHL:n edustajiston puheenjohtaja
Vantaa

Teksti julkaistu Keskiuusimaassa 26.11.2017 sekä JHL:n blogissa 4.12.2017

Päivähoito-oikeus on lapsen oikeus

Vantaan edellinen valtuusto rajasi syksyllä 2016 lasten mahdollisuutta kokoaikaiseen päivähoitoon kokoomuksen ja kumppaneiden tuella. Lasten oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon on kiinni siitä, ovatko vanhemmat töissä vai eivät.

Toisen vanhemman ollessa esim. työttömänä kotona, ei lapsi voi olla päivähoidossa 20 viikkotuntia enempää. Perustellusta syystä on voinut anoa lisätunteja päivähoidosta vastaavilta virkamiehiltä. Käytäntö on ollut täysin turha, se on ollut ihmisiä nöyryyttävää ja alistavaa ja lisännyt myös kaupungin turhaa byrokratiaa.

Päivähoito ja varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Siihen ei saa vaikuttaa vanhempien varallisuus, työssäkäynti tai työttömyys. Vantaalla oikeutta rajattiin, koska maan porvarihallitus antoi siihen mahdollisuuden poistamalla subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Vantaalla olisi usean muun kaupungin tavoin voitu tehdä myös toisenlainen päätös, oikeudenmukaisempi päätös.

Nyt, kuntavaalien jälkeen, voimme tehdä uusia päätöksiä vantaalaisten lasten oikeuksien palauttamiseksi. Mielestäni Vantaalla yhtäkään lasta ei saa asettaa erilaiseen asemaan toisten kanssa. Oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen kuuluu jokaiselle lapselle.

Varhaiskasvatuskeskustelussa on jäänyt jo aikaisemmin huomioimatta vanhempien valinnanvapaus ja oikeus päättää siitä, onko lapsi päivähoidossa kokoaikaisesti vai vain osan. Vanhemmat voivat tehdä valintoja itsenäisesti ja mahdollisuuksia voidaan perheille tarjota myös osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.

Meidän on vahvistettava sitä, että päivähoito-järjestelmä tukee myös perheiden yhteistä aikaa yhteiskunnan ollessa auki yhä enemmän 24/7. Osa-aikaisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen on oltava aidosti mahdollista myös niille lapsille, joiden vanhemmat tekevät työtä osa-aikaisissa tai 0-tuntityösuhteissa, vuorotöissä sekä epäsäännöllisesti epäsäännöllisin työajoin.

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on edellyttänyt subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen purkamista ensi vuoden talousarviossa, aivan kuten kuntavaaliohjelmassamme ja vaalikentillä äänestäjille lupasimme. Päivähoito-oikeuden palauttaminen ilman mitään lisäehtoja on jokaisen lapsen etu.

Sirkka-Liisa Kähärä
kaupunginvaltuutettu, sd

kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 1.11.2017

Asukasfoorumit ja yhteisömanagerit yhteisöllisyyden edistäjiksi

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä kannustaa asukkaita, vuokranantajia sekä kiinteistöhuoltoyhtiöitä yhteistyöhön asuinviihtyvyyden vahvistamiseksi. Hän toivoo, että yhteistyötä tehtäisiin koordinoidusti ja avoimesti yhdessä kaikkien asuintalon eri toimijoiden kesken. (lisää…)